TASO-hankkeen tausta

Turvetuotannosta ja suometsätalouden kunnostusojituksista aiheutuu paikallisesti ja alueellisesti haittoja monilla alueilla. Huoli turvetuotannon ja suometsätalouden kuormittamien vesien tilasta on kansalaisaktiivisuuden vaikutuksesta viime vuosina lisääntynyt.

Turvetuotannon on lisäksi arvioitu kasvavan monilla alueilla uusien turvevoimalaitosten ja biodiesellaitosten myötä. Vanhojen soiden tilalle tarvitaan uusia alueita, joten on entistä suurempi tarve kehittää ja löytää toimenpiteitä ja keinoja kuormituksen hallitsemiseksi.

Ravinnekuormituksen lisäksi on noussut esille erityisesti humus- ja kiintoainekuormitus ja niiden vaikutukset vesistöihin. Turvetuotannon lisäksi myös metsätalouden vesiensuojelun kehittämiseen tarvitaan lisää panostusta.

Vuonna 2009 hanke vesiensuojelun kehittämiseen

Kesällä 2009 Keski-Suomen ELY-keskus (silloinen Keski-Suomen ympäristökeskus) sai ympäristöministeriöltä tehtäväksi suunnitella valtakunnallista hanketta turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittämiseksi.

Paikallisen väestön aktiivisuuden johdosta pilottialueeksi tuli Saarijärven reitti, jossa on runsaasti turvetuotantoa ja metsätaloutta, ja jonka vesistöistä pääosa on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyvää huonompaan tilaluokkaan.

Vesistökuormituksen valtakunnalliset vähentämistavoitteet

Valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksellä vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Tässä periaatepäätöksessä asetetaan tavoitteet ja periaatteet metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiselle. Vesiensuojelun suuntaviivoissa 2015 esitetään myös turvetuotannon vesistövaikutusten vähentämistä ja vesiensuojelun tehostamista. Lisäksi valtioneuvoston hyväksymässä kansallisessa metsäohjelmassa 2015 edellytetään metsätalouden vesistökuormituksen rajoittamista.

Valtioneuvoston 2009 hyväksymissä alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa asetetaan alueittaiset tavoitteet sekä metsätalouden että turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämiselle ja vesiensuojelutoimenpiteille.

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen vesienhoidon valtakunnalliseksi toteutusohjelmaksi vuosille 2010-2015. Tässä ohjelmassa vesienhoitosuunnitelmia tarkennetaan eri toimialoilla, jotta vesien hyvä tila saavutetaan. Lisäksi määritellään toimenpiteiden vastuutahot ja aikataulut.

Toteutusohjelmassa TASO-hanke on esitetty kärkihankkeeksi mm. turvetuotannon ja metsätalouden valuma-aluetason suunnittelun ja omavalvonnan kehittämisessä.

Saarijärven reitti pilottialueena

Saarijärven reitin vesien tila on huolestuttanut alueen asukkaita ja loma-asukkaita jo pitkään. Aktiivisesta toiminnasta vesien tilan parantamiseksi kertoo se, että yli 3400 henkilöä allekirjoitti ympäristöministeri Paula Lehtomäelle luovutetun Saarijärven seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n vetoomuksen Saarijärven reitin puolesta 2009. Samana keväänä ympäristöministeri myös vieraili reitillä. Aiemmin ministeri oli vastannut kansanedustaja Toimi Kankaanniemen tekemään kirjalliseen kysymykseen Saarijärven reitin vesien laadun parantamisesta.

Vesienhoidon suunnittelussa vuonna 2008 tehdyn ekologisen luokituksen ja muun arvion perusteella reitin järvistä noin 60 % ja joista noin 50 % oli tyydyttävässä tai tätä huonommassa tilassa.

Monipuoliset keinot tarpeen

Ihmisen toiminta on kuormittanut Saarijärven reittiä pitkään, ja vesistökuormitus on koettu uhaksi kalastolle, vesien virkistyskäytölle ja alueen matkailulle. Kuormituksen lähteitä on useita, joten toimia tarvitaan useilla sektoreilla. Kuormitus syntyy koko valuma-alueella, ja sitä pitäisi myös torjua koko valuma-alueen laajuisesti. Yksittäiset toimenpiteet eivät riitä, ja niitä tulisi toteuttaa ranta-alueita laajemmin.

Vuosien saatossa vesiensuojelutoimenpiteet ovat kehittyneet ja niihin on panostettu alueella. Toimenpiteitä on tehty niin ympäristöluvissa esitettyjen määräysten mukaisesti kuin vapaaehtoisesti, mutta tulokset näkyvät vesistöissä vasta pitkällä aikavälillä.

Lisäksi maatalouden, metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun toimenpiteiden rakentaminen aiheuttaa yleensä lyhytaikaisen kuormituspiikin. Maan pinnan rikkominen aiheuttaa kiintoaineen, liukoisten aineiden ja ravinteiden huuhtoutumista.

Vaikka työ vesiensuojelun hyväksi näkyy vasta viiveellä, ovat kuormituksen vähentäminen ja vesiensuojelun toimenpiteet askeleita parempaan suuntaan. Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan toimintansa aiheuttaman vesistövaikutuksien vähentämiseen.

Mitä on tehty?

Saarijärven reitin asukkaat, viranomaiset ja alueen kunnat ovat seuranneet ja etsineet vastausta kuormituksen alkuperään. Saarijärven kaupunki on julkaissut aiheesta kaksi raporttia:

Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut yhdessä muiden toimijoiden kanssa alueelle vesienhoitosuunnitelman. Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa sekä Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetään Saarijärven reitille kuormituksen vähentämistavoitteet ja sektorikohtaiset toimenpiteet.

Yhteistyön seurauksena alueella on toteutettu kaksi vesien tilan parantamiseen liittyvää hanketta. Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun tason parantamiseksi toimi kolmen eri ministeriön (YM, MMM ja TEM) rahoittama valtakunnallinen TASO-hanke. Maatalouden osalta vesiensuojelua Saarijärven reitillä kehitettiin MAISA-hankkeessa.

Hankesuunnitelma

Julkaistu 16.7.2013 klo 14.50, päivitetty 18.12.2014 klo 9.47