Kiertotaloudessa myös vettä on käytettävä viisaasti – uusi, ainutlaatuinen vesitilinpito hyvä pohja innovaatioille

Tiedote 14.6.2017 klo 12.21
Vesiviisas
© Kuva: Andrew Ridley / Unsplash

”Suomen pyrkimys kiertotalouden edelläkävijämaaksi edellyttää viisautta myös veden käytössä”, painottaa Suomen ympäristökeskuksen Kohti vesiviisaasta kiertotaloutta -hankkeen vetäjä, erikoistutkija Jani Salminen. Vesiviisaassa taloudessa vettä käytetään tehokkaasti niin, että sen hukka minimoidaan ja jätevesistä saadaan niitä puhdistettaessa mahdollisimman tarkasti talteen aineita ja energiaa tulevaa käyttöä varten.

”Suomi voi toimia vesiviisaan kiertotalouden edelläkävijänä kahdella tavalla”, sanoo Salminen. Suomen kannattaa jatkossakin käyttää runsaita vesivarojaan paljon vettä käyttävään tuotantoon, kuten elintarvike-, metsä- ja kemianteollisuuteen sekä sadevesien varassa toimivaan maa- ja metsätalouteen. Samanaikaisesti on kuitenkin syytä kehittää sellaisia teknologioita ja osaamista, joilla maailman niukkoja vesivaroja voidaan käyttää säästeliäästi ja jätevedet pystytään käsittelemään niin, että luonnonvarat pidetään tuottavassa käytössä mahdollisimman pitkään.

”Nämä kaksi tavoitetta eivät sulje pois toisiaan”, korostaa Salminen.  Päinvastoin, merkittävimmät hyödyt saadaan toteuttamalla niitä samanaikaisesti. Kotimarkkinareferenssit ovat vientimarkkinoille tähtääville yrityksille tärkeitä ja cleantech-osaamisella profiloituvan Suomen ei kannata unohtaa vettä säästävien teknologioiden ja muiden ratkaisujen koko ajan kasvavaa kysyntää maailmalla.

Vesi kiertotaloudessa

Vesi kiertotaloudessa
Vesi ja vesiekosysteemit kiertotaloudessa ja vesiviisaan kiertotalouden periaatteet. Kuva: Kaskas Media

Vesitilinpito kuvaa yksityiskohtaisesti vedenkäyttöä

Hankkeessa laadittu vesitilipito kertoo, kuinka paljon Suomessa otetaan pinta- ja pohjavettä eri tarkoituksiin – talousvedeksi, teollisuuden prosessivesiksi, jäähdytysvedeksi ja kasteluvedeksi – ja kuinka veden käyttö jakaantuu kansantalouden eri toimintoihin. Tarkastelu kattaa koko Suomen kansantalouden 150 toimialan jaotuksella.

”Yksityiskohtainen vesitilinpito, joka tässä hankkeessa laadittiin nyt ensimmäistä kertaa, on välttämätön edellytys kaikelle tutkimus- ja kehitystyölle”, sanoo Salminen. Monella toimialalla on parantamisen varaa vesitehokkuudessaan, ja tarkka tilinpito kannustaa jo olemassa olevan osaamisen hyödyntämiseen ja uusien vesitehokkuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottoon.

Vedenkulutus ja vesitehokkuus toimialoittain

Vesitehokkuus
Talousveden, muun pinta- ja pohjaveden sekä jäähdytysveden kulutus toimialoittain sekä talousveden ja muun pinta- ja pohjaveden kulutuksen perusteella laskettu toimialakohtainen vesitehokkuus (m3/eur) Suomen kansantaloudessa vuonna 2010.

Energian ja muiden luonnonvarojen käyttöä koskevan tilinpidon täydentäminen vesitilinpidolla on ollut EU:ssa esillä jo pitkään, mutta tilinpidon tekemistä on pidetty niin työläänä, ettei jäsenmaille ole toistaiseksi asetettu velvoitetta sen laatimiseen. Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden yhdessä sidosryhmien kanssa laatima yksityiskohtainen kuvaus veden käytöstä on myös maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Ohjauskeinojen tuettava innovaatioiden syntymistä

Jotta veden käyttöä tehostaville ja aineiden talteenottoon tähtääville innovaatioille syntyisi kotimarkkinoilla kysyntää, kehitystä tulisi tukea kansallisilla päätöksillä kuten lainsäädännöllä, verotuksella ja tukipolitiikalla. Myös kulutusvalinnoilla sekä yksityisen ja julkisen sektorin hankinnoilla on innovaatioiden syntymisessä ja vesiviisaan kiertotalouden etenemisessä keskeinen merkitys.

Vesiin liittyvät kysymykset tulisi Salmisen mukaan integroida nykyistä paremmin muihin tuotannon ja kulutuksen kestävyyttä arvioiviin tarkasteluihin, jotta hankintoja tekevillä olisi parempi tietopohja tuotteiden valmistamisen aiheuttamasta veden kulutuksesta ja kuormituksesta (vesijalanjälki).  Veden käytön tehokkuutta tulisi mitata ja seurata sekä valtakunnallisesti että organisaatiotasolla vastaavalla tavalla kuin energian käyttöä ja materiaalitehokkuutta on seurattu jo vuosien ajan. 

Tutustu Kohti vesiviisasta kiertotaloutta -raporttiin sekä tuoreisiin Ympäristön tila 2017 -raportteihin: Suomen vesistöjen tila ja tulevaisuus (1/2017) ja Kiertotalous (2/2017)

Lisätietoja

Erikoistutkija Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 608

Tutkija Sarianne Tikkanen,  Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 717

Tutkimusinsinööri Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 312

Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuvat tiedotusvälineiden käyttöön