Pielisen juoksutuksen kehittämishanke

Ahveniselta, Koli taustalla

Kuva: Juha Kokkonen

Pielisen säännöstelyselvitykset

Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Aloite selvitysten käynnistämiseksi tuli alueen kunnilta ja hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä- ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen.

Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella ja konsulttina erillisselvityksissä on toiminut useimmin Suomen ympäristökeskus.

Juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä on kokoontunut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen (vuoteen 2010 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen) johdolla keskustelemaan kehittämistyön etenemisen linjauksista vuosina 2005–2014 yhteensä kuusitoista kertaa.

Neuvotteluryhmässä ovat ELY-keskuksen lisäksi edustettuina alueen kunnat Nurmes, Lieksa, Juuka, Joensuu ja Kontiolahti, voimayhtiöt UPM-Kymmene ja Kuurnan Voima Oy (Pohjois-Karjalan Sähkö Oy), Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry, Pielisen kalastusalue, Pielisjoen kalastusalue, Ruunaan kalastusalue, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus ry, Järvi-Suomen uittoyhdistys, Järvi-Suomen merenkulkupiiri (nykyisin Liikennevirasto) sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Neuvotteluryhmään on tarpeen mukaan kutsuttu asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Fortum Service Oy:stä sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Nykytilanne

Pielisen säännöstelyselvitykset valmistuivat alkuvuodesta 2014. Edellytyksenä selvitystyön etenemiselle on ollut riittävä yksimielisyys säännöstelyn tavoitteista ja järjestämisestä eri osapuolten (alueen kunnat, Pielisjoen voimayhtiöt ja ELY-keskus) välillä. Ajatuksena oli edetä seuraavaksi Pielisen säännöstelyn ympäristövaikutusten arviointiin (YVA), jossa olisi arvioitu säännöstelyn vaikutuksia eri vaihtoehdoilla sekä etsitty keinoja säännöstelyn mahdollisten haittojen vähentämiseksi. YVA-vaihetta olisi seurannut vesilain mukainen säännöstelyluvan hakeminen. Ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisestä ei kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä. Tällä hetkellä (loppuvuodesta 2014) näyttää siltä, että Pielisen säännöstelyasiassa ei ainakaan toistaiseksi edetä.

Haitallisen korkeiden ja matalien vedenkorkeuksien takia on vuodesta 1980 alkaen haettu yhteensä 11 kertaa lupaa poiketa Pielisen luonnonmukaisen kaltaisesta juoksutuksesta, viimeksi kuivuuden takia heinäkuussa 2013. Itä-Suomen aluehallintovirasto totesi viimeisimmän poikkeamispäätöksen yhteydessä, että poikkeamislupien hakeminen niin usein kuin nyt on tapahtunut, ei ole vesilain tarkoituksen mukaista. Aluehallintoviraston asettaman velvoitteen mukaisesti ELY-keskus selvittää tällä hetkellä sitä mahdollisuutta, että aiemman kaltaiset, haitan vähentämiseksi toteutetut poikkeamiset Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta sisällytettäisiin Kaltimon em. lupapäätökseen. Tällä tavalla mahdollisesti saatava muutos Pielisen vedenkorkeuksiin olisi kuitenkin pieni verrattuna varsinaisen säännöstelyn tuottamiin vedenkorkeusmuutoksiin.

Pielinenkartta.jpg
Pielinen ja Pielisjoki

Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi

Pohjois-Karjalan pohjoisosassa sijaitseva Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakunnan nimikkojärveksi syksyllä 2011.

Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläjuoksulla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes 21 000 km2; valuma-alueesta noin 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki.

Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään, joka kuuluu Lappeenrantaan saakka ulottuvaan Saimaan järviallaskokonaisuuteen. Pielisen valuma-alue muodostaa koko Vuoksen Suomen puoleisesta vesistöalueesta noin 40 prosenttia. Pielisjoen keskivirtaama on noin 240 m3/s.

Pielisjoella sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo Pielisen luusuassa ja Kuurna joen alajuoksulla noin 20 km Pyhäselältä ylävirtaan.

Lisätietoja

Diplomi-insinööri Teppo Linjama, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 199,
teppo.linjama(at)ely-keskus.fi

Julkaistu 6.11.2013 klo 7.54, päivitetty 22.10.2015 klo 11.00