Puro ja valuma-alueiden vesiensuojelu (PUREVA)

Purojen ja valuma-alueiden kunnostushankkeen (PUREVA) tavoitteena on ehkäistä tulvien ja vesistökuormituksen syntymistä ja haittavaikutuksia etenkin vesistöjen latva-alueilla. Toinen keskeinen tavoite on kunnostaa ihmistoiminnan muuttamia purovesiä. PUREVA-malli tähtää valuma-alueperusteiseen, yhtenäislogistiseen ja kaikki alueen toimijat sitouttavaan vesiensuojelun suunnitteluun. Toteutuessaan mallin mukainen toiminta tuottaa ajallisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti parhaan lopputuloksen.

TASO-hankkeeseen sisällytetyn PUREVA-osion tavoitteisiin kuului mm. punalevien levinneisyyden, uhanalaisuuden ja bioindikaattoriarvon selvittäminen sekä maakunnallinen pilottitutkimus ylitysrakenteiden kunnostusmahdollisuuksista jokijatkumoiden eheyttämisessä.

Punalevät (Rhodophyta) – vesiemme puutteellisesti tunnettu lajiryhmä

punaleväkartoitus
Punaleväkartoitukset käynnissä. 
© Pertti Eloranta

Punalevät (Rhodophyta) kuuluvat maamme heikoimmin tunnetuimpiin vesieliöryhmiin. TASO-hankkeeseen sisältyvässä osiossa selvitettiin tämän eliöryhmän esiintymistä, uhanalaisuutta ja soveltuvuutta vesien tilan indikaarrotiksi. Näitä tietoja voidaan tulevaisuudessa käyttää hyväksi koko valtakunnan alueella esimerkiksi vesienhoito-ohjelmien tarkistuksissa ja toteutuksessa ja valuma-aluehankkeiden vaikutusarvioinnissa.

Emeritusprofessori Eloranta koulutti Keski-Suomen ELY-keskuksen henkilöstöä punalevien näytteenottoon ja tunnistukseen. Hän valmisti näytteenottajille myös näytteenottolaitteistoa. Avovesikauden 2012 kuluessa tutkittiin koko Kivijärven Leukunjoen valuma-alue, jolta havainnoitiin noin 150 havaintopaikkaa. Leukunjoen valuma-alueen lisäksi punalevähavaintoja tehtiin turvetuotannon piirissä olevissa kohteissa Karstulan, Keuruun, Multian ja Saarijärven alueilla sekä satunnaisemmin muualta Suomesta. Näytteenottotekniikkaa ja -varustusta kehitettiin vuoden 2012 aikana kaikkiin avovesiolosuhteisiin soveltuvaksi.

Vuoden 2013 intensiivijaksolla keskityttiin koko Keski-Suomen maakunnan punalevä-kartoitukseen. Siinä käytiin läpi 3. jakovaiheen valuma-alueet. TASO–hankkeen osalta keskityttiin metsätalous- ja turvetuotantotoiminnan vaikutuspiirissä olevien purkuvesien kartoitukseen. Muiden alueiden inventointiin on saatu muun muassa YMn rahoitusta.

Punalevänäytteiden tunnistusosaamisen parantamiseksi on järjestetty täydentäviä koulutustilaisuuksia.  Emeritusprofessori Eloranta on kääntänyt myös suomeksi laatimansa, aiemmin englanninkielisenä julkaistun punalevien tunnistusoppaan termistöineen (Eloranta, P. & Kwandrans, J. 2013. Makeanveden punalevien tunnistusopas), joka on julkaistu YMn rahoituksella. Teoksesta laadittiin kesän 2013 tulosten perusteella uusi, laajennettu painos syksyllä 2013.

PUREVA-hanketta toteutettiin osittain kalaviranomaisen, Metsäkeskuksen, ELY-keskuksen vesivarat-yksikön, TASO-hankkeen sekä ympäristöministeriön ja R. Erik Serlachiuksen säätiön rahoituksella.

Tierummut toimivammiksi

Luonnontilaisillakin vesireiteillä on pysyviä tai kausiluontoisia esteitä ja hidasteita kuten putouksia, särkkiä ja jokisuumatalikoita. Luonnonesteiden määrä yleensä kasvaa latvavesiin edettäessä. Vesirakentaminen on kuitenkin moninkertaistanut uomaesteiden määrän alkuperäisestä. Mullistavin muutos tarkasteltavassa mielessä tapahtui, kun siirryttiin puutavaran purouitosta autokuljetuksiin. Muutoksen myötä rakennettiin massiivinen metsäautotieverkosto erilaisine silta- ja rumpurakenteineen. Rumpujen tarkkaa määrää ei tunneta, mutta arvio liikkuu useissa sadoissa tuhansissa. Väärin valitut ja asennetut rumpurakenteet pilkkovat yhtenäisiä jokijatkumoita ja vaellusväyliä erityisesti vesistöjen latva-alueilla.

Keski-Suomen ELY-keskus aloitti rumpurakennepilotin purovesien ja valuma-alueiden kunnostamishankkeessa (PUREVA) vuosina 2005–2006. Selvityksen pääaineisto (N=256 ylitysrakennetta) kerättiin kuudelta keskisuomalaiselta valuma-alueelta (Patajoen, Köhniöjärven, Iso Pihlajajärven, Peurungan, Leukunjoen ja Ohrajoen valuma-alue).

Rakennekartoitusta varten laadittiin vastaaviin valtakunnallisiin selvityksiin soveltuva maastolomake. Kohteella tarkasteltiin sekä itse ylitysrakennetta, sen perustamisratkaisuja, läheisen virtavesiuoman ominaisuuksia että näistä johtuvia ympäristöongelmia.

Hanke liitettiin sittemmin osaksi turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluhanke TASOa. Siihen kuuluvan punalevätutkimuksen näytteenoton yhteydessä koottiin huomattava lisäaineisto (N= 522 ylitysrakennetta) pääaineiston tulosten vertailemiseksi. Aineisto kerättiin satunnaisesti ympäri Keski-Suomea vuonna 2013.

Tämän pilottitutkimuksen päätavoite oli saada maakunnallisella tasolla (Keski-Suomi) koko-naiskuva etenkin rumpurakenteiden määrästä, laadusta ja ekologisista haittavaikutuksista. Näiden lisäksi selvityksessä tarkastellaan ylitysrakenteiden ekologisten ongelmien korjaamismahdollisuuksia, jatkumo-ongelman huomioimista vesienhoidon toimenpideohjelman toteutuksessa sekä tarkasteltaviin rakenteisiin liittyvän lausunto- ja valvontakäytännön muutostarvetta.

TASO-aineiston pohjalta laadittavassa ja vuoden 2014 aikana julkaistavassa selvityksessä tullaan antamaan suosituksia ylitysrakenteiden ympäristöystävällisemmästä huomioon ottamisesta. Suositukset liittyvät koko ylitysrakenteita koskevaan toimintaympäristöön. Tähän kuuluvat niin rakenteisiin liittyvä kehittäminen ja tutkimus, säädöksien ja ohjeistusten muuttaminen, rakenteiden valinta, perustaminen, hoito kuin myös koulutus ja valvonta.

 

Aiheeseen liittyviä aineistoja

Lisätietoja:

Kalabiologi Anssi Eloranta, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 040 533 6976, anssi.eloranta@ely-keskus.fi

Julkaistu 16.7.2013 klo 13.27, päivitetty 18.12.2014 klo 15.06