Kesä hyvää aikaa huoltaa kaivo

KAIVOTIEDOTE (kesä 2014)

Kaivon sijainnilla on merkitystä

Kesäisin kaivon rakenteet ja lähiympäristö on helppo tarkistaa. Rengaskaivoon kannattaa kurkistaa säännöllisin väliajoin.

  • Rakenteiden on oltava ehjät, saumausten tiiviit ja tuuletusputken suulla olevan verkon paikoillaan.
  • Puiden juurivesojen ja pensasistutusten leviäminen kaivon läheisyyteen on torjuttava. Juuret voivat vaurioittaa ja liikuttaa kaivon rakenteita, jolloin sadevesi ja pieneläimet voivat päästä kaivoon. Kasvusto taas kerää turhaa eloperäistä ainesta kaivon lähettyville heikentämään kaivoveden laatua.
  • Kiinnitä erityistä huomiota kannen kuntoon, koska heikko kansirakenne on hengenvaarallinen. Lisäksi lämpimään vuodenaikaan luonnossa liikkuu runsaasti erilaisia pieneläimiä kuten jyrsijöitä ja sammakoita, jotka hakeutuvat kaivoon heikkokuntoisen kannen tai puutteellisten saumausten kautta.
  • Huolehdi myös käytöstä poistetun kaivon kannen kunnosta turvallisuusriskin vuoksi. Kaivo poistetaan käytöstä täyttämällä se asianmukaisesti puhtaalla maa-aineksella.
kaivo-opas kuva 107_lapinlampi.jpg
Kaivon paikka ei ole pellon laidassa tai kotieläinten lähellä. Kuva: Toivo Lapinlampi

Vedenlaatu voi vaihdella samankin pihapiirin alueella luonnollisten maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden mukaan. Ihmisen toiminnalla on kuitenkin merkittävä vaikutus vedenlaatuun. Esimerkiksi lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö tai eläinten ja ihmisten ulosteet voivat pilata kaivoveden. Kaivon paikka ei ole puutarhassa tai pellon laidassa eikä myöskään huussin, jätevesijärjestelmän, lantalan tai huolimattomasti huolletun maatilakaluston läheisyydessä. Kotieläinten pääsy kaivon välittömään läheisyyteen on syytä estää.

Lisää tietoa asianmukaisesta kaivon paikasta löytää Kaivon paikka-oppaasta.

Kaivoveden laatu

sammakko kaivossa_Lapinlampi.jpg
Sammakot eivät kaivoon kuulu. Kuva: Toivo Lapinlampi

Suomessa pohjavesi on luonnostaan viileää, raikasta ja maukasta. Asianmukaisesti hoidetusta kaivosta saa helposti hyvää, tasalaatuista talousvettä.

Jos vedenlaadussa kuitenkin ilmenee haitallisia muutoksia tai epäilee niitä, vettä ei kannata juoda ennen sen tutkituttamista lähimmässä talousvesien analysointiin hyväksytyssä laboratoriossa. Edes kotieläimille ei kannata juottaa vettä kaivosta, joka on ollut hoitamattomana pitkään tai jonka vedessä epäillään olevan laatuhaittaa.

Vesianalyysi antaa viitteitä mahdollisesti tarvittaville toimenpiteille, kuten kaivon kunnostukselle, veden käsittelylle tai jopa kaivon desinfioinnille. Laboratoriosta saatavan analyysituloksen tarkastelussa auttaa Kaivoveden analyysitulkki.

  • Jos kaivo on saastunut jätevesien vaikutuksesta, tee uusi kaivo toiseen paikkaan siten, että pohjavesi virtaa kaivosta jätevesien käsittelyjärjestelmään/purkupaikkaan eikä toisin päin.

Pohjavesitilanne

Pohjaveden pinta vaihtelee luonnollisesti eri vuodenaikoina. Keväisin pohjavesivarastot täydentyvät lumien sulamisvesistä, mutta kesällä pohjaveden pinnat laskevat yleisesti haihdunnan ja kasvien vedenkulutuksen vuoksi. Syyssateiden myötä varastot taas täydentyvät talveksi, jolloin uutta pohjavettä ei käytännössä muodostu roudan ja lumipeitteen vuoksi.

Maan etelä- ja keskiosissa lunta ei talvella juuri ollut ja sulanta tapahtui keskimääräistä aikaisemmin, minkä vuoksi pohjaveden pinnankorkeudet ovat 10-30 cm keskiarvoa alempana. Etelä-Lapissa lumipeitteen sulaminen täydentää vielä pohjavesivarastoa ja korkeudet ovat 10-30 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Keski- ja Pohjois-Lapissa sulamisvesien täydentävä vaikutus näkyy vasta osittain syksyllä alhaisiksi jääneissä pohjaveden pinnankorkeuksissa, jotka ovat 20-40 cm alle ajankohdan keskiarvon. (Ajankohtainen vesitilanne toukokuun lopussa 2014. SYKE)

Veden riittävyys kaivossa

IMG_2752 - Copy.JPG
Juuri kunnostettu rengaskaivo © Outi Vanhanarkaus

Aloita säännöllinen veden riittävyyden tarkkailu kesällä. Kesällä kuivuuskaudet voivat laskea pienten pohjavesimuodostumien pintoja, jolloin vesi voi vähentyä kaivoissa. Myös veden laatu voi muuttua.

Vedenpinnan korkeutta kannattaa seurata sitä tiheämmin mitä pienituottoisempi kaivo on ja mitä pienemmässä pohjavesimuodostumassa se sijaitsee. Huomioita ja mittauksia vedenpinnan korkeudesta ja veden laadusta on hyvä kirjata muistiin joka vuodenajalta. Tällöin saa jo parin vuoden päästä hyvän kuvan oman kaivon veden riittävyydestä ja mahdollisista laatuvaihteluista. Lisäksi seurannasta voi olla etua mahdollisissa ristiriitatilanteissa, jos esimerkiksi epäillään, että naapurin energiakaivon poraus on aiheuttanut huomattavan vedenpinnan laskun talousvesikaivossa.

Pohjavesiasemakohtaisista pinnankorkeusennusteista saa viitteitä oman alueen pohjaveden riittävyydestä. Vedenpinnan korkeuteen kaivossa vaikuttavat tosin mm. pohjavesimuodostuman laajuus ja antoisuus, kaivon syvyys, maaperän laatu ja veden käyttömäärä, joten ennusteista ei voi suoraan päätellä veden riittävyyttä omassa kaivossa.

  • Jos kaivossa on ajankohdan keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna vähän vettä ja hellekausi on tulossa, säännöstele vedenottoa kaivoista. Vältä veden käyttöä esimerkiksi kasteluun sekä vesialtaiden ja kylpytynnyreiden täyttöön.
  • Hellekauden jatkuessa voidaan joutua turvautumaan tilapäiseen varavedenhankintaan, josta saa tarkempia tietoja kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

Jos kaivosta loppuu vesi peräkkäisinä vuosina, mutta kaivo on muuten otollisessa paikassa ja hyväkuntoinen, kannattaa harkita esimerkiksi kaivon syventämistä. Uuden kaivon rakentamiselle paras ajankohta on silloin, kun pohjaveden pinta on alimmillaan: Pohjois-Suomessa tyypillisesti kevättalvella, Etelä- ja Keski-Suomessa loppukesällä. Jos kaivon vedentuotto on riittävä pohjaveden pinnan ollessa alimmillaan luonnollisen vuodenaikaisvaihtelun vuoksi, todennäköisesti kaivossa riittää vesi myös pitkinä hellekausina.

Ole tarkkana, jos säilytät vettä astioissa

Etenkin kesäasukkaat käyttävät usein yhteisiä kaivoja ja vesiposteja tai tuovat veden mukanaan kauempaa. Tällöin on kiinnitettävä huomiota veden säilytysolosuhteisiin, koska varsinkin kesähelteillä bakteeritoiminta voi kiihtyä nopeasti puhtaaltakin näyttävässä vedessä.

  • Veden kuljetus- ja säilytysastioiden on oltava puhtaita, elintarvikekelpoisesta materiaalista valmistettuja (esim. elintarvikemuovia) ja vain vesiastioina käytettäviä.
  • Säilytä astioissa oleva vesi pimeässä ja viileässä, jolloin se voi pysyä käyttökelpoisena useiden vuorokausien ajan.
  • Älä käytä yli vuorokauden huoneenlämmössä ollutta vettä juomavetenä etenkään, jos havaitset siinä vierastahajua, makua tai sameutta.

Lisätietoja:

Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 9.6.2014 klo 10.54, päivitetty 30.10.2015 klo 14.48