Maankuivatus ja ojitus

Maankuivatuksessa vahinkoa tai haittaa aiheuttava vesi johdetaan pois halutulta maa-alueelta. Peruskuivatuskeinoja ovat ojitukset, purojen ja valtaojien perkaukset tai putkitukset ja peltoalueiden pienehköt pengerrykset. Paikalliskuivatus hoidetaan pienemmillä avo-ojilla tai salaojilla. Peruskuivatushankkeissa tulisi noudattaa luonnonmukaisia menetelmiä, joista löytyy tietoa esimerkiksi oppaasta "Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnostus (2006)"

Uoma

Toimiva valtaoja on perusedellytys onnistuneelle kasvinviljelylle. © Outi Leppiniemi

Ojituksen lupavelvollisuus

Ojitus eli uuden ojan tekeminen vaatii vesilain mukaisen luvan, jos siitä voi aiheutua vesialueen pilaantumista tai muu haitallinen vaikutus vesistössä. Lupaa haetaan aluehallintovirastolta. Ojitus voi pilata vesialuetta esimerkiksi lisäämällä ravinnekuormitusta tai aiheuttamalla happamoitumista kuivatusvesiä vastaanottavalla vesialueella. Samentumista tai kiintoaineen kulkeutumista kuivatusvesien mukana ei katsota pilaantumiseksi.

Myös ojan kunnossapito voi vaatia aluehallintoviraston luvan. Jos esimerkiksi ojitusta varten perattu puro on ajan myötä palautunut luonnontilaisen kaltaiseksi, sen kunnossapito vaatii luvan samoin perustein kuin uusi ojitus. Vesilain ojitussäännöksiä sovelletaan ojan kunnossapitoon riippumatta siitä, milloin ja minkä lain mukaan ojitus on aikoinaan toteutettu.

Vesistöä pienempiä uomia eli noroja koskee lisäksi oma sääntelynsä. Jos ojana käytettävän noron luonnontila vaarantuu esimerkiksi kaivutöiden takia, ojitus vaatii erityisen poikkeusluvan aluehallintovirastolta.

Ojituksen ilmoitusvelvollisuus

Vähäisestä ojituksesta ei tarvitse ilmoittaa.

Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) vähintään 60 vuorokautta etukäteen. Ilmoituksessa on esitettävä muun muassa tiedot perattavista ja kaivettavista uomista ja niiden sijainnista sekä ojituksen vaikutuksista ympäristöön. Tarkemmat ohjeet ilmoitusvelvollisuudesta ja vähäisestä ojituksesta löytyvät alla näkyvästä Ilmoitus ojituksesta -lomakkeen ohjeesta.

Myös ojan kunnossapidosta on ilmoitettava silloin, kun ojana käytettävä uoma on ehtinyt muuttua luonnontilaisen kaltaiseksi.

Ilmoituksen perusteella ELY-keskus voi vaatia, että ojitukselle haetaan vesilain mukainen lupa.

Ilmoituslomakkeet

Ojitusta koskevat erimielisyydet ratkaisee kunta

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee ojitusta koskevan erimielisyyden silloin, kun kiinteistönomistaja haluaa tehdä ojan toisen alueelle tai johtaa vettä toisten ojiin eivätkä muut kiinteistönomistajat tähän suostu.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee myös sellaiset riitatilanteet, joissa omistaja laiminlyö kiinteistönsä kuivatusta palvelevan ojan kunnossapidon ja tästä aiheutuu toisen kiinteistölle vahinkoa. Asemakaava-alueella ojituskysymykset ratkaistaan pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia, että ojitukselle haetaan vesilain mukainen lupa. Opas kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vesilain mukaisten ojitusasioiden ratkaisemiseen löytyy sivun oikealta palstalta.

Sillat, rummut ja putkiojat

Kun ojiin tarvitaan uusia siltoja tai rumpuja tai peltojen viljeltävyyttä halutaan parantaa putkittamalla ojia, asiasta on syytä sopia etukäteen ojitusyhteisön tai ojien yläpuolisten maanomistajien kanssa.

Sillat ja rummut on tarpeen mukaan uusittava tai muutettava siten, että vesiaukon koko ja perustamissyvyys ovat suunnitellun kuivatuksen saavuttamiseksi riittävät. Vesiaukko tulee mitoittaa siten, ettei se tulvankaan aikana supista liikaa uomaa ja aiheuta haitallista padotusta.

Julkaistu 28.8.2013 klo 10.49, päivitetty 31.5.2016 klo 8.52
Aihealue:
Julkaisija: