Jäteveden pajupuhdistamo

Valmistaja/maahantuoja

Pajupuhdistamo Oy
www.pilerensning.dk
www.pajupuhdistamo.fi
Puh. 0442509663

Pajupuhdistamo_kuva

Kuva: Pajupuhdistamo Oy

Puhdistamo lyhyesti

Pajupuhdistamoja on kahta tyyppiä: imeytyskentän kaltaisia, pohjasta avoimia käsittelyjärjestelmiä, sekä suljettuja jätevesien käsittelyjärjestelmiä. Tämä kuvaus käsittelee jälkimmäistä mallia.

Pajupuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Pajupuhdistamo mitoitetaan valmistajan ohjeiden mukaan, kohteen jätevesimäärästä sekä vuosittaisesta keskimääräisestä sadannasta ja haihdunnasta riippuen.

CE-merkintä

Pajupuhdistamo kuuluu paikalla rakennettuihin kasvipuhdistamoihin, joiden toimivuuden testaukseen ei ole olemassa CE-testausstandardia eikä CE-merkintää tarvita.

Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet

Jätevesi johdetaan ensimmäiseksi saostussäiliöön, joka on yleensä kolmiosastoinen. Saostussäiliöt tyhjennetään vähintään kerran vuodessa.

Saostussäiliöistä jätevesi kulkeutuu painovoimaisesti pumppuyksikköön. Pumppu on välttämätön, jotta jätevesi saataisiin tehokkaasti levitettyä koko istutetulle alueelle ja kaikkien pajujen käytettäväksi. Pumpun energiankulutus riippuu paitsi pumpattavan veden määrästä myös puhdistamon ja pumpun välisestä etäisyydestä. Keskikokoisen perheen taloudessa vuosikulutuksen voi laskea olevan noin 30 kWh.

Puhdistamosta ei ole ulosvirtausta, vaan jätevesi käytetään biomassan tuotantoon.

Tietoa puhdistamon rakenteesta ja asennuksesta

Pajupuhdistamon rakentamisessa tulee istutusten sekä pinta-alan tulee olla valmistajan mitoittamat kuivumisen ja ylivuotojen ehkäisemiseksi.

Pajupuhdistamo rakennetaan mieluiten tasamaalle, sillä onnistunut tasoittaminen ja pengertäminen on vaikeaa varsinkin, kun kyse on suurehkosta puhdistamosta. Paikan tulee olla myös mahdollisimman alttiina suoralle auringonvalolle ja tuulelle haihtumisen ylläpitämiseksi. Suositeltavaa on, ettei 10 m säteellä puhdistusaltaasta ole suuria varjostavia elementtejä pohjoispuolta lukuun ottamatta. Esteettisesti puhdistamo sopii puutarhatontille, sillä kyse on viheralueesta, jolle voi myös esim. istuttaa kukkia. Tontin pinta-ala voi kuitenkin olla rakentamista rajoittava tekijä.

Pajupuhdistamon pinta-ala riippuu kohteesta ja puhdistamo mitoitetaan aina valmistajan ohjeiden mukaan ottaen huomioon tuotettu vuosittainen jätevesimäärä sekä keskimääräinen sadanta ja haihdunta. Leveydeltään se on yleensä 6-8 m, joka on optimaalinen mitta kuudelle pajurivistölle sekä jakoyksikölle. Pituus voi olla jopa 60 m, yhden perheen taloudelle harvoin kuitenkaan enempää kuin 30 m. Suurin Suomeen rakennettu tämäntyyppinen pajupuhdistamo on kuudelle kiinteistölle yhteinen, kolmen erillisen altaan puhdistamo, jossa jätevettä pumpataan vuorotellen eri altaisiin. Pienin puhdistamo, 4x8 m, on rakennettu yhden hengen toimistokiinteistölle.

Allas kaivetaan noin 1,5 m syväksi ja reunoiltaan 45° kaltevaksi. Mikäli maaperä ei salli näin syvään kaivamista, voi monialtaisessa puhdistamossa osan altaista jättää myös matalammaksi. Altaan pohjalla on tyhjennysputki, jonka avulla vedenpinnan korkeutta voi tarkkailla ja vettä tarvittaessa tyhjentää muualle.

Allas vuorataan joustavalla PE-muovilla, jota suojaamaan molemmin puolin laitetaan kerros geotekstiiliä. Tarkastus- ja tyhjennysputken asettamisen jälkeen allas täytetään noin puolilleen sieltä ylöskaivetulla maalla. Jos maa-aines on hyvin savi- tai lietepitoista, on syytä lisätä joukkoon pestyä hiekkaa veden ja ravinteiden kulkeutumisen takaamiseksi. Noin 10 cm hiekkakerroksen päälle laitetaan valmistajan (BIO-BLOK –paloista koostuva) jakorakenne, jonka sisällä ja päällä vesi jakautuu altaan keskiakselilla. Lopuksi puhdistamo vielä peitetään maakerroksella.

Pajuntaimet istutetaan maaliskuun puolen välin ja toukokuun alun välisenä aikana ja jätevesi johdetaan puhdistamoon heti istutuksen jälkeen. Kasvukauden aikana pajut käyttävät jäte- ja sadeveden sekä ravinteet niin, että talven aikana altaassa on tilaa sinne kertyville vesille. Pajujen on havaittu haihduttavan merkittäviä määriä vettä vielä lehtien tippumisen jälkeenkin, joten puhdistamo toimii aktiivisesti alkutalvella. Yleensä istutettaviksi valitaan kolmenlaisia, valikoituja pajukorin (Salix Viminalis) hybridiklooneja. Ominaisuuksien erilaisuus takaa paitsi tehokkaimman puhdistustuloksen, myös esim. hieman eritavoin ajoittuvat kasvukaudet sekä sen, etteivät kaikki pajut kärsi mahdollisesti puhkeavasta taudista.

Pajut istutetaan puhdistamon päälle levitetyn muovin läpi. Tämä auttaa ensimmäisen vuoden rikkakasvien torjunnassa sekä hyvin sateisena kesänä sadeveden ohjaamisessa kasvualustan ohi tyhjennysputkiin. Myöhemmin rikkakasveja ei enää haitaksi asti kasva pajukossa. Muovi voidaan poistaa istutusta seuraavana vuonna.

Vaihtoehtoisessa rakenneratkaisussa altaan kokoa suuremmaksi leikattu vuorausmuovi käännetään ja pengerretään toisena vuonna osittain peittämään altaan pintaa reunoilta niin, että vain 63% pinta-alasta jää sadevedelle alttiiksi. Tällöin tulvimisen vaaraa vähennetään, mutta pajuille jäävä pinta-ala pysyy samana.

Pajupuhdistamon rakenne

Kuva: Pajupuhdistamo Oy

Tietoa puhdistamon käytöstä ja huollosta

Pajupuhdistamon käyttöön ei liity erityisrajoituksia, mutta sen moitteeton toimiminen edellyttää omistajalta hoitotoimenpiteitä. On myös tärkeää, kuten kaikissa kiinteistökohtaisissa jätevedenkäsittelyjärjestelmissä, että taloudessa ei käytetä voimakkaita puhdistusaineita. Näin vältetään vierasaineiden kertyminen maaperään.

Ensimmäisen vuoden aikana pajupuhdistamon toiminta pitää tarkistaa kerran kuussa seuraavien seikkojen osalta:

  • vedenpinnan korkeus: jos lähempänä kuin 0,1 m maanpintaa, tasoa pitää laskea pumppaamalla tyhjennysputken kautta
  • rikkaruohojen kitkeminen
  • pajujen kasvunopeus: elokuun puoliväliin mennessä pitäisi pituutta tulla n. 2 m
  • sähköisten pumppujen toiminta
  • saostussäiliö: asianmukainen toiminta
  • puhdistamon sisä- ja ulkopuolisen vedenpinnan tason vertaaminen tarkistuskaivojen kautta

Juuri ennen roudan sulamista kaikki pajut leikataan noin 15 cm mittaisiksi. Jos taimet on istutettu muovin läpi, muovi poistetaan. Saostussäiliö tyhjennetään lietteestä, täytetään vedellä, joka pumpataan puhdistamaan jakoputket.

Seuraavina vuosina huoltotoimet ovat vähäisempiä: ajoittaista pumppujen toiminnan, saostussäiliön ja pajujen kasvun tarkastamista sekä kolmannesta vuodesta eteenpäin osan pajuista leikkaamista. Kerran vuodessa tapahtuvan saostussäiliön tyhjennyksen yhteydessä huuhdellaan jakoputket pumppaamalla vettä niiden läpi.

Pajupuhdistamon käyttöiäksi arvioidaan n. 20-30 vuotta.

Arvio puhdistamon toimivuudesta

Suomessa Pajupuhdistamo Oy:n pajupuhdistamoja on vuonna 2014 viisi Inkoon kunnassa, joiden käyttäjinä kahdeksan yksityistä kotitaloutta sekä kaksi yritystä. Puhdistamoista on kokemuksia kolmen vuoden ajalta. Vastaavantyyppisiä puhdistamoja on Tanskassa käytössä yleisesti.

Pajupuhdistamosta ei ole ulosvirtausta, joten puhdistustehon mittaaminen perinteisin menetelmin ei ole mahdollista.

Julkaistu 15.12.2014 klo 12.56, päivitetty 26.3.2018 klo 11.07