Julkaisusarja

TEHO ja TEHO Plus -hankkeissa valmistuneet julkaisut. Osaa julkaisuista voi tilata myös painettuna versiona. Lisätietoja: Tapio Saario, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Vuosi 2014

TEHO Plus -project 9/2014 Targeted measures bring the greatest benefits for environmental protection in agriculture

Final Report of the TEHO Plus project (2011-2014)

Aino Launto-Tiuttu, Janne Heikkinen, Joni Koskinen, Eevakaisa Lankinen, Eriika Lundström, Satu Puustinen, Jaana Röytiö, Elisa Vartiainen, Silva Wilander ja Katariina Yli-Heikkilä

Publication of the TEHO Plus project 9/2014, 44 pages
ISBN 978-952-314-085-1 (PDF)

Abstract

This final report describes project experiences and outcomes including environmental advisory services, training of agri-environmental advisers, farm visits and the feedback received from farmers on agri-environmental advice, development of water quality monitoring, experiments and project work.

kansikuva_loppuraportti eng

TEHO Plus -projekt 8/2014 Fånggrödor - nytta för odlaren och miljön

Riitta Lemola, Elena Valkama, Terhi Suojala-Ahlfors, Hannu Känkänen, Eila Turtola, Janne Heikkinen ja Kari Koppelmäki

TEHO Plus -projektets publikation 8/2014, 56 s.
ISBN 978-952-314- 066-0 (PDF)

Sammandrag

Den här publikationen går in på hur fånggrödorna minskar kväveurlakningen och hur de lämpar sig för odling i praktiken. I forsta delen behandlar vi fånggrödornas möjligheter att minska urlakningen av kväve på en vetenskaplig forskningsgrund och i andra delen går vi in på jordbrukarnas erfarenheter av fånggrödor gårdsvis. Forskningen och de gårdsvisa försöken visar att fånggrödorna hindrar kväveurlakningen. Fånggrödorna har också en gynsam verkan på markstrukturen och den minskar erosionen och mängden ogräs i växtligheten. Publikationen är avsedd att vara till hjälp för de jordbrukare som planerar att börja odla fånggrödor.

Kansi_Keraajakasvit_ruotsi_283px.jpg

TEHO Plus -hanke 7/2014 Perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertojen vaikutukset kasvintuhoojiin ja ravinnetaseisiin

Asko Hannukkala, Tapio Salo ja Janne Heikkinen

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 7/2014, 44 s.
ISBN 978-952-314- 037-0 (PDF)

Tiivistelmä

TEHO Plus -hanke selvitti Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertoja viiden vuoden (2009–2013) ajalta. Materiaali koottiin hyödyntämällä Maaseutuviraston, Geologian tutkimuskeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen aineistoja. Viljelykiertotarkastelun lisäksi MTT tarkasteli näiden kasvisten ravinnetaseita toteutuneiden keskisatojen ja ympäristötuen 2007–2013 ravinnetaulukoiden enimmäislannoitemäärien mukaan. Viljelykiertojen perusteella annetaan suosituksia siitä, miten viljelykiertoja voisi parantaa tautipaineen vähentämiseksi ja ravinteiden hyödyntämisen tehostamiseksi.

TEHO Plus -kansikuva

TEHO Plus -hanke 6/2014 Kerääjäkasvit – hyötyä viljelijälle ja ympäristölle

Riitta Lemola, Elena Valkama, Terhi Suojala-Ahlfors, Hannu Känkänen, Eila Turtola, Janne Heikkinen ja Kari Koppelmäki

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 6/2014, 56 s.
ISBN 978-952-314-011-0 (PDF)

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa käsitellään kerääjäkasvien toimivuutta typen huuhtoutumisen vähentäjänä ja soveltuvuutta käytännön viljelyyn. Ensimmäisessä osassa käsitellään kerääjäkasvien mahdollisuuksia vähentää typen huuhtoutumista tieteelliseltä tutkimuspohjalta ja toisessa osassa paneudutaan viljelijöiden tilakohtaisiin kerääjäkasvikokemuksiin. Tutkimusten ja tilakohtaisten kokeilujen pohjalta kerääjäkasvit estävät typen huuhtoutumista. Kerääjäkasveilla on myös suotuisa vaikutus maan rakenteeseen ja se vähentää eroosiota ja rikkakasvien määrää kasvustoissa. Julkaisu on suunniteltu auttamaan viljelijöitä, jotka harkitsevat aloittavansa kerääjäkasvien viljelyä.

TEHO Plus_Kerääjäkasviopas_kansikuva

TEHO Plus -hanke 5/2014 Ekosysteemipalvelut maatiloilla

Ilppo Vuorinen, Janette Fröberg, Janne Heikkinen, Juha Hiedanpää, Aino Launto-Tiuttu ja Timo Vuorisalo

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 5/2014, 28 s.
ISBN 978-952-257-999-7 (PDF)

Tiivistelmä

Ekosysteemipalvelut maatiloilla -opas havainnollistaa, mitä ekosysteemipalvelut käytännössä ovat ja miten ne hyödyttävät viljelijöitä. Viljelijä voi toimillaan vaikuttaa joko kielteisesti tai myönteisesti ekosysteemipalveluihin. Luonnon monimuotoisuus on perusta ekosysteemipalveluille ja viljelyn yksipuolisuus on riski ekosysteemipalveluiden toimivuudelle. Oppaaseen on haastateltu kolmea viljelijää, jotka kertovat, mitä ekosysteemipalveluja he ovat tilallaan tunnistaneet.

TEHO Plus_kansikuva Ekosysteemipalvelut

TEHO Plus -hanke 4/2014 Esikasvin vaikutus viljojen, öljykasvien ja perunan viljelyyn

Marjo Keskitalo, Kaija Hakala, Erja Huusela-Veistola, Heikki Jalli, Marja Jalli, Lauri Jauhiainen ja Sari Peltonen

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 4/2014, 28 s.
ISBN 978-952-257-993-5 (PDF)

Tiivistelmä

Viljelykierrolla on suotuisa vaikutus maan rakenteeseen ja se vähentää kasvitautien, rikkakasvien ja tuhoeläinten määrää kasvustoissa. Tarkastelussa kevätöljykasvit, syysviljat, kevätvehnä ja peruna ovat parhaita esikasveja muille viljelyskasveille. Näiden jälkeen viljeltävien kasvien hehtaarisadot nousivat parhaimmillaan yli 500 kg. Öljykasvi esikasvina saattaa parantaa kevätvehnän ja ohran laatua. Säästä johtuvien epävarmuustekijöiden takia on vaikeaa antaa yksiselitteistä
ohjeistusta typpilannoituksen vähentämiseksi muiden kuin palkokasvien jälkeen.

TEHO Plus_kansikuva Esikasvijulkaisu

TEHO Plus -hanke 3/2014 Kohdentamalla suurin hyöty maatalouden ympäristönsuojeluun

- TEHO Plus -hankkeen (2011-2014) loppuraportti

Aino Launto-Tiuttu, Janne Heikkinen, Joni Koskinen, Eevakaisa Lankinen, Eriika Lundström, Satu Puustinen, Jaana Röytiö, Elisa Vartiainen, Silva Wilander ja Katariina Yli-Heikkilä

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 3/2014, 44 s.
ISBN 978-952-257-965-2 (PDF)

Tiivistelmä

Tähän loppuraporttiin on koottu hankkeen kokemuksia ja tuloksia ympäristöneuvonnasta, ympäristöneuvojien koulutuksesta, tilakäynnistä ja viljelijöiden antamasta palautteesta ympäristöneuvonnasta, vedenlaadun seurannan kehittämisestä, kokeilutoiminnasta sekä hanketyöstä.

Loppuraportin kansi

TEHO Plus -hanke 2/2014 Maatilaluonnon monimuotoisuus

- Pientareilta pelloille, kedoilta kosteikkoihin

Kimmo Härjämäki

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2014, 64 s.
ISBN 978-952-257-934-8 (PDF)

Tiivistelmä

Maatiloilla luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisesta hyötyy niin viljelijä kuin ympäröivä luontokin. Jokaiselta tilalta löytyy joitakin luonnonhoitokohteita, joiden hoidosta voi olla viljelyn kannalta taloudellistakin hyötyä. Monimuotoisuuden säilyttäminen maatalousmaisemassa ja peltomaassa on kestävän maataloustuotannon perusta. Tässä oppaassa esitellään maatilan arkiluonnon tunnistamista ja kuvaillaan mahdollisuuksia luonnonhoitotoimenpiteisiin niin pelloilla, metsäsaarekkeilla, reunavyöhykkeillä, perinnebiotoopeilla kuin kosteikoillakin. Tunnistamista havainnollistamaan oppaassa on käytetty valokuvia ja indikaattorilajeja.

TEHO Plus_lumo-opas kansikuva

TEHO Plus -projekt 1/2014 Ta vara på din åker

– tips för arrendegivaren och arrendatorn

Airi Kulmala, Susanna Kaasinen och Sami Myyrä

TEHO Plus -projektets publikation 4/2013, 24 s.
ISBN 978-952-257-924-9 (PDF)

Sammandrag

Andelen arrendejord av Finlands odlade areal är nästan en tredjedel. Korta avtal försvårar planeringen av produktionen och sporrar inte arrendatorn till att satsa på åkerns markkvalitet trots att det skulle vara viktigt både för miljön och gårdens ekonomi. Även arrendegivaren kan, om han eller hon så vill, med villkor som definieras i arrendeavtalet påverka hur miljöfrågorna beaktas på arrendeåkrarna. Viktiga tilläggsvillkor ska dock beaktas då arrendebeloppet fastställs.

TEHO Plus -kansikuva Maanvuokraus ruotsi

Vuosi 2013

TEHO Plus -hanke 6/2013 Kruusilan kosteikko

- Yhteistyön tulos

Susanna Kaasinen

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 6/2013, 18 s.
ISBN 978-952-257-927-0 (PDF)

Tiivistelmä

Kosteikkojen rakentaminen on yksi keino vähentää maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin ja lisätä luonnon ja maiseman monimuotoisuutta. Varsinais-Suomessa, Salon Suomusjärvellä toteutettu Kruusilan kosteikkohanke on hyvä
esimerkki maanomistajien, viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöstä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Hankkeen kokemukset ja opit ovat hyödyllisiä kaikille kosteikkoa suunnitteleville. Tämä julkaisu kertoo yhteistyön synnystä, hankkeen vaiheista, ja mitä opittavaa hankkeesta on muille.

Kruusilan kosteikko_kansikuva

TEHO Plus -projekt 5/2013 Gröngödslingsguide

Jouko Kleemola

TEHO Plus -projektets publikation 5/2013, 24 s.
ISBN 978-952-257-922-5 (PDF)

Sammandrag

Denna guide behandlar möjligheterna att använda gröngödsling för att förbättra markkvaliteten. En gröngödslingsvall är ett bra alternativ för växelbruk av gräsvallar också på gårdar som inte annars odlar gräsvall. Frågor kring hur man grundar, sköter och avslutar en gräsvall åskådliggörs med exempel. Dessutom beskrivs ekonomiska kalkyler som beskriver skillnaderna i gräsvallens avkastning och kostnader jämfört med flerårig odling eller monokultur.

Gröngödslingsguide kansikuva

TEHO Plus -hanke 4/2013 Huolehdi pellostasi

- vinkkejä vuokranantajalle ja vuokralaiselle

Susanna Kaasinen, Airi Kulmala ja Sami Myyrä

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 4/2013, 24 s.
ISBN 978-952-257-907-2 (PDF)

Tiivistelmä

Oppaaseen on koottu tietoa maanvuokrauksesta yleisesti sekä
siitä, miten vuokranantaja ja vuokralainen voivat yhdessä sopimalla
edistää maan kasvukunnon paranemista. Vuokramaiden osuus
viljelyalasta on noin kolmannes, joten myös niihin panostaminen
on tärkeää sekä tilan talouden että ympäristön kannalta.

TEHO Plus Huolehdi pellostasi kansi

TEHO Plus -projekt 3/2013 Gårdens miljöhandbok

TEHO Plus -projektets publikation 3/2013, 60 s.
ISBN 978-952-257-887-7 (PDF)

Sammandrag

I denna Gårdens miljöhandbok har samlats information om olika
teman som berör jordbruket samt förslag till praktiska åtgärder som man kan vidta på gårdarna. Handboken är riktad till jordbrukare, rådgivare i branschen och andra som är intresserade av jordbrukets miljöfrågor.

TEHO Ympäristökäsikirja kansikuva

TEHO Plus -hanke 2/2013 Viherlannoitusopas

Jouko Kleemola

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 2/2013, 24 s.
ISBN 978-952-257-880-8 (PDF)

Tiivistelmä

Viherlannoitusoppaaseen on koottu tietoa viherlannoitusnurmen
viljelystä. Opas kertoo erilaisten viherlannoitusnurmien perustamisesta ja hoidosta, sekä kasvinvuorottelun tärkeydestä taloudellista näkökulmaa unohtamatta. Opas on tarkoitettu neuvojien ja viljelijöiden käyttöön. Oppaan toivotaan lisäävän viljelijöiden kiinnostusta maan kasvukunnon ylläpitoon ja viljelykierron monipuolistamiseen. Opas täydentää TEHO Plus -hankkeen tekemän Maatilan ympäristökäsikirjan tietoja.

TEHO Plus Viherlannoitusopas kansikuva

TEHO Plus -hanke 1/2013 Maatilan ympäristökäsikirja

TEHO Plus -hankkeen julkaisu 1/2013, 60 s.
ISBN 978-952-257-852-5 (PDF)

Tiivistelmä

Maatilan ympäristökäsikirjaan on koottu tietoa erilaisista maataloutta koskevista ympäristöteemoista sekä ehdotuksia käytännön toimista, joita tiloilla voi toteuttaa. Se on tarkoitettu neuvojien ja viljelijöiden sekä myös muiden maatalouden ympäristöasioista kiinnostuneiden käyttöön.

TEHO Ympäristökäsikirja kansi

Vuosi 2012

TEHO-hanke 1/2012 Käytännön kosteikkosuunnittelu

Eija Hagelberg, Anni Karhunen, Airi Kulmala, Roine Larsson ja Eriika Lundström

TEHO-hankkeen julkaisuja 1/2012, 4.painos, 29 s. ISBN: 978-952-257-473-2 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-472-5 (nid.).

Tiivistelmä

Maatalouden vesiensuojelua edistetään monin tavoin. Ravinteita ja eroosioainesta sisältäviä valumavesiä pyritään puhdistamaan erilaisissa kosteikoissa. Tämä opas on kirjoitettu avuksi pienimuotoisten kosteikkojen perustamiseen. Oppaassa esitetään käytännönläheisesti kosteikon toteuttamisen eri vaiheet paikan valinnasta suunnitteluun ja rakentamiseen. Alunperin vuonna 2009 julkaistun painoksen tiedot on saatettu ajantasalle.

TEHO 012012 julkaisun kansi

Vuosi 2011

TEHO-hanke 8/2011 TEHO-hankkeen raportteja, osa 5

Vedenlaadun automaattiseuranta
Yliskulman laskeutusallas
RUSLE-malli maatalouden vesiensuojelussa

Joni Koskinen ja Jani Peltonen (toim.)

TEHO-hankkeen julkaisuja 8/2011, 61 s. ISBN: 978-952-257-342-1 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna ISBN 978-952-257-341-4 (nid.)

Tiivistelmä

Julkaisuun on koottu kolme TEHO-hankkeen kokeiluista ja selvityksistä kirjoitettua raporttia. Ensimmäinen raportti käsittelee automaattisten mittalaitteiden käyttöä vedenlaadun seurannassa. Toisessa raportissa tutkitaan automaattiasemien avulla laskeutusaltaan ravinteiden ja kiintoaineen pidätyskykyä. Kolmannessa raportissa esitetään RUSLE-mallin käyttöä maatalouden vesiensuojelun kohdentamisen työkaluna.

TEHO 082011 julkaisu kansi

TEHO-hanke 7/2011 TEHO-hankkeen raportteja, osa 4

Ympäristötukijärjestelmät ja vesiensuojelutoimenpiteet EU-maissa
Biodiversiteettitoimenpiteet EU-maissa
TEHO-hankkeen kokemuksia Suomen erityistuista

Kimmo Härjämäki ja Eriika Lundström (toim.)

TEHO-hankkeen julkaisuja 7/2011, 121 s. ISBN: 978-952-257-327-8 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-362-1 (nid.).

Tiivistelmä

Tähän julkaisuun on koottu tuloksia TEHO-hankkeen kokemuksista ja selvityksistä liittyen nykyisiin ympäristötukiin. Ensimmäinen raportti kuvailee ja vertailee keskenään eri maiden ympäristötukiohjelmia yleensä ja erityisesti niiden vesiensuojelutoimenpiteitä. Toinen osa, joka on JÄRKI -hankkeen (Maatalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden järkevää edistämistä) Environmental Expert / MJ-Prosessit Oy:llä teettämä, käsittelee eräiden EU-maiden ympäristötukiohjelmien luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja suojeluun liittyviä toimenpiteitä. Julkaisun kolmannessa osassa on kerätty yhteen TEHO-hankkeen aikana saatuja kokemuksia ympäristötuen erityistuista. Kokemuksia on saatu viljelijöiltä sekä tilakäynneillä että erilaisissa tilaisuuksissa.

TEHO 072011 julkaisun kansi

TEHO-hanke 6/2011 TEHO-hankkeen raportteja, osa 3

Fosforin kerrostuminen
Lietteenlevitys sokerijuurikkaalle
Lannan levityskokeilut
Separointi
Typen poisto

Anu Lillunen ja Maria Yli-Renko (toim.)

TEHO-hankkeen julkaisuja 6/2011, 81 s. ISBN: 978-952-257-297-4 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-296-7 (nid.).

Tiivistelmä

Julkaisun ensimmäinen osa käsittelee fosforin kerrostumista suorakylvölohkoilla ja suojavyöhykkeillä. Fosforin kerrostuminen maan pintakerroksiin pellon muokkauksen loputtua on ongelmallista varsinkin liukoisen fosforin osalta, koska se on tällöin alttiina huuhtoutumiselle pintavalunnan mukana. Toisessa osassa käsitellään TEHO-hankkeen ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaa kokeilua, jossa lietelantaa levitettiin sokerijuurikkaalle kasvukaudella. Näin voidaan vähentää maan tiivistymistä ja saada ravinteet paremmin juurikkaiden käyttöön. Kolmannessa osassa kuvataan sian lietelannan ja biokaasulaitoksen maanparannusmädätteen vaikutuksia ohrasatoon eri lannanlevitysmenetelmillä. Neljänteen osaan on kerätty kokemuksia lietelannan separointikokeilusta kahdeksalla TEHO-tilalla. Viides osa käsittelee vermikuliittia (GeoTrap), joka on Turun yliopistossa kehitetty materiaali ammoniumtypen poistoon. Sitä voitaisiin hyödyntää lannan typpivalumien ehkäisyyn ja typpiravinteiden talteenottoon esimerkiksi jaloittelutarhojen valumavesistä.

TEHO 062011 julkaisun kansi
 

TEHO-hanke 5/2011 Kotopellolta Rantalohkolle - Tehoa maatalouden vesiensuojeluun. TEHO-hankkeen (2008 - 2011) loppuraportti

Anu Lillunen, Kimmo Härjämäki, Kaisa Riiko, Maria Yli-Renko, Airi Kulmala, Joni Koskinen, Eriika Lundström & Susanna Kaasinen

TEHO-hankkeen julkaisuja 5/2011, 152 s. ISBN: 978-952-257-264-6 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-263-9 (nid.).

Tiivistelmä

Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) –hankkeen tavoitteena oli lisätä nykyisen ympäristötuen vaikuttavuutta ja kokeilla maatiloilla uusia vesiensuojelumenetelmiä. Hankkeen myötä saatujen käytännön kokemusten pohjalta tehtiin muutosehdotuksia tulevaan ympäristötukijärjestelmään. Saatujen kokemusten mukaan mm. ympäristökäsikirjaan hyödyntämiseen perustuva, viljelijän ja neuvojan vuorovaikutteinen yhteistyö maatilojen kokonaisvaltaisen ympäristönsuojelun suunnittelussa tuottaa hyviä tuloksia. Hanke toteutettiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa tiiviissä yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa. Toteuttajatahoina olivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta. Hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Tähän loppuraporttiin on koottu hankkeen tuloksia ja kokemuksia.

TEHO loppuraportti kansi

TEHO-hanke 4/2011 Kerääjäkasvit - tutkimuksesta käytännön kokemuksiin

Hannu Känkänen, Marjo Keskitalo ja Kaisa Riiko

TEHO-hankkeen julkaisuja 4/2011, 81 s. ISBN: 978-952-257-248-6 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-247-9 (nid.).

Tiivistelmä

Julkaisun kolmessa itsenäisessä osassa tuodaan esiin kolme näkökulmaa kerääjäkasvien käyttöön. Näistä ensimmäisessä kerrotaan kerääjäkasveja koskevan väitöstutkimuksen keskeisin sisältö. Toisessa osassa esitellään tuloksia syysrypsin viljelyn kehittämisestä. Kolmannessa osassa kerrotaan TEHO-hankkeessa saaduista kerääjäkasvien viljelykokemuksista.

Saatavilla vain sähköisenä. Painos on loppunut.

TEHO kerääjäkasvit kansi
 

TEHO-hanke 3/2011 TEHO-hankkeen raportteja, osa 2

Peltomaan laatutesti
Ravinnetaseet

Kaisa Riiko ja Maria Yli-Renko (toim.)

TEHO-hankkeen julkaisuja 3/2011, 81 s. ISBN: 978-952-257-232-5 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-231-8 (nid.).

Tiivistelmä

Tähän julkaisuun on koottu tuloksia kahdesta TEHO-hankkeen selvityksestä. Julkaisun ensimmäisessä osassa on kerätty yhteen kokemuksia ja palautetta, joita on saatu hankkeessa tehdyistä Peltomaan laatutesteistä. Testin avulla havainnoidaan ja saadaan tietoa peltomaan fysikaalisesta ja biologisesta tilasta sekä maan kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Testissä saadut havainnot toimivat perusteena pellon kasvukuntoa parantaville toimenpiteille. Toinen raportti on yhteenveto TEHO-tiloille lasketuista ravinnetaseista. Ravinnetaselaskenta on työkalu, jonka avulla viljelijä saa arvokasta tietoa ravinteiden käytön tehokkuudesta omilla pelloillaan.

Saatavilla vain sähköisenä. Painos on loppunut.

TEHO raportti 2 kansi
 

TEHO-hanke 2/2011 Ulkoiluta turvallisesti - Ohjeita jaloittelutarhaa suunnittelevalle

Pentti Seuri, Maarit Hallstedt ja Anu Lillunen

TEHO-hankkeen julkaisuja 2/2011, 49 s. ISBN: 978-952-257-230-1 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-229-5 (nid.).

Tiivistelmä

Jaloittelumahdollisuuksien tarjoaminen edistää karjan hyvinvointia, mutta saattaa epäasianmukaisesti järjestettynä aiheuttaa vesistökuormitusta. Ympäristövaikutusten hallitsemiseksi kannattaa jaloittelu maatilalla toteuttaa erityisesti siihen tarkoitukseen suunnitellussa jaloittelutarhassa. Tarhan toteuttaminen on usein kompromissi kustannusten, teknisen toimivuuden, ympäristörasituksen ja eläinten viihtyvyyden kesken. Oppaassa kerrotaan esimerkkien avulla, mitä tarhan suunnittelussa ja toteuttamisessa kannattaa ottaa huomioon.

TEHO jaloittelutarha kansi
 

TEHO-hanke 1/2011 TEHO-hankkeen raportteja, osa 1

Typpilannoituksen tarkentaminen
Pientareiden ja suojakaistojen vaikutukset viljelyn taloudelliseen tulokseen ja työnmenekkiin
Kipsikokeilu TEHO-hankkeessa
Valumavesien kemiallinen puhdistus ja suodatus

Airi Kulmala (toim.)

TEHO-hankkeen julkaisuja 1/2011, 81 s. ISBN: 978-952-257-206-6 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-205-9 (nid.).

Tiivistelmä

Julkaisuun on koottu neljä TEHO-hankkeen kokeiluista ja selvityksistä kirjoitettua raporttia. Näistä ensimmäinen käsittelee jaettua typpilannoitusta. Toisessa osassa pohditaan pientareiden ja suojakaistojen vaikutusta peltolohkoilta saatavaan taloudelliseen tulokseen. Kolmannessa osassa esitetään tuloksia kokeilusta, jossa pyrittiin vähentämään kipsin avulla fosforin huuhtoutumista pellolta. Neljäs raportti kuvaa valumavesien kemiallista käsittelyä.

TEHO raportti 1 kansi

Vuosi 2010

TEHO-hanke 5/2010 Täsmäviljely ja ravinteiden käyton tarkentaminen

Liisa Pesonen, Jere Kaivosoja ja Pasi Suomi

TEHO-hankkeen julkaisuja 5/2010, 53 s. ISBN: 978-952-257-157-1 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-156-4 (nid.).

Tiivistelmä

Ravinnetaseiden vaihtelut peltolohkojen välillä ja myös niiden sisällä voivat olla suuria. Toisissa paikoissa lannoituspanoksia hukataan, jolloin sadon käyttämättä jättämät ravinteet ovat alttiina huuhtoutumiselle. Toisissa pellon osissa puolestaan sadontuottokyky saattaa olla vajaassa käytössä. Molemmissa tapauksissa aiheutuu taloudellista menetystä. Silmämääräisesti ravinnetaseiden vaihtelun määrän todentaminen on mahdotonta, ja siksi tarvitaan erilaisia mittausmenetelmiä. Alati kehittyvät täsmäviljelytekniikat tarjoavat käytännön työkaluja pellon vaihtelun mittaamiseen sekä vaihtelun huomioon ottamiseen viljelyn toteutuksessa. Uusien teknologioiden mahdollistama vaivaton tiedonkeruu ja työn dokumentointi avaavat mahdollisuuden parempaan tuotannon läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden osoittamiseen.

Saatavilla vain sähköisenä. Painos on loppunut.

täsmäviljelykansi.jpg
 

TEHO-hanke 4/2010 Karjanlannan typpi- ja fosforimäärät sekä niiden jakautuminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa

Pasi Salmi, Airi Kulmala, Anu Lillunen ja Joni Koskinen

TEHO-hankkeen julkaisuja 4/2010, 29 s. ISBN: 978-952-257-155-7 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-154-0 (nid.).

Tiivistelmä

Karjanlanta on arvokasta lannoitetta, jonka sisältämät ravinteet tulisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi viljelykasvien ravinteina. Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan on syntynyt erityisesti sika- ja siipikarjatalouskeskittymiä. Tämän seurauksena eräillä alueilla syntyy enemmän lantaa kuin viljelykasvien ravinteiksi tarvitaan. Runsaan fosforilannoituksen seurauksena peltojen fosforipitoisuus on noussut paikoin niin korkeaksi, että lannan levitys ole enää mahdollista ympäristötuen ehtojen mukaan. Tällöin lantaa joudutaan kuljettamaan yhä kauempana oleville pelloille, mikä lisää kustannuksia. Tällaisissa tilanteissa lannan käsittely saattaa tulla tarpeelliseksi.

Julkaisussa esitetään tilastoihin perustuvien laskelmien avulla, kuinka paljon kotieläimet tuottavat vuosittain Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa lannan mukana typpeä ja fosforia sekä kuvataan ravinteiden alueellista ja paikallista jakaantumista.

Painetussa julkaisussa (1. painos) ja kahdessa näillä nettisivuilla olleessa pdf-versiossa on virhe kuvassa 4 (kartan tiedot eri vuosilta kuin kuvatekstissä kerrotaan) ja liitteessä 3 (Huittinen). Oheisesta linkistä aukeavassa dokumentissa virheet on korjattu. Lisäksi on korjattu taulukkoon 2 typen sarakeotsikoksi Nkok (oli Nliuk) Satakuntaa koskeviin tietoihin.

TEHO 042010 julkaisun kansi

TEHO-hanke 3/2010 Satotasojen lohkokohtainen määrittäminen

Reetta Palva

TEHO-hankkeen julkaisuja 3/2010, 17 s. ISBN: 978-952-257-068-0 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-067-3 (nid.).

Tiivistelmä

Satotasojen lohkokohtainen määrittäminen ei ole itsestään selvä käytäntö kaikilla tiloilla. Tiedon avulla olisi mahdollista tarkentaa mm. ravinnetaselaskentaa ja säätää lannoitusta vastaamaan paremmin kasvien tarpeita. Raportissa tarkastellaan sadon määrittämisen keinoja ja niiden toteuttamistapoja käytännössä. Pääpaino on tilatason viljelyn satoarvioinneissa, minkä lisäksi käsitellään myös hanketoiminnassa sovellettavia toimintamalleja.

TEHO 032010 julkaisun kansi

TEHO-hanke 2/2010 Hevostoiminnan ympäristökysymyksiä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa

Maarit Hollmén

TEHO-hankkeen julkaisuja 2/2010, 30 s. ISBN: 978-952-257-062-8 (PDF). Julkaisu on saatavissa myös painettuna 978-952-257-061-1 (nid.).

Tiivistelmä

Hevosten määrä on yli kaksinkertaistunut maassamme kolmen viime vuosikymmenen aikana. Toiminnan laajentuessa myös ympäristökysymyksiin tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Raportissa käsitellään hevostoimintaa Lounais-Suomessa sekä käydään läpi tallien ympäristöasioita sekä alueellisella että yleisellä tasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään lannan käsittelystä sekä jaloittelutarhoista aiheutuvaan ravinnekuormitusriskiin ja sen vähentämismahdollisuuksiin.

TEHO 022010 julkaisun kansi

Julkaistu 22.8.2013 klo 12.55, päivitetty 12.12.2014 klo 16.26