Seurannan kehittäminen

Turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusten ja kuormituksen mittaamiseen soveltuvia seurantamenetelmiä kehitettiin useissa eri osahankkeissa. 

Turvetuotannon tarkkailuiden kehittäminen

Osahankkeessa arvioitiin, miten nykyisin käytössä olevat menetelmät soveltuvat turvetuotannon vesistövaikutusten seurantaan.

Fysikaalis-kemiallisen analytiikan osalta tarkasteltiin nykyistä ohjeistusta ja käytettyä analytiikkaa sekä arvioitiin sen riittävyyttä. BIologisten seurantamenetelmien osalta arvio tehtiin Suomen ympäristökeskuksen BioTar-hankkeessa. Menetelmien kehittelytyötä toteutettiin BioTar-hankkeen rinnalla ja yhteistyössä sen kanssa.

Osahankeraportti julkaistaan kevään 2014 aikana.

Virtaaman ja vedenlaadun seurannan kehittäminen metsätalouden vesiensuojelun tarpeisiin

Tämän osahankkeen tavoitteena oli arvioida jatkuvatoimisten ja vesinäytteisiin perustuvan seurannan tulosten luotettavuutta ja laatia metsätalouden vesistökuormituksen seurannan näytteenotto- ja laadunhallintaohje metsätalouden tärkeimpien toimenpiteiden osalta.

Yhtenäisen ohjeen tavoitteena on edistää vertailukelpoisten ja luotettavien seuranta-aineistojen keräämistä. Vastuullinen tuottaja on Metla ja osahanke toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen liiton ja Bioclus-hankkeen kanssa.

Julkaisu:

Kuormituslaskentasuositus turvetuotannon vesiensuojelun tarpeisiin

Tässä osahankkeessa toteutettiin yhtenäinen suositus turvetuotantoalueiden ainevirtaamien laskennalle. Turvetuotannon kuormituksen laskennalle ei ole ollut yhtenäistä laskentaohjetta, vaan käyteytyt laskentamenetemät ovat vaihdelleet laskijasta riippuen.

Osahankkeessa selvitettiin lisäksi vuosikuorman arvioinnissa syntyvää epävarmuutta, mikäli käytettävissä olevien virtaama- ja vedenlaatuhavaintojen määrä vähenee. Työssä annetaan myös yleisiä ohjeita turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien tehokkuuden arviointiin. 

Julkaisu:

Humuksen ja kiintoaineen kulkeutumisen seurantamenetelmien arviointi

Osahankkeen tavoitteena oli selvittää, antavatko nykyiset seurantamenetelmät oikeaa kuvaa kiintoaineen määrästä ja kulkeutumisesta, sekä voidaanko niillä arvioida luotettavasti eri kuormituslähteistä tulevan kiintoaine- ja humuskuormituksen määrää. Tavoitteena oli myös tutkia, voidaanko vakaiden isotooppien analyysimenetelmää käyttää erottamaan eri maankäyttömuotojen aiheuttamaa kiintoaine- ja humuskuormitusta toisistaan.

Julkaisu:

Turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden sekä eri maankäyttömuotojen vaikutuksen selvittäminen liuenneen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun

DOC analysointi.jpgLiukoinen orgaaninen hiili (DOC) analysoidaan suodatetuista vesinäytteistä. © TASO-hanke

Osahankkeen tavoitteena oli selvittää eri maankäyttömuotojen ja turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusta valumavesien liukoisen orgaanisen hiilen (dissolved organic carbon = DOC) pitoisuuteen ja laatuun. Liukoisen orgaanisen hiilen avulla mitataan liukoista orgaanista ainesta, ja sen kautta voidaan mitata vesistöihin päätyviä humuspitoisuuksia.

Liukoisen orgaanisen hiilen pitoisuutta (mg/l) ja laatua (korkean erotuskyvyn nestekromatografia ja spektrofotometria) seurattiin:

  • luonnontilaiselta suolta
  • vanhalta suometsätalouden ojituskohteelta ja maatalouskuormitteiselta alueelta lähtevästä vedestä
  • turvetuotantoalueelta kokoojaojasta
  • laskeutusaltaasta ja pintavalutuskentältä lähtevistä vesistä
  • tuotantoalueen alapuolisesta vesistöstä

Julkaisu:

Julkaistu 15.7.2013 klo 15.23, päivitetty 11.4.2014 klo 12.10