Vähäisten pesuvesien käsittely

Termi ”kantovesi” on vakiintunut tarkoittamaan vedenkäyttöä, jossa käytettävä vesi kannetaan ämpärillä käyttökohteeseen, esim. keittiöön tai saunaan. Tällöin käytetyn veden määrä on tyypillisesti vähäinen. ”Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.” (Ympäristönsuojelulaki 527/2014 155 §).

Pienetkään jätevesimäärät eivät saa aiheuttaa ympäristön pilaantumista, eikä jätevettä tule johtaa suoraan vesistöön tai juomavesikaivon läheisyyteen. Jätevettä ei tule myöskään kaataa rakennusten sisälle tai välittömään läheisyyteen, jolloin rakenteet voivat kastua ja siten lisätä home- ja kosteusvaurioiden riskiä.

Mikäli käyttövesi tulee sisälle paineella (pumppaus), voi veden määrä olla edelleen vähäinen. Asuinkiinteistön jätevesien vähäisyyttä voidaan arvioida kiinteistön varustelutason, asumismäärän ja vedenkäytön avulla. Rajatapaukset sen suhteen, milloin jätevesien määrä on vähäinen, ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Jäteveden laadusta ja määrästä riippuen valitaan sopiva ratkaisu. Rasvaiset keittiövedet vaativat usein saostussäiliökäsittelyn ennen imeytystä. WC-vesien käsittelyyn imeytyskuoppa tai –kaivo ei koskaan ole riittävä käsittelymenetelmä.

Imeytyskuoppa_kuva
Imeytyskuopan rakenne © Santala (1990)

Imeytyskuoppa tai kivipesä

Jäteveden maahan johtaminen tarkoittaa yleensä kivipesää tai imeytyskuoppaa. Tarkoituksena on saada jätevesi imeytymään maaperään, jottei vesi keräänny lammikoiksi tai valu suoraan vesistöön. Maaperän tulee olla vettä läpäisevää. Jäteveden maahan johtaminen ei ole varsinaisesti jäteveden käsittelyä. Imeytyskuoppa soveltuu lähinnä vähäisten jätevesien (ns. kantovesien) johtamiseen.

 

Imeytyskaivo

Jäteveden imeytyskaivo on ns. yksinkertaista maaperäkäsittelyä tai hallittua imeyttämistä. Jätevesi imeytetään maaperään siten, ettei se johdu suoraan pohjaveteen. Maaperään biologinen toiminta on vastaavaa kuin maaperäkäsittelyssä, jolloin jäteveden orgaanista ainesta hajoaa. Imeytyskaivo soveltuu lähinnä vähäisten jätevesien tai saunan pesuvesien imeyttämiseen.

Imeytyskaivo_Kuva
Imeytyskaivon rakenne © Santala (1990)

Imeytyskaivoja on myös valmiina tuotteina, ainakin seuraavilla valmistajilla:

Periaatekuvia imeytyskuopan rakenteesta ja imeytyskaivosta on julkaisussa Pienet jäteveden maapuhdistamot. 1990. Erkki Santala (toim.). Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B, nro 1. (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/16236)

Kun jätevesimäärä ei ole vähäinen

Jätevesimäärää ei yleensä voida pitää vähäisenä jos kiinteistöön kuuluvissa rakennuksissa on esimerkiksi sähkötoiminen paineellinen lämminvesivaraaja tai muu vastaava vesijohtoon kiinteästi kytketty talousveden lämmitysjärjestelmä, suihku, kylpyamme tai painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, kuten pyykinpesukone, astianpesukone tai vastaava.

Tällöin jätevedet tulee käsitellä. Mikäli mukana ei ole vesikäymälän jätevesiä, ovat jätevedet harmaata jätevettä. Lisätietoja harmaiden jätevesien käsittelystä löydät sivulta Harmaiden jätevesien käsittely.

Julkaistu 29.1.2014 klo 13.40, päivitetty 5.4.2018 klo 14.43