Kalajoen vesistön säännöstely ja moninaiskäyttö

Kalajoen tulvasuojelu- ja vesistöhankkeilla on suojeltu yli 30 asuinrakennusta ja noin 8 000 hehtaaria peltoa. Vesistössä tehdyt huomattavimmat rakentamishankkeet ovat Alavieskan tulvasuojelu, Evijärven kuivatus, Malisjoen ja Vääräjoen perkaukset, Kalajan järviniityn kuivatus, Kalajoen keskiosan järjestely ja Kalajoen vesistötaloussuunnitelma.

Kalajoen tulvasuojelu
Kalajoen keskustassa sijaitsevan Rinnetien asuntoalueen tulvasuojelua. ©Heikki Kononen

Vesistötaloussuunnitelman yhteydessä yläjuoksulle on rakennettu kuusi tekojärveä ja säännöstelyä toteutetaan lisäksi kolmessa luonnonjärvessä. Huomattavin tekojärvi on Hautaperän tekojärvi, jonka säännöstelytilavuus 48 milj.m3 on puolet koko vesistön säännöstelytilavuudesta. Merkittävimmät säännöstellyt luonnonjärvet ovat Reisjärvi ja Vuohtojärvi.

Kalajoen tulvahuippuja

Säännöstelyllä voidaan leikata Kalajoen kevättulvahuippuja 50-100 m3/s. Kuvassa kevään 2000 virtaamista säähhöstelyllä leikattu varastoituma.
Settijärven vedenkorkeus
Säännöstelyaltaiden riittämättömyyden takia altaiden varastoinnin ajoitus on tärkeää. Kuvssa Settijärven vedenkorkeuden ääriarvoja 1976-2002.


Hyötyjänä myös voimatalous

Yläosan vesistöjärjestelyjen yhteydessä paikalliset voimayhtiöt rakensivat neljä uutta voimalaitosta, joista kaksi yläjuoksulle, Hinkua ja Oksava ja kaksi keskijuoksulle, Padinki ja Hamari. Laitosten yhteinen putouskorkeus on 40 m, teho 12 MW ja vuosienergia 30 GWh. Suurin laitos on Hautaperän altaan yhteyteen rakennettu Hinkuan voimalaitos, jonka putouskorkeus on 19 m, teho 6,3 MW ja vuosienergia 9,7 GWh.

Mittavia rakenteita

Hankkeiden yhteydessä on rakennettu maapatoja ja penkereitä yli 100 km, altaiden täyttökanavia 23 km, säännöstelypatoja 13 kpl, pumppaamoita 30 kpl ja pohjapatoja 20 kpl. Kalajoen nahkiaiskannan elinolojen parantamiseksi ja rapukannan elvyttämiseksi ala- ja keskijuoksun koskipaikat on kunnostettu ja entisöity.

Virkistyskäyttö ja vesiensuojelu

Vesistöhankkeiden yhteydessä 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut tekojärvet ovat muodostuneet merkittäviksi virkistyskäyttökohteiksi ja niiden rannoille on rakennettu kymmeniä vapaa-ajan asuntoja. Myös virkistyskalastus ja vesilinnustus ovat suosittuja.

Reisjärven Salmensuu
Virkistysalueen kunnostaminen säännöstellyn Reisjärven Salmensuussa on elävöittänyt alueen toimintaa.

Viime vuosina vesistön käyttömuotojen painopisteet ovat muuttuneet yhä enemmän virkistyskäyttö- ja suojeluarvojen suuntaan ja kunnostustyöt ovat lisääntyneet.

Vesistötöiden lupapäätöksessä määrättyjen velvoitetöiden lisäksi on toteutettu eri osapuolten yhteistyönä rantojen kunnostuksia ja rakennettu yleisiä virkistysalueita. Vesimaisemaa ja asumisviihtyvyyttä on parannettu rantojen raivauksilla ja pohjapatojen rakentamisella. Alivirtaamien lisääminen on edistänyt vesistön käyttöä.

Vesistötaloussuunnitelman yhteydessä yläjuoksulle on rakennettu kuusi tekojärveä ja säännöstelyä toteutetaan lisäksi kolmessa luonnonjärvessä. Huomattavin tekojärvi on Hautaperän tekojärvi, jonka säännöstelytilavuus 48 milj.m3 on puolet koko vesistön säännöstelytilavuudesta. Merkittävimmät säännöstellyt luonnonjärvet ovat Reisjärvi ja Vuohtojärvi. Hautaperän tekojärvelle tehtiin padotus- ja juoksutusselvitys vuonna 2015. (L. Keskitalo 2015).

Julkaistu 18.2.2014 klo 14.40, päivitetty 10.11.2015 klo 11.12