Mallasveden juoksutukset

 

Viime syksyn sateettomuuden ja talven vähäisen lumikertymän vuoksi useissa järvissä vedenkorkeudet ovat jääneet selvästi tavanomaista alemmiksi. Tämä on korostunut Pirkanmaan itäisillä järvialueilla mm. Mallasvedellä, Längelmävedellä, Roineessa ja myös Hämeen maakunnassa Hauhon reitin järvillä. Mallasveden ja Vanajaveden välissä on Valkeakosken voimalaitos, jonka erheellisesti uskotaan säännöstelevän yläpuolisten järvien vedenkorkeutta.

 

Kartta Valkeakosken voimalaitoksen yläpuolisista järvireiteistä (laadittu paikkatietoikkuna.fi palvelussa):

 

Taustaa Valkeakosken voimalaitoksen luvasta

Ensimmäinen voimalaitoslupa Valkeakoskella on ollut voimassa jo 1920-luvulla. Paperiyhtiö Yhtyneet paperitehtaat Oy sai vuonna 1978 Länsi-Suomen vesioikeudelta luvan Valkeakosken voimalaitoksen uudelleenrakentamiseksi. Voimalaitoksen yläpuolella on suuri järvialue, joka kattaa Mallasveden, Längelmäveden reitin järvet ja Hauhonreitin järvet. Luvan mukaan voimalaitoksen tulee juoksuttaa vesi luonnollisen purkautumisen mukaisesti. Voimalaitos ei voi itsenäisesti päättää, kuinka paljon juoksuttaa, vaan juoksutuksen suuruus on sidottu Apian asteikon vedenkorkeuteen ikään kuin paikalla olisi vain koski, josta vesi purkautuu. Mitä ylempänä vedenpinta voimalaitoksen yläpuolisella järvellä on, sitä enemmän Valkeakosken voimalaitoksen on juoksutettava. Juoksutuksessa on otettava huomioon voimalaitoksen lisäksi muu vedenjohtaminen (liikennekanava, Tampereen ja paperitehtaan vedenotto).

Juoksutusta on mahdollista rajoittaa vain tietyin ehdoin

Luvassa on esitetty, ettei luvan saajan tarvitse juoksuttaa luonnollisen purkautumisen mukaan, jos vedenpinta Apian asteikolla on vaarassa laskea tietyn raja-arvon (NN+83,64 m) alapuolelle. Pirkanmaan ELY-keskus ja voimayhtiö ovat yhdessä sopineet tästä poikkeamismenettelystä, johon on päädytty useina vuosina 2000-luvulla. On korostettava, että luvanhaltijalla tai ELY-keskuksella ei ole luvan mukaan oikeutta säännöstellä Valkeakosken voimalaitoksen yläpuolisten järvien vedenkorkeutta. Lupa ei myöskään ohjaa pitämään yläpuolisten järvien vedenkorkeutta keskimääräisissä vedenkorkeuksissa, vaan rajoituksiin saadaan ryhtyä ainoastaan, kun vedenkorkeus on vaarassa laskea raja-arvon alapuolelle.

Juoksutusrajoitukset vuonna 2017

Vedenkorkeudet Valkeakosken voimalaitoksen yläpuolella ovat syksystä 2017 alkaen olleet keskimääräisten arvojen alapuolella. Sademäärät ovat vuoden 2016 syksystä lähtien olleet ennätyksellisen alhaiset. Syyskuun alusta toukoalkuun, eli noin 8 kuukauden aikana, on kokonaissademäärä ollut noin 250 mm, kun keskimäärin se on yli 400 mm. Sadetta ei ole tullut vetenä eikä lumena.

Tästä syystä Pirkanmaan ELY-keskus sopi Valkeakosken voimalaitoksen omistajan kanssa jo helmikuun alussa, että juoksutusta vähennetään 10 m3/s luonnontilaisesta purkautumiskäyrästä. Laskelmien mukaan tällä toimenpiteellä pystytään välttämään vedenkorkeuden liiallisen laskun (eli rajan-arvon alittuminen). Kuivan kevään vuoksi vedenkorkeudet ovat jääneet selvästi keskimääräisistä huipuista ja sen vuoksi juoksutusrajoitusta joudutaan jatkamaan toistaiseksi. Juoksutusrajoituksesta huolimatta vedenkorkeus jatkaa laskuaan kesällä ellei säätyyppi muutu poikkeuksellisen sateiseksi.

Lupa alimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi vaatii tukun selvityksiä

Mallasveden ja sen yhteydessä olevien järvien vedenkorkeuksien muuttamista on pohdittu alueen kunnissa tälläkin vuosituhannella, mutta millään taholla ei tunnu olevan sellaisia resursseja, että edes selvitystyötä voidaan aloittaa. 

Keskivedenkorkeuden muuttaminen (vesilaki luku 6) tai säännöstelyn aloittaminen (vesilaki luku 7) vaatii vesilain mukaista lupaa. Lupahakemus on laadittava vesitalousasetuksen mukaisesti. Niin suuren järviketjun ollessa kyseessä lupahakemus voi kasvaa melko mittavaksi. Vaikutukset Valkeakosken voimalaitoksen yläpuolisiin järviin ja alapuolisiin vesistöihin tulee selvittää sekä kuivana että tulva-aikana. Selvityksen kustannukset ja mahdollisiin lupiin liittyvät korvausvaatimukset voivat siten nousta hyvin suuriksi. Voimalaitoksen yläpuolisten vesistöjen rannanomistajille ja alapuolisten vesistöjen rannanomistajille sekä toimijoille voi aiheutua haittaa riippuen, miten säännöstelyä toteutetaan. Esim. veden ”panttaaminen” kuivana kautena pienentää oleellisesti Vanajaveteen tulevan veden määrää. Kuivana aikana Mallasvedestä tuleva vesimäärä on nykyisin noin 70-80% kaikesta Vanajaveteen tulevasta vesimäärästä. Mallasveden ja sen yläpuolisten järvien kuivan kauden vedenkorkeuden nostaminen voi nostaa samalla märän kauden ylävedenkorkeutta ja aiheuttaa tulvavahinkoja järven rannoilla (on tunnistettu esimerkiksi riskejä vesihuollolle). Jos näitä ranta-alueiden vahinkoja halutaan estää juoksuttamalla, voidaan toisaalta aiheuttaa haittaa Kokemäenjoella saakka. Suuri juoksutusmäärä aiheuttaa kaikkien alapuolisten säännösteltyjen järvien juoksutuksen lisäämistä ja etenkin talviaikana se lisää merkittävästi Kokemäenjoen tulvahaittoja.

Kun kysytään, voidaanko Valkeakosken voimalaitoksen yläpuolisten järvien vedenkorkeuksia nostaa, vastaus on kyllä, mutta resursseja tähän tulisi kuitenkin varata hyvin paljon. Tarvitaan siis aktiivinen taho, jonka intressejä säännöstely palvelisi ja joka on valmis kustantamaan kaikki selvitykset luvan saamiseksi.

Valkeakosken voimalaitoksen alapuolinen Vanajavesi on säännöstely

Valkeakosken voimalaitos purkaa vetensä Vanajaveteen, jonka vedenkorkeudet ihmetyttävät voimalaitoksen yläpuolisten vesistöjen ranta-asukkaita, koska esimerkiksi keväällä 2017 vedenkorkeudet ovat olleet keskimääräisten arvojen yläpuolella. Vanajavedellä on vuodesta 1958 ollut vesilain mukainen säännöstelylupa, joka mahdollistaa virtaaman säätämistä vesitilanteen mukaan. Valkeakosken voimalaitos ei voi säännöstellä yläpuolisten vesistöjen vedenkorkeuksia.

Julkaistu 13.4.2017 klo 12.38, päivitetty 16.5.2017 klo 10.39

Julkaisija: