Ajankohtaista

 

MENNYTTÄ

VUOSI 2017

TURUN ALUEEN TALLIHAASTATTELUT

Ravinneneutraali kunta -hankkeen tiimoilta haastatelltiin kesän aikana Turun alueen hevostallitoimijoita lannan käytön, logistiikan ja varastoinnin nykytilan selvittämiseksi sekä näitä koskevien mahdollisten kehittämistarpeiden kartoittamiseksi.Tavoitteena oli saada tietoa tallitoimijoiden kokemuksista lanta-asioissa. Näiden tietojen pohjalta voidaan suunnitella käytännön ratkaisuja, jotka tukevat ravinteiden tehokasta kierrätystä, alueen elinkeinotoimintaa, työllisyyttä ja toimijoiden verkostoitumista.

Haastattelut tehtiin puhelimitse hyödyntämällä pohjana haastattelulomaketta, joka laadittiin yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Puhelinhaastattelut teki kesän aikana harjoittelija Marjanna Kaate.

 

RUOVIKOSTA RUOKAPÖYTÄÄN 1.11.2017
Ravinteiden kierrätyksen jokainen askel vaikuttaa!

Marraskuun ensimmäisenä päivänä oli tarjolla laaja kattaus ravinteiden kierrätyksen askelia. Kolmen ravinnekierrätykseen liittyvän, RANKU-, Järki Lannoite - ja Ruokopelto-hankkeen yhteinen loppuseminaari houkutteli Valtion Virastotalolle Turkuun parisataa vierasta. Päivä oli monipuolinen ja inspiroiva! Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös hanketori, jossa n. 20 ravinteiden kierrätykseen liittyvää hanketta oli esillä. Tästä on kaikkien hyvä jatkaa jalkaterien suuntaamista kohti yhä tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä.  

Lisätietoa ja seminaarin ohjelma TÄSTÄ!

Seminaarin videotallenne YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=n3499hBepVE

 

PELLON SATOPOTENTIAALI KÄYTTÖÖN JA RAVINTEET TALTEEN –peltopäivä 6.10. Taivassalossa

RANKU-hanke järjesti yhteistyössä OSMO-hankkeen kanssa peltopäivän Taivassalossa. Aamupäivällä kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja  peltojen sadontuottokyvystä ja ravinteiden kierrättämisestä. Iltapäivällä testattiin maan rakennetta käytännössä ja tutustuttiin OSMO-hankeen tilakokeen tuloksiin.

Kooste päivän tapahtumista tulee pian tähän.

 

OPINTOMATKA KIERTOTALOUS, RAVINTEIDEN KIERRÄTYS JA KUNNAT 4. -5.10.2017

Ravinneneutraali kunta -hanke järjesti tutustumismatkan kiertotalouskuntiin Suomessa. Matkan tavoitteena oli tutustua kiertotalouden ja ravinteiden kierrätyksen ratkaisuihin ja keskustella kuntien roolista, haasteista ja mahdollisuuksista edistää kiertotaloutta omassa toiminnassa.  

Matkalla tutustuttiin Punkalaitumen Itämeri-sitoumus työhön ja biokaasuratkaisuihin, Nokian monialaiseen bio- ja kiertotalouden liiketoimintakeskittymään, Lahden kaupungin strategian kärkiteemojen resurssiviisaus ja kiertotalous, toimenpiteisiin sekä Forssan kaupungin Järkivihreä Forssa -strategian toimenpiteisiin ja ammattikorkeakoulu yhtiestyöhön Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Retkellä nähdyt esitykset:

 

RANKU JA VELMU KUNTAMARKKINOILLA HELSINGISSÄ 13. - 14.9.2017

Ravinneneutraali kunta  ja vesliluonnon monimuotoisuus hanke VELMU olivat syyskuun puolivälissä esillä Kuntamarkkinoilla Helsingissä.

Vesiluonnon monimuotoisuusohjelma VELMU esitteli vedenalaisen luontotiedon karttapalvelua ja kertoi tulevista käyttökoulutuksista. Karttapalvelusta on hyötyä niin kuntien virkamiehille kuin luottamushenkilöille mm. aluesuunnittelun ja kaavoituksen välineenä.

RANKU esitteli pilottikuntien (Taivassalo, Vehmaa, Mynämäki, Turku, Nakkila ja Pori) kanssa kehitettyä ravinneneutraalin kunnan toimintamallia. Ravinnekierrätyksessä kunta on hyödynsaaja, mutta myös tärkeä mahdollistaja, ja se voi omalla esimerkillään kannustaa muita kestävään toimintaan. Ravinnekierrätys ei ole vain ympäristöasia, vaan se linkittyy tiiviisti elinkeinoihin, aluesuunnitteluun ja hankintoihin kunnissa.

 

RANKU-hanke Laurin Markkinoilla Mynämäessä 12.8.2017

Laurin Markkinoiden RANKU-pisteellä keskusteltiin markkinakansan kanssa ruokahävikistä, ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksista ja siitä, miten voimme yhdessä edistää ruokahävikin vähentämistä ja ruokajätteen hyödyntämistä. Kyselyyn osallistuneiden joukosta on arvottu kolme vastaajaa, joille on lähtenyt palkintona lähihunajaa. Kiitos kaikille osallistujille!

 

PELLONPIENNARTILAISUUS ULVILASSA 1.8.2017

Rami Laineen tilalla Kaasmarkussa keskusteltiin tärkkelysperunan viljelykiertotoimenpiteistä laaja-alaisesti. ProAgria Länsi-Suomen asiantuntija Marja Tuononen opasti viljelijöitä kuoppatestin avulla tarkkailemaan maan rakennetta ja kuntoa. Tilaisuudessa tarkasteltiin erityisesti tilalla viljellyn perunan välikasvin, öljyretikan vaikutusta peltomaahan. Tuononen kehoitti viljelijöitä seuraamaan myös lierojen määrää pellossa sekä maan imukykyä. Syngentan Arto Markkula opasti perunan kasvinsuojelussa. Tilaisuudessa kuultiin myös Finnamylin ja RANKU-hankkeen terveiset.  

SILAKRYSÄYS TAIVASSALOSSA 1.7.2017

Silakrysäystä vietettiin 44. kerran Taivassalossa lauantaina 1.7.2017. RANKU-hanke oli mukana markkinoilla. Tunnelmia päivästä hankkeen harjoittelijan Marjanna Kaaten silmin.

 

RANKU ja muita ELYn hankkeita Farmari -messuilla Seinäjoella 14.-17.6.2017

Seinäjoen Farmari-messuilla oli neljän päivän aikana yhteensä noin 94 000 kävijää. RANKU ja kolme muuta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ajankohtaista hanketta esittelivät messuilla erilaisia vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen kestäviä ratkaisuja. Orgaanisten ravinteiden kierrätyksellä, maa- ja metsätalouden ympäristötoimenpiteillä ja niiden kohdentamisella, sekä vesistökunnostuksilla on suuri rooli kestävän ruuantuotannon toteutumisessa. Toisaalta suomalainen ympäristöystävällinen maatalous voi olla myös kilpailuvaltti vesikriisiin ajautuvassa maailmassa.

Farmarissa mukana olivat RANKU- KOTOMA-, BILKE- ja Freshabit Life IP -hankkeet.  RANKU- hanke kertoi kuntien ravinnekierrätystyön mahdollisuuksista ja hyödyistä. Ravinnekierrätys ei ole vain ympäristöasia, vaan myös elinkeinot, aluesuunnittelu ja hankintayksiköt vaikuttavat siihen merkittävästi. KOTOMA- hanke esitteli karttoja RUSLE2015-eroosiomallinnuksen uusista tuloksista ja kertoi miten kohdentamisella voidaan tehostaa maatalouden vesien- ja ilmansuojelutoimenpiteiden vaikutuksia. Osastolla eisteltiinn myös toukokuussa päättyneen BILKE-hankkeen tuloksia ja laajan Freshabit hankkeen toimintaa.

 

Puhdistamolietteen käsittelyn hankinnan laatukriteerien kehittäminen -julkaisu

Osana RANKU-hanketta tehtiin Turun seudun puhdistamon lietteenkäsittelyn hankinnan taustaselvityksiin ravinnekierrätystä tukevia tarkasteluja. Sanna Ruuhelan diplomityössä tarkastelllaan voidaanko eri puhdistamolietteen käsittelymenetelmien ravinnetaseiden tai hiilijalanjälkien tarkastelujen perusteella luoda laatukriteereitä jätevesilaitoksen lietteenkäsittelyn hankinnan kilpailutukselle. Kohdepuhdistamona oli Turun seudun puhdistamo Oy.

 

RAVINNEKIERRÄTYS JA KUNNAT -TYÖPAJAT TOUKOKUUSSA 2017

RANKU-hanke järjesti toukokuussa kaikille ravinteiden kierrätyksestä ja kuntien kehittämisestä kiinnostuneille avoimia työpajoja Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Työpajoissa keskusteltiin  kuntien roolista ravinteiden kierrätyksen edistäjinä. Todettiin, että kunnat ova tärkeitä mahdollistajia alueillaan ja on omia teemoja, joissa ne voivat vaikutta merkittävästi ravinteiden kierrätyksen toteutumiseen alueellaan.

Ravinteiden kierrätystä tehostamalla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ja vähentää ympäristöön kohdistuvia päästöjä myös kunnissa. Ravinteiden tehokas käyttö vahvistaa aluetaloutta esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien, innovaatioiden ja ympäristön tilan parantumisen kautta. Ravinneneutraalius tuo kunnille ja yrityksille myös positiivista näkyvyyttä.

 

11.4.2017 Maatalous ja sen tulevaisuus, Paraisilla

Millainen on maataloustuotannon tulevaisuus? Miten tuotanto voisi olla entistä kannattavampaa? Näitä kysymyksiä pohdittiin tiistaina 11. huhtikuut Paraisilla, Qvidjan kartanolla järjestetyssä  Maaataloustuotanto ja sen tulevaisuus -seminaarissa. Käsittelyssä olivat niin tuotannon yleinen kannattavuus, maaperän hyvinvointi, ravinnekierron ja luonnon monimuotoisuuden merkitys, erilaiset viljelijöiden yhteistyömallit kuin itse tuotetun energian hyödyt. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Valonia, MTK Varsinais-Suomi,  Ravinneneutraali kunta -hanke, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Luonnonvarakeskus sekä Circwaste - Kohti kiertotaloutta -hanke.

 

ELYn Uutiskirje 3/2017
3.4.2017

 

30.3.2017 Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hankkeiden (BILKE, RANKU ja FRESHABIT Life IP) järjestämä tilaisuus Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä pidettiin 30.3.2017 Kauttuan Klubilla Eurassa. Tilaisuudessa puhuttiin ojituksen ajankohtaisista asioista, vesistökunnostuksista, kuntien roolista vesiensuojelussa sekä käytiin tutustumassa tulevaan ojan luonnonmukaisen peruskunnostuksen kohteeseen.

Maatalouden ojituksen luonnonmukaistaminen ja ojitusisännöinti innostivat keskusteluun. Tulvatasanteiden hyötyjä eli tulvinnan vähentämistä, kiintoaineksen ja ravinteiden pidättämistä sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämistä pidettiin hyvinä asioina. Päivän ohjelma ja  esitykset:

 

Vakka-Suomen pilottikuntien viljelijöille ja maaseutuyrittäjille suunnattu kysely, tuloksia

Lantayhteistyön ja urakointipalvelujen mahdollisuudet -kyselyn tavoitteena oli kartoittaa lannan ravinteiden kierrättämiseen sekä viljely- ja koneurakointikäytäntöihin liittyviä ratkaisuja ja niihin liittyviä kehittämistarpeita Vehmaan, Taivassalon ja Mynämäen kunnissa. Kyselyn rinnalla kartoitettiin myös kyselyn kohderyhmän ulkopuolisia, muita potentiaalisia yhteistyötahoja. Jatkossa tavoitteena on luoda edellytyksiä ravinteiden kierrätystä edistävien paikallisten verkostojen rakentumiseen.

 

Saaristomeren Lähikalahanke -Työpaja kunta-alan toimijoille keskiviikkona 15.03.2017  Turussa on jouduttu peruuttamaan

Ilmoittautuneille ja muille kiinnostuneille järjestään myöhemmin keväällä hankkeen ja tuotteen esittely jollain toisella konseptilla. Lisätietoa  John Nurmisen Säätiön Saaristomeren Lähikalahankkeesta: Projektipäällikkö Miina Mäki, +358 50 5763298, miina.maki@jnfoundation.fi

 

Ajankohtaista asiaa orgaanisista lannoitteista, lantayhteistyöstä ja biokaasulaitoksesta Vehmaalla

Tiistaina  7.3.2017 Gasumin Vehmaan biokaasulaitoksella tarjoiltiin kirjava kattaus ravinnekierrätyksen verkostoitumisen keinoista, orgaanisten lannoitevalmisteiden käytöstä ja asiaan liittyvästä urakoinnista. Jätevesilietepohjaisten lannoitevalmisteiden riskit ja mahdollisuudet sekä tilamittakavaisten biokaasulaitosten kannattavuus puhutti väkeä. Päivän päätteeksi tutustuttiin Vehmaan biokaasulaitoksen toimintaan,

 

ELYn Uutiskirje 1/2017

9.2.2017

 

Johdatus ojitusisännöintiin koulutuksia Porissa 22.2. ja Seinäjoella 23.2.2017

Koulutustilaisuudet ojitusisännöinnin perusteista vetivät hyvin väkeä Porissa ja Seinäjoella. Ojitusisännöinti on uusi ympäristöliiketoiminnan ala, joka on muodostumassa ojitusyhteisöjen toiminnan tukemiseksi. Koulutustilaisuuksissa käytiin läpi yleisellä tasolla kuinka ojitus on järjestetty Suomessa, ojitusyhteisöjen oikeuksia ja velvollisuuksia, ojitusisännöitsijälle kuuluvia tehtäviä, ojituksen ympäristöasioita ynnä muuta. Tilaisuuksissa pidettyjen esitysten kalvot löytyvät BILKE-hankkeen sivuilta.

 

Ravinnekierrätys Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartassa

Varsinais-Suomi on ensimmäisenä maakuntana laatinut alueellisen kiertotalouden tiekartan, jossa haetaan konkreettisia kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja ja toimenpiteitä. Maakunnallisen tiekartan painopistejaottelu mukailee kansallisen kiertotalouden tiekartan jaottelua. Varsinais-Suomen kartan painopisteet ovat kestävä ruokajärjestelmä, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. Kaikkia painopisteitä läpileikkaavat julkiset hankinnat, kemian osaaminen sekä palveluihin siirtyminen.

Tiekarttaa työstetään talven ja kevään aikana eteenpäin lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Kestävän ruokajärjestelmän osana ravinnekierto, viljely ja ruoka ovat kolme tärkeää teemaa. RANKU tulee kevään aikana järjestämään ravinnekierron työpajoja. Täällä ja muualla ilmoitellaan tarkemmin. Tervetuloa kaikki mukaan! 

 

Vuosi 2016

Itä­me­ri­haas­teen val­ta­kun­nal­li­nen seminaari 14.12.2016

RANKU-hankkeen ja Itämerihaasteen yhteinen valtakunnallinen seminaari pidettiin keskiviikkona 14.12. Ammattiopisto Livian auditoriossa, Kaarinassa.Päivän puheenaiheina olivat ravinneneutraalius, ravinnekierto sekä kiertotalous. Etenkin jätevesileitteiden siältämät haitta-aineet, maatalouden rakennemuutos tulevaisuudessa ja tilamittakavan biokaasulaitosten kannattavuus nousivat keskusteluun. Myös Itämeren tila huolestutti aktiivista osallistujajoukkoa.

Itämerihaaste on verkostoaloite, joka kutsuu organisaatiot sitoutumaan Itämeren suojeluun, tekemään oman Itämeri-toimenpideohjelmansa ja alkavan toteuttaa sitä. Vuonna 2016 Itämerihaasteen verkostoon on liittynyt jo 240 organisaatiota Suomesta ja muista Itämeren maista. Vaikka aloite on lähtenyt liikkeelle Turun ja Helsingin toimesta, on se olemassa erityisesti verkostonsa jäsenten ansioista ja näitä kumppaneita varten. Itämerihaasteen nettisivut (www.itamerihaaste.net)

Päivän esitykset:

 

Viljelijöille ja maaseutuyrittäjille suunnattu kysely on suljettu ja tuloksia tulossa vuoden 2017 alussa

RANKU-hanke kartoitti vuoden 2016 lopussa  ravinteiden kierrättämiseen ja koneurakointipalveluihin liittyviä kehittämistarpeita Vakka-Suomessa. Tuloksia analysoidaan parhaillaan ja kooste kyselystä valmistuu vuoden 2017 alussa.

 

Maatalouden ilmastokestävyys ja vesiensuojelu tulevaisuudessa -työpaja 2.12.2016 Tuorlassa, Kaarinassa

Perjantaina 2.12.2016 pidettiin viljelijöille ja tutkijoille suunnattu maatalouden ilmastokestävyyden ja vesiensuojelun tulevaisuutta kartoittanut työpaja Piikkiön Tuorlassa. Päivään osallistui noin 30 aktiivista  käytännön maatalouden että tutkimuksen edustajaa. Keskusteluissa maaperän rakenne ja sen parantaminen nousivat odotetusti puheenaiheeksi. Humuksen määrän vähentyminen entiseen verrattuna keräsi myös huomiota ja tähän kaikkeen liittyen myös vesitalouden kehittämisen todettiin vaikuttavan oleellisesti maaperästä huolehtimiseen. Raportti työpajasta valmistuu vuoden 2017 alussa. Keväälle on suunniteltu jatkoa keskusteluille.

 

Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla tiistaina 18.10.2016

Ruokopelto, RANKU ja VILKKU –hankkeiden toimesta järjestettiin tiistaina 18.10. Lemun Luodonmaalla pellonpiennarpäivä, jossa tutustuttiin ruo’on peltolevityksen saloihin ja peltomaan rakenteen ylläpitoon ja hoitoon. Runsas 30 osallistujaa sai aimo annoksen tietoa peltomaan laadun merkityksestä viljelyssä ja hyviä keinoja sen hyvän tilan ylläpitämiseen. Lisäksi nähtiin ruo'on peltolevitystä ihan konkreettisesti ja kuultiin syitä miksi sitä peltoon kannattaa levittää.

 

Ojitusisännöintikoulutus 11.11.2016

Koulutuksen osallistujamäärä ylitti odotukset ja kaikki halukkaat eivät päässeet paikalle. Tästä syystä koulutus järjestetään uudelleen helmikuun lopussa Seinäjoella. Ilmoittautuminen tähän tilaisuuteen avataan joulukuun alussa.

Koulutus oli kohdistettu yksityisteiden asioita hoitaville tieisännöitsijöille ja vesiosuuskuntien asioita hoitaville isännöitsijöille, koska varsinkin hallinnollisten asioiden osalta tarvittavassa osaamisessa löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Maaseudun infra-isännöinti tarjoaa jo nykyisin joillekin kokopäiväisen tai osa-aikaisen työn.

Tarve ammattimaisille ojitusisännöitsijöille on jopa suurempi kuin muilla isännöinnin aloilla. Ojituskunnostus tulee eteen yhdellä ojalla harvimmillaan kerran sukupolvessa, jolloin osaamista ei pääse syntymään paikallisille maanomistajille. Ojitusyhteisöjen on mahdollista saada osa ojitusisännältä tilattavasta työstä maksettavasta palkkiosta peruskuivatustukena osa takaisin, mikäli se liittyy tukea saavaan hankkeeseen.

Luentojen diat:

Muuta aineistoa:

 

Salaojien huuhtelun työnäytös ja ajankohtaista ojitusasiaa Vehmaalla 4.10.2016

Tiistaina 4.10.2016 pidettiin Vehmaalla kaikille avoin pellonpiennartilaisuus Arne Puttaan tilalla. AIheena olivat ajankohtaiset ojitusasiat ja ravinneneutraalin pellon vesitalous. Paikalla oli noin nelisenkymmentä kuulijaa.

 

Biokaasun liikennekäytön edistämisturnee Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 20.9. - 29.9. 2016

Kaikille avoimissa tapahtumissa tiedotettiin biokaasun käyttömahdollisuuksista liikennekäytössä. Biokaasu on ympäristön kannalta yksi parhaista vaihtoehdoista lähes nollaan asettuvan hiilijalanjälkensä ansiosta. Pienhiukkaspäästöjä ei kaasulla ajaettaessa käytännössä synny.  Kaasu on selkeästi edullisin liikennepolttoaine tällä hetkellä. Verrattaessa maakaasun mittarihintaa esim. E95 bensiinin hintaan, vastaa kaasun hinta noin 0,72 € litrahintaa bensiinille. Biokaasun osalta vertailuhinta on n. 0,93 €/litra. (syyskuussa 2016)

Turnee vieraili kaikenkaikkiaan eistsemällä paikkakunnalla Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa:
Salo ti 20.9. Prisman piha
Turku ke 21.9. Prisma länsikeskuksen piha
Laitila to 22.9. S-marketin piha
Loimaa pe 23.9. Prisman piha
Huittinen ti 27.9. Härkäpakarin piha
Pori ke 28.9. Mikkolan Prisman piha
Kankaanpää to 29.9. S-marketin piha

Lisätietoa turneesta: Ajaisinko biokaasulla?.pdf (280kt)

 

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa

Iltapäivän aiheina oli mm. biokaasulaitoksen toteutusselvitys, biokaasun edistämistoimia Suomessa, ravinne- ja energiaomavaraisen tuotannon malli, rakennerahaston biokaasuun liittyviä hankehakuja Satakunnassa.

Esitykset

 

RANKU mukana Kuntamarkkinoilla 14. -15.9. Helsingissä

Kuntamarkkinat on vuosittainen suurtapahtuma kunta-alan ammattilaisille. Kahden päivän aikana Kuntamarkkinoilla on mahdollisuus osallistua lukuisiin kuntakentän eri toimialojen seminaareihin ja tapaamisiin. Näytteilleasettajien tietoiskuissa esitellään uusia palveluja, tuotteita ja ideoita, joita yritykset ja yhteisöt ovat kehittäneet yhdessä kuntakentän kanssa. Kaikki tapahtuman aikana järjestettävät tilaisuudet ovat maksuttomia.

RANKU-hankkeen pilottikunnat Taivassalo, Vehmaa, Mynämäki, Turku, Nakkila ja Pori olivat esillä hankkeen osastolla S30 Kuntatalon 3. kerroksessa. Myös ensivuonna, 2017, ollaan mukana. Tervetuloa silloinkin!

 

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu, RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus 9.8.2016

RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria Länsi-Suomi toteuttivat yhteistyössä tärkkelysperunan viljelykiertokokeiluun liittyvän pellonpiennarpäivän 9.8. Kaasmarkussa Ulvilassa. Päivään osallistui runsas 30 asiasta kiinnostunutta toimijaa.

Kokeilun tavoitteena on, että eri alojen yhteistyön kautta löydetään sekä ympäristön että talouden kannalta toimivia viljelykiertoratkaisuja erikoiskasvitiloille. Vaikka RANKU-hanke päättyy 2017, viljelykiertokokeilun toivotaan jatkuvan Finnamylin tehtaan, viljelijöiden ja kuntien toimesta.

 

Hevosenlannan ravinteet viljelyyn Porin seudulla,

Selvitys valmis!

RANKU-hankkeen toimesta selvitettiin kevään 2016 aikana hevostallien lantamääriä ja käsittelymenetelmiä Porin, Nakkilan, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen kuntien alueilla. Tavoitteena oli selvittää paljonko alueella on lantaa vailla sijoituspaikkaa. Työssä päivitettiin vuosina 2011 - 2012 Porin, Nakkilan, Ulvilan ja Luvian kuntien alueille tehtyä Hevostallikartoituksen tietoja. Työn tuloksista koottu raportti ja toimenpide-ehdotukset:

 

Mynämäen kunnan valmistuskeittiöiden juureshankintoihin ravinteiden kierrätystä edistäviä kriteereitä

Mynämäen kunnan valmistuskeittiöiden peruna ja perunatuotteiden sekä tuorejuuresten hankinnassa tarkastellaan uutena asiana mahdollisuutta ottaa kilpailutuksen kriteereihin mukaan myös ravinteiden kierrätystavoitteita edistäviä kriteereitä. Ravinneneutraalius hankinnoissa tarkoittaa mm. raaka-aineiden parempaa hyödyntämistä, vähemmän jätettä ja lähituotannon hyödyntämistä.

Lähiruokaa Mynämäen kunnassa haluttaisiin ostaa monestakin syystä.Toiveena on, että pellolta pöytään -ketju olisi läpinäkyvä, tuotteet tuoreita ja turvallisia, toimitus varmaa, tuotteissa oikea jalostusaste, sopivat pakkauskoot ja toimitukset oikea-aikaisia, jolloin varastoinnin tarve keittiöissä vähenee.

Uudenlaisten kriteerien ja hankinnan laadun takaamiseksi Mynämäen kunta järjesti peruna ja vihannestoimittajille markkinavuoropuhelutilaisuuden, eli avoimen keskustelun tulevasta hankinnasta keskiviikkona 1.6. Mynämäellä. Tilaisuudessa esiteltiin alustava versio tarjouspyynnöstä, joka tullaan julkaisemaan HILMA-palvelussa kesän aikana. Tavarantoimittajilla oli mahdollisuus esittää tilaisuudessa kilpailutukseen liittyviä kommentteja ja kysymyksiä. Markkinavuoropuhelun perusteella saatavaa tietoa hyödynnetään varsinaisen tarjouspyynnön laadinnassa.

 Lisätietoa kunnan hankinnasta: tuija.toljander @ mynamaki.fi

 

Porin seudun biokaasuratkaisut -seminaari 24.5.2016 Auditorio Liisanpuisto, Pori

RANKU-hankeen, Satahima-hankkeen ja Prizztech Oy:n kanssa yhdessä järjestetty Porin seudun biokaasuratkaisut-seminaari pidettiin tiistaina 24.5. Tilaisuudessa käytiin läpi Porin seudun kaasutalousstrategiaa, puhdistamolietteiden käsittelyä biokaasutuksella ja lietteiden hyötykäyttöä alueella.

 

Jäteveden ravinteet kiertoon – opintomatka Saksaan 6.-8.4.2016

Ravinneneutraali kunta -hanke järjesti tutustumismatkan Saksaan 6.-8.4.2016. Matka keskittyi jäteveden ravinteiden hyödyntämiseen liittyviin innovatiivisiin ratkaisuihin Hampurissa ja Hannoverissa.

 

Vuokrasopimukseen ravinneneutraaleja kriteereitä!

RANKU-hanke on työstänyt yhdessä Turun kaupungin kanssa pellon vuokrasopimuksiin soveltuvan "Maan kasvukunnosta huolehtiminen" -lisäosan. Muokattava lisäosa ja ohjeet sen käyttöön voi ladata Hyvät viljely käytännöt -välilehdeltä

 

Maatalous kannattavaksi - sanoista tekoihin viljelijätilaisuus tiistaina 1.3.2016 Mynämäellä

Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke järjesti yhteistyössä MTK-Varsinais-Suomen kanssa viljelijätilaisuuden tiistaina 1.3.2016 Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopistolla. Päivän aikana pureuduttiin tilojen väliseen lantayhteistyöhön ja peltojen vesitalouteen sekä keskusteltiin siitä miten saada elintarvikkeita tuottajalta suoraan kaupan hyllylle. RANKU ja BILKE -hankkeiden toimenpiteiden lisäksi kuultiin nousiaislaisen Antti Airikin kokemuksia sian ja siipikarjan lannan vastaanottamisesta ja Etelä-Suomen Salaojakeskuksen Janne Pulkan esitys salaojien huollosta ja kunnossapidosta. Lisäksi Perniön K-Supermarketin kauppias Jukka-Pekka Koskinen kertoi kaupan kokemuksista paikallisten kasvisten saamisesta  kaupan valikoimaan.

 

Biokaasuseminaari 16.2.2016 Turussa

Seminaari keräsi valtion Virastotalon suuren auditorion lähes täyteen biokaasusta kiinnostuneita. Järjestäjät pyrkivät tilaisuudella edistämään Varsinais-Suomen irtaantumista fossiilitaloudesta ja kehittämään maakunnasta kiertotalouden edelläkävijäaluetta.

Puheenvuorojen fokuksessa oli nimenomaan maatila- ja tilatason energiaratkaisut. Biokaasun tuotannon tulevaisuus nähtiin valoisana, vaikka haasteitakin vielä tiellä nähtiin. Lupakäytännöt pelottavat uusia toimijoita ja niihin kaivataan viranomaisilta neuvontaa. Myös YVA-arvioinnin perusteet koettiin vaikeaselkoisiksi. Erilaiset rahoituskanavat ja tuet nousivat myös keskusteluun. Iltapäivän aikana seminaarissa keskityttiin käytännön kokemuksiin ja onnistuneisiin ratkaisuihin biokaasulaitosten toiminnassa.

 

Vuosi 2015

4.11.2015 RANKU-hankkeen pilottikuntien verkostoitumispäivä

RANKU-hankkeen pilottikuntien yhteistä verkostoitumispäivää vietettiin keskiviikkona 4.11.2015 Tuorlan Maaseutuopistolla. Päivän aikana kuultiin kuntien ravinteiden kierrätystyön kuulumisia ja käytännön esimerkkejä miten ravinnekierrätys voidaan ottaa huomioon mm. hankinnoissa, ympäristömääräyksissä ja muissa kunnan toimissa.

 

Juttusarjassa  "Ravinneneutraali kunta käytännössä"  hankkeen pilottikunnan kertovat näkemyksiään siitä mitä ravinneneutraali kunta käytännössä voisi tarkoittaa

 

Maaseutuohjelman vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen yritys- ja hankerahoitus haettavissa (elokuu 2015)

Ensimmäiset hankkeet voivat alkaa jo marraskuussa 2015

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman erillisrahoitus vesiensuojelun ja ravinteiden kierrättämisen kehittämiseen on haettavissa. Tukien haku on jatkuvaa, mutta hakemukset käsitellään hakujaksoittain. Ensimmäinen valintajakso päättyy 31.8., johon mennessä tulleiden hakemusten viralliset rahoituspäätökset pyritään saamaan loka-marraskuun vaihteeseen mennessä. Rahoitettavaksi valittujen hankkeiden toteuttajien kanssa keskustellaan tarvittaessa hankkeiden sisällöstä ja budjetista ennen päätöstä. Tavoitteena on, että ensimmäiset hankkeet voisivat alkaa jo marraskuussa 2015. Lisätietoa mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Maaseutuviraston ja Maaseutu.fi -sivuilta

 

Tiistaina 5.5.2015
Ideointia ja vilkasta keskustelua ravinteiden kierrättämisestä

Turussa järjestettiin kutsutilaisuus Saaristomeren valuma-alueen ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun tehostamisesta sekä teemaan liittyvästä hanketoiminnasta. Panimoravintola Kouluun kokoontui noin 30 aiheesta kiinnostunutta toimijaa. Ravinnekierrätyksen haasteisiin paneuduttiin kolmen kysymyksen kautta: 1. Mitkä ovat ravinteiden kierrätyksen suurimmat ongelmat Varsinais-Suomessa?, 2. Minkälaisia toimia niiden ratkaisemiseen tarvitaan? ja 3. Minkälaisia hankkeita Varsinais-Suomessa tulisi toteuttaa?

Iltapäivän alustukset ja muistio:

Saaristomeren valuma-alueella muodostuu vuodessa noin 2 440 000 tonnia orgaanisia hyödyntämiskelpoisia raaka-aineita (Ravinteiden käytön yleissuunnitelma Saaristomeren valuma-alueelle 2014). Näissä on laskettu olevan fosforia noin 2 400 tonnia ja typpeä noin 12 000 tonnia.  Osa syntyvistä raaka-aineista hyödynnetään melko hyvin jo nyt, kuten lantaa pelloilla, mutta osalle ei ole muodostunut kustannustehokkaita käyttökohteita. Ravinnemäärien osalta alue voisi olla omavarainen, jos kaikki muodostuva orgaaninen aine pystyttäisiin kierrättämään alueen sisällä. Mutta miten siihen päästään?

Ravinteiden tehokkaan kierrättämisen ongelmina nähtiin mm. asenteet, yhteistyöverkostojen ja kannustavien innovaatioympäristöjen puute, sekä hankerahoituksen hankaluus isoissa moniulotteisissa hankkeissa. Hyödyntämiskelpoisten aineiden osalta on luovuttava jäte-käsitteestä ja ryhdyttävä oikeasti pohtimaan miten oman toiminnan jäte voisi olla toisen toimijan tai miksei omankin toiminnan raaka-aine. Onnistuneista, ja myös epäonnistuneista, kokemuksista tulisi olla kattavasti saatavilla tietoa. Nyt erilaiset pilottikokeilut ja demonstraatiohankkeet hukkuvat nettisivujen syövereihin.

 

Hankerahoittajilta toivottiin selkeyttä ja uskallusta

Hanketoiminta ja kannattavuuteen pyrkivä yritystoiminta tulisi saattaa tiiviimmin yhteen, ja myös nuori sukupolvi ja koulutusjärjestelmät tulisi ottaa mukaan. Hankerahoittajilta toivottiin selkeyttä rahoitusten ehtoihin ja kriteereihin, ja uskallusta rahoittaa uusia avauksia, joiden onnistumisesta ei ole varmuutta.

Maaseutuohjelman rahoituksesta on korvamerkitty erillisrahoituksena 6,5 M€ vesien suojeluun ja ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen. Koska tuen painopisteeksi on valittu vesien tilan parantaminen nimenomaan Saaristomeren valuma-alueella, tuesta suuri osa, 3 M€, tulee käytettäväksi Varsinais-Suomeen. Tukihaku aukeaa yritystukien osalta 11.5. ja hanketukien osalta todennäköisesti kesäkuun puoliväliin mennessä. Haku on jatkuvaa. Ensimmäiset hanketukipäätökset tultaneen tekemään syksyllä 2015 (syyskuu?). Tukea haetaan sähköisen Hyrrä-palvelun kautta. Ajantasaista tietoa hanketukien hausta:

 

Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta on rahoitettu useita ravinteiden kierrätyksen hankkeita. Uusi hankehaku tulee jälleen ensi syksynä. Lisätietoa ohjelmasta ja sen hankkeista ympäristöministeriön sivuilta

Maanantaina 12.1.2015
Ravinteet kiertotaloudessa -ideapäivä

Esitykset:

 

 

Lampaita_Loimijoen_varressa_556px.jpg

Lampaita Loimijoen varressa.  © Aino Launto-Tiuttu

 

Julkaistu 11.2.2015 klo 15.08, päivitetty 23.11.2017 klo 13.41