Mallasveden juoksutukset

Tämä artikkeli käsittelee Pirkanmaan itäisillä järvialueita mm. Mallasvettä, Längelmävettä, Roinetta (Längelmäveden reitti) ja myös Hämeen maakunnassa Hauhon reitin järviä. Mallasveden ja Vanajaveden välissä on Valkeakosken voimalaitos, jonka erheellisesti uskotaan säännöstelevän yläpuolisten järvien vedenkorkeutta.

 

Kartta Valkeakosken voimalaitoksen yläpuolisista järvireiteistä (laadittu paikkatietoikkuna.fi palvelussa):

 

Taustaa Valkeakosken voimalaitoksen luvasta

Ensimmäinen voimalaitoslupa Valkeakoskella on ollut voimassa jo 1920-luvulla. Paperiyhtiö Yhtyneet paperitehtaat Oy sai vuonna 1978 Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan Valkeakosken voimalaitoksen uudelleenrakentamiseksi. Voimalaitoksen yläpuolella on suuri järvialue, joka kattaa Mallasveden, Längelmäveden reitin järvet ja Hauhonreitin järvet. Luvan mukaan voimalaitoksen tulee juoksuttaa vesi luonnollisen purkautumisen mukaisesti. Voimalaitos ei voi itsenäisesti päättää, kuinka paljon juoksuttaa, vaan juoksutuksen suuruus on sidottu Apian asteikon vedenkorkeuteen ikään kuin paikalla olisi vain koski, josta vesi purkautuu. Mitä ylempänä vedenpinta voimalaitoksen yläpuolisella järvellä on, sitä enemmän Valkeakosken voimalaitoksen on juoksutettava. Juoksutuksessa on otettava huomioon voimalaitoksen lisäksi muu vedenjohtaminen (liikennekanava, Tampereen ja paperitehtaan vedenotto).

Juoksutusta on mahdollista rajoittaa vain tietyin ehdoin

Luvassa on esitetty, ettei luvan saajan tarvitse juoksuttaa luonnollisen purkautumisen mukaan, jos vedenpinta Apian asteikolla on vaarassa laskea tietyn raja-arvon (NN+83,64 m) alapuolelle. Pirkanmaan ELY-keskus ja voimayhtiö ovat yhdessä sopineet tästä poikkeamismenettelystä, johon on päädytty useina vuosina 2000-luvulla. On korostettava, että luvanhaltijalla tai ELY-keskuksella ei ole luvan mukaan oikeutta säännöstellä Valkeakosken voimalaitoksen yläpuolisten järvien vedenkorkeutta. Lupa ei myöskään ohjaa pitämään yläpuolisten järvien vedenkorkeutta keskimääräisissä vedenkorkeuksissa, vaan rajoituksiin saadaan ryhtyä ainoastaan, kun vedenkorkeus on vaarassa laskea raja-arvon alapuolelle.

Vesitilanne vuonna 2018

Vuonna 2017 Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusrajoitus kesti poikkeuksellisen pitkään, jopa 230 vuorokautta, erittäin kuivan vesitilanteen vuoksi. Tilanne normalisoitui vasta syyskuun lopulla, vaikka kesä oli tavanomaista sateisempi. Talvella 2018 lunta oli keskimääräistä enemmän, mistä syystä Mallasveden ja sen yhteydessä olevien järvien vedenkorkeudet nousivat huhtikuussa nopeasti korkeammiksi kuin vuosiin. Kuitenkin kuuman ja kuivan kesän aikana vedenkorkeudet laskivat erittäin nopeasti ja elokuussa 2018 uhka raja-arvon alittymiselle kasvoi, minkä vuoksi ELY-keskus ja voimalaitoksen omistaja sopivat juoksutuksen rajoittamisesta. Yksittäisistä sateista huolimatta vedenkorkeus on laskenut syksyn aikana, minkä vuoksi 1.10.2018 alkaen juoksutusta on rajoitettu vielä lisää- Juoksutuksen on sovittu olevan toistaiseksi 12 m3/s:ssa. Tilannetta seurataan.

Lupa alimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi vaatii tukun selvityksiä

Mallasveden ja sen yhteydessä olevien järvien vedenkorkeuksien muuttamista on pohdittu alueen kunnissa tälläkin vuosituhannella, mutta millään taholla ei tunnu olevan sellaisia resursseja, että edes selvitystyötä voidaan aloittaa. 

Keskivedenkorkeuden muuttaminen (vesilaki luku 6) tai säännöstelyn aloittaminen (vesilaki luku 7) vaatii vesilain mukaista lupaa. Lupahakemus on laadittava vesitalousasetuksen mukaisesti. Niin suuren järviketjun ollessa kyseessä lupahakemus voi kasvaa melko mittavaksi. Vaikutukset Valkeakosken voimalaitoksen yläpuolisiin järviin ja alapuolisiin vesistöihin tulee selvittää sekä kuivana että tulva-aikana. Selvityksen kustannukset ja mahdollisiin lupiin liittyvät korvausvaatimukset voivat siten nousta hyvin suuriksi. Voimalaitoksen yläpuolisten vesistöjen rannanomistajille ja alapuolisten vesistöjen rannanomistajille sekä toimijoille voi aiheutua haittaa riippuen, miten säännöstelyä toteutetaan. Esim. veden ”panttaaminen” kuivana kautena pienentää oleellisesti Vanajaveteen tulevan veden määrää. Kuivana aikana Mallasvedestä tuleva vesimäärä on nykyisin noin 70-80% kaikesta Vanajaveteen tulevasta vesimäärästä. Mallasveden ja sen yläpuolisten järvien kuivan kauden vedenkorkeuden nostaminen voi nostaa samalla märän kauden ylävedenkorkeutta ja aiheuttaa tulvavahinkoja järven rannoilla (on tunnistettu esimerkiksi riskejä vesihuollolle). Jos näitä ranta-alueiden vahinkoja halutaan estää juoksuttamalla, voidaan toisaalta aiheuttaa haittaa Kokemäenjoella saakka. Suuri juoksutusmäärä aiheuttaa kaikkien alapuolisten säännösteltyjen järvien juoksutuksen lisäämistä ja etenkin talviaikana se lisää merkittävästi Kokemäenjoen tulvahaittoja.

Kun kysytään, voidaanko Valkeakosken voimalaitoksen yläpuolisten järvien vedenkorkeuksia nostaa, vastaus on kyllä, mutta resursseja tähän tulisi kuitenkin varata hyvin paljon. Tarvitaan siis aktiivinen taho, jonka intressejä säännöstely palvelisi ja joka on valmis kustantamaan kaikki selvitykset luvan saamiseksi.

Valkeakosken voimalaitoksen alapuolinen Vanajavesi on säännöstely

Valkeakosken voimalaitos purkaa vetensä Vanajaveteen, jonka vedenkorkeudet ihmetyttävät voimalaitoksen yläpuolisten vesistöjen ranta-asukkaita, koska esimerkiksi keväällä 2017 vedenkorkeudet ovat olleet keskimääräisten arvojen yläpuolella ja keväällä 2018 vedenkorkeudet eivät ole niin korkeita kuin muualla. Vanajavedellä on vuodesta 1958 ollut vesilain mukainen säännöstelylupa, joka mahdollistaa virtaaman säätämistä vesitilanteen mukaan. Valkeakosken voimalaitos ei voi säännöstellä yläpuolisten vesistöjen vedenkorkeuksia.

Julkaistu 13.4.2017 klo 12.38, päivitetty 1.10.2018 klo 10.42

Julkaisija: