Olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuus

Rakennuksen energiatehokkuus liittyy niin talon rakenteisiin kuin asukkaiden energiankäyttö- ja kulutustottumuksiin.

Kiinteistön omistaja päättää, milloin korjausrakentamisen aika on ja kuinka laajaa toimenpidettä rakennus tarvitsee. Kun päätös korjaamisesta on tehty ja toimenpiteelle haetaan rakennus- tai toimenpidelupaa kunnan rakennusvalvonnasta, otetaan suunnittelussa ja lupaharkinnassa huomioon energiatehokkuuden parantaminen.
Energiatehokkuus_ikkunaremontti_PHokkanen.jpg
Pentti Hokkanen, YHA kuvapankki

Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä säädetään ympäristöministeriön asetuksella 4/13, joka tuli voimaan kaikkien rakennusten osalta 1.9.2013. Energiatehokkuuden parantamiseen annetaan asetuksessa kolme vaihtoehtoista reittiä, joista kiinteistön omistaja voi valita sopivimman.
  • Ensimmäinen vaihtoehto on hoitaa asia rakennusosakohtaisesti. Silloin korjattujen tai uusittujen rakennusosien, kuten ulkoseinien, alapohjan, ikkunoiden ja ovien, lämmönpitävyyden pitää remontin jälkeen olla nykyvaatimusten mukainen.
  • Toinen tapa on pienentää rakennuksen standardikäyttöön perustuvaa energiankulutusta. Tällöin tarkasteltavana on rakennuksen vuosittainen normaalikäytön energiankulutus suhteessa rakennuksen pinta-alaan.
  • Kolmannessa vaihtoehdossa lasketaan rakennukselle ominainen kokonaisenergian kulutus eli E-luku, jota sitten pienennetään vaadittuun tasoon.
Erilaisille rakennustyypeille on uudessa asetuksessa määritelty omat energiankulutus- ja E-luku-vaatimuksensa. Jos omistaja valitsee rakennuksen energiankulutukseen tai E-lukuun perustuvan lähestymistavan, on lupahakemusta varten laadittava erillinen suunnitelma siitä, millaisilla korjaustoimilla vaaditulle energiatehokkuuden tasolle päästään.

Suunnitelmaan energiatehokkuuden parantamisesta voi kuulua useita erilaisia toimenpiteitä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa yhtäaikaisesti, vaan suunnitelma voidaan toteuttaa vaiheittain, useamman erillisen korjaushankkeen yhteydessä.

Velvoitteet on rajattu kohdistumaan vain luvanvaraisen korjaus- tai muutostyön kohteena olevaan osaan rakennusta, rakennusosaa, rakennuksen osaa tai sen teknistä järjestelmää, joille on omat vaatimukset.

Korjausrakentamisen sääntely on tehty joustavaksi

Maankäyttö- ja rakennuslain korjausrakentamisen sääntelyn keskeisenä periaatteena on joustavuus, mikä näkyy muun muassa rakennuksen ominaisuuksien huomioon ottamisen edellyttävissä säännöksissä. Muun muassa. Esimerkiksi 117 pykälä velvoittaa ottamaan huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuuden aiottuun käyttöön ja pykälä 118 puolestaan velvoittaa rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa huolehtimaan siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Näiden, jo sinällään runsaiden joustomahdollisuuksien lisäksi on mahdollisuus hakea poikkeusta teknisen, toiminnallisen tai taloudellisen seikan perusteella, mikäli energiatehokkuuden parantaminen ei näistä johtuen ole korjaustyön yhteydessä mahdollista.

Vaatimustasot rakenteiden energiatehokkuudessa

Asetuksen vaatimukset ovat sen tasoisia, että niihin on mahdollista päästä käyttämällä tiedossa olevaa tavanomaista tekniikkaa ja ratkaisuja.

Ikkunoiden ja ovien osalta vaatimustasona on sama U-arvo kuin tällä hetkellä voimassaolevien uudisrakentamista koskevien rakentamismääräysten U-arvo on. Uusimisen yhteydessä voi silloin tavanomaisissa tapauksissa käyttää sarjavalmisteista ikkunaa ja ovea, jotka yleensä ovat edullisimpia suurista tuotantomääristä johtuen. Samasta syystä teknisten järjestelmien osalta vaatimustaso on sama kuin uudisrakentamisessa. Ulkoseinärakenteiden osalta tavoitteena on alkuperäisen lämmönläpäisevyyden puolittaminen. Vaatimustasoista voi perustellusti poiketa viranomaisen suostumuksella.

Lisätietoja

Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 9.9.2013 klo 12.38, päivitetty 16.6.2016 klo 10.25