Pielisen juoksutuksen kehittäminen

Kolilla_istumassa
 

Taustaa

Säännöstelemättömän Pielisen juoksutus Kaltimon voimalaitokselta edelleen Pielisjokeen määräytyy ns. luonnonmukaisen purkautumistaulukon mukaisesti suoraan Pielisen vedenkorkeuden perusteella.

Pielisen säännöstelytoiveet heräsivät jo 1930-luvulla, mutta ensimmäiset säännöstelysuunnitelmat esitettiin 1960-luvulla. Myöhemmätkin säännöstelysuunnitelmat kariutuivat vuonna 1989, kun riittävää yksimielisyyttä säännöstelyn tavoista ei saavutettu.

Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuonna 2006. Aloite selvitysten käynnistämiseksi tuli alueen kunnilta, ja hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä- ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella ja konsulttina erillisselvityksissä on toiminut useimmin Suomen ympäristökeskus. Juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä on kokoontunut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen (vuoteen 2010 Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen) johdolla keskustelemaan kehittämistyön etenemisen linjauksista

Neuvotteluryhmässä ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lisäksi edustettuina alueen kunnat Nurmes, Lieksa, Juuka, Joensuu ja Kontiolahti, voimayhtiöt UPM Energia Oy ja Kuurnan Voima Oy, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri, Pielisen kalastusalue, Pielisjoen kalastusalue, Ruunaan kalastusalue, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus, Järvi-Suomen uittoyhdistys, Liikennevirasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Kolin Matkailuyhdistys sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Neuvotteluryhmään on tarpeen mukaan kutsuttu asiantuntijoita mm. Suomen ympäristökeskuksesta, Fortum Service Oy:stä sekä Luonnonvarakeskuksesta.

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys ja mahdollinen lupamuutos

Vuosina 2008–2014 selvitettiin laajasti Pielisen säännöstelymahdollisuuksia ja -vaikutuksia. Pielisen säännöstelyn edistämisen tavoista ei kuitenkaan päästy riittävään yksimielisyyteen. Juoksuttamisen muuttamisen mahdollisuutta ja vaikutuksia päätettiin vielä selvittää ilman varsinaisen säännöstelyn mahdollisuutta. Vesilakiin vuoden 2014 alusta lisätty säännös (VL 3:21.1,4) mahdollistaa säännöstelemättömänkin järven juoksutuksen muuttamisen, jos tulvasta tai kuivuudesta aiheutuu suurta vahinkoa yleiselle edulle, kuten tulvasuojelulle, vesiliikenteelle, uitolle tai laajamittaiselle vesistön virkistyskäytölle. Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta on poikettu em. vahinkojen välttämiseksi vuodesta 1980 alkaen yhteensä 11 kertaa. Menettely on edellyttänyt vesilain mukaisen luvan hakemista lupaviranomaiselta jokaisella kerralla erikseen. Menettely on ollut melko hidas ja jäykkä, minkä takia ennalta ennustettuun tulvaan tai kuivuuteen ei ole pystytty reagoimaan yleensä kovin tehokkaasti.

Pielisen juoksuttamisluvan muuttamisen hakeminen edellyttää vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvityksen tekemistä. Selvitys on valmistunut vuonna 2017, ja siinä on tarkasteltu sellaista juoksutusvaihtoehtoa, jolla pystyttäisiin rajoittamaan korkeista tai alhaisista vedenkorkeuksista Pielisellä aiheutuvaa suurta vahinkoa yleiselle edulle. Pielisen juoksutusta muutettaisiin vain poikkeuksellisemmissa vesitilanteissa, muuten juoksutus olisi luonnonmukaista.

Ehdotetulla juoksutusvaihtoehdolla Pielisen vähävetisten tilanteiden alhaisia vedenkorkeuksia loppukesällä ja syksyllä pystyttäisiin nostamaan enimmillään noin 20–25 cm. Myös tulvahuippuja pystyttäisiin leikkaamaan tyypillisesti 10–15 cm, suuremmilla tulvilla enemmänkin. Ehdotetun juoksutusvaihtoehdon toteutumisen myötä saatava muutos Pielisen vedenkorkeuksiin olisi melko pieni verrattuna varsinaisen säännöstelyn tuottamiin vedenkorkeusmuutoksiin. Toisaalta juoksutusvaihtoehdon avulla voitaisiin rajoittaa Pielisen käytölle haittaa aiheuttavia vedenkorkeuksia selvästi paremmin kuin nykyisin voimassa olevalla käytännöllä. Juoksuttamismuutoksen vaikutukset alapuolisille vesistönosille Pielisjoelle ja Saimaalle jäisivät kokonaisuutena vähäisiksi.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus aikoo hakea tehdyn padotus- ja juoksutusselvityksen pohjalta muutosta Pielisen nykyisiin juoksuttamismääräyksiin Itä-Suomen aluehallintovirastolta vuoden 2018 aikana.

Pielinenkartta.jpg
Pielinen ja Pielisjoki

Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi

Pohjois-Karjalan pohjoisosassa sijaitseva Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi, Saimaan ohella Suomen suurin  ja myös koko Euroopan suurimpia säännöstelemättömiä järviä. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakunnan nimikkojärveksi syksyllä 2011. Vuonna 1991 perustettu Kolin kansallispuisto sijaitsee monin paikoin Pielisen rantamaisemissa, ja Kolilta Pielisen suuntaan avautuu Suomen tunnetuin kansallismaisema.

Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläjuoksulla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes 21 000 km2. Valuma-alueesta noin 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen tai Pielisjoen yläosalle laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki.

Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään, joka kuuluu Lappeenrantaan saakka ulottuvaan Saimaan järviallaskokonaisuuteen. Pielisen valuma-alue muodostaa koko Vuoksen Suomen puoleisesta vesistöalueesta noin 40 prosenttia. Pielisjoki on virtaamaltaan Suomen suurin sisävesiin laskeva joki keskivirtaaman ollessa Joensuun kohdalla  noin 250 m3/s. Pielisjoella sijaitsee kaksi voimalaitosta: Kaltimo joen yläosalla ja Kuurna joen alajuoksulla noin 20 km Pyhäselältä ylävirtaan.

Lisätietoja

Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 199,
teppo.linjama(at)ely-keskus.fi

Julkaistu 6.11.2013 klo 7.54, päivitetty 22.6.2017 klo 14.27