Latvavesien tulvanhallinnan vesiensuojelullisen merkityksen selvittäminen

Tulvanhallinnan merkitystä ja käyttöä vesiensuojelukeinona on tähän mennessä selvitetty varsin vähän. Yksittäisissä selvityksissä on todettu tulvahuippujen tuovan valuma-alueelta alapuoliseen vesistöön keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna runsaasti kiintoainetta ja muuta vesistön kannalta haitallista kuormitusta.

Eri maankäyttömuotojen käyttämät yksittäiset vesiensuojeluratkaisut perustuvat yleensä tulvituksen johdosta irronneiden maa-ainesten pysäyttämiseen. Tulvanhallinnalla on mahdollista tehostaa myös koko valuma-alueen vesiensuojelun tasoa. Valuma-alueella tehtävä tehokas tulvanhallinta voi pienentää tulvia koko vesistöalueella.

Vedenpidättäminen valuma-alueella vesiensuojelun ja tulvanhallinnan menetelmänä (diplomityö)

TASO-hanke ja Keski-Suomen ELY-keskuksen vesivarat-yksikkö ovat teettäneet yhteistyössä diplomityön "Vedenpidättäminen valuma-alueella vesiensuojelun ja tulvanhallinnan menetelmänä". Työn tavoitteena oli:

  1. Selvittää voidaanko valuma-alueella tehtävillä varastotilavuutta ja virtaamia ohjaavilla toimenpiteillä vaikuttaa alapuolisten vesistöjen tilaan.
  2. Selvittää millainen vaikutus metsäojitetuille alueille rakennettujen vedenpidätysrakenteiden sekä kuivattujen lampien ja soiden palauttamisella on veden viipymään ja laatuun alueella.
  3. Tarkastella eri menetelmien soveltuvuutta eri kohteisiin sekä niiden mitoitusta ja hydrauliikkaa.

Oulun yliopistossa julkaistu työ valmistui keväällä 2012:

Tulvien ja vesistökuormituksen hallinta valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä vuonna 2012

Yllä mainitussa diplomityössä tehtiin selvitys tulvien ja vesistökuormituksen vähentämismahdollisuuksista valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä Kivijärven Leukunjoen valuma-alueella, jossa työn taustatiedoksi sopivaa aineistoa on koottu alueen purojen ja valuma-alueiden kunnostusselvityksen (PUREVA) yhteydessä. Samassa projektissa alueelle sijoitettiin kolme automaattista vedenkorkeusasemaa, joille on laadittu purkautumiskäyrät. Tästä on kertynyt neljän vuoden ajalta virtaamatietoa, jota voidaan käyttää suunniteltavien toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Diplomityön jälkeen Leukunjoen valuma-alueella voidaan lähteä toteuttamaan suunniteltuja toimenpiteitä ja työn tuloksia voidaan soveltaa myös muilla valuma-alueilla.

Vuonna 2012 tulvien hallintaan liittyvää selvitystyötä jatkettiin laatimalla 1–2 Leukunjoen merkittävälle tulvitusalueelle tarkka toteutussuunnitelma, jonka perusteella toimenpiteelle voidaan hakea tarvittavat luvat ja toteutuksen rahoitus. Samalla luotiin suunnittelumalli, jota voidaan käyttää vastaavissa kohteissa muuallakin. Uuden vesilain määräysten käytännön soveltaminen on tärkeä huomioon otettava elementti tässä suunnittelussa.

Saarijärven reitillä valmistuvan opinnäytetyön tuloksia sovelletaan ja testataan käytännön toiminnassa Kyyjärven ja mahdollisesti Karankajärven valuma-alueilla. Vuonna 2012 näillä alueilla kartoitettiin mahdolliset tulvien pidättämisalueet ja lasketaan niillä mahdollisten toimenpiteiden vaikutus alapuolisen vesistön virtaamiin tulvatilanteissa. Työn laajuus tarkentuu etenemisen myötä: ensin kartoitetaan Kyyjärven valuma-alue ja resurssien salliessa jatketaan Karankajärven puolelle. Osana selvitystä arvioitiin alueella olevien tuotannosta poistuneiden turvesoiden käyttöä tulvitusalueena ja toisaalta muiden mahdollisten käyttömuotojen merkitystä tulvavesien pidättymiselle.

Lisätietoja:

Suunnittelupäällikkö Esa Solismaa, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 024 817, etunumi.sukunimi@ely-keskus.fi

Julkaistu 11.9.2013 klo 16.23, päivitetty 11.4.2014 klo 12.08