Rakennuksen energia- ja ekotehokkuus

Ekotehokas rakennus tuottaa omistajalleen mahdollisimman paljon hyötyä, mutta aiheuttaa suhteellisen vähän kuormitusta ympäristölle. Ekotehokkaan rakennuksen tuottamia hyötyjä ovat mm. rakennuksen toimivuus ja viihtyisyys, edulliset ylläpito- ja huoltokustannukset, pitkä käyttöikä sekä korkea jälleenmyyntiarvo.

Rakennuksen_energiatehokkuus_YHAKuvapankki.jpg
Kuva: YHA kuvapankki

Rakentamisessa kulutetaan lyhyessä ajassa huomattavan paljon luonnonvaroja. Toisaalta rakennustoiminnan ympäristövaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen etenkin rakennuksen käytön aikaisina ympäristökuormina, esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksena sekä hiilidioksidipäästöinä. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla voidaan huomattavasti vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin.

Energiatehokkailla rakennuksilla hillitään ilmastonmuutosta

Keskeiset rakennuksen ympäristövaikutukset liittyvät energiankulutukseen ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöihin. Rakennusten ja rakentamisen energian kulutus aiheuttaa yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ekotehokkailla ratkaisuilla kasvihuonekaasupäästöjen määrää voidaan oleellisesti pienentää, joten rakennuksilla on merkitystä.

Rakennuksen energiatehokkuus pyritään varmistamaan niin energiamuodon kuin materiaalienkin avulla. Käytönaikaisen energian kulutuksen pienentämisen mahdollistaminen on osa energiatehokasta rakentamista, tosin tässä vastuu jää käyttäjälle. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa matala-, passiivi-, nollaenergia-, energianeutraali- ja plusenergiatalojen uudis- ja korjausrakentamisen.

Energiatehokkuutta on pyritty lisäämään rakentamisessa mm. energiatodistusten, ympäristölupien ja vapaaehtoisten energiasäästösopimusten kautta. Energiatehokkuuteen liittyvät määräykset löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelmasta.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) tai kunnalta voi hakea energia-avustuksia rakennusten energiatalouden parantamista varten.

Resurssitehokkuutta toteutetaan erilaisin keinoin

Resurssitehokkuus tarkoittaa luonnonvarojen käytön minimointia ja materiaalien kierrätettävyyttä. Se viittaa myös tehokkaaseen tilan käyttöön, jolla energian kulutus sekä hyödynnettävien luonnonvarojen määrä pienenee.

Rakennuksen muunneltavuus eli muuntojousto on tärkeää rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa sen elinkaaren aikana. Uuskäytön ennakoiminen lisää materiaalitehokkuutta kun muutostöiden kokoluokka ja riski rakennuksen käyttämättä jäämiseen pienenevät.

Uusiutuvat energialähteet rakennuksessa

Uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä rakentamisessa voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa merkittäviä säästöjä luonnonvarojen käytössä. Energian paikallisen pientuotannon avulla ostosähkön määrä ja siitä aiheutuvat kulut pienenevät.

Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen on osa tavoitetta kohti lähes nollaenergiarakentamista. Nollaenergiataloissa tarvittava vähäinen energiamäärä katetaan pääasiassa paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettavalla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla.

Lämmöntuotantoa varten voidaan hyödyntää ilmaislämpöä, jota saadaan auringosta. Rakennuksen ja sen ikkunoiden sijoittelulla sekä materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa suoran säteilyn lämmitysvaikutukseen ja toisaalta myös jäähdytystarpeeseen. Aurinkokeräimien tuottamaa energiaa voidaan hyödyntää osana lämmitystä. Epäsuorasti auringon tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää maalämmön ja ilmalämpöpumppujen avulla.

Sähköntuotannossa uusiutuvia energialähteitä voidaan hyödyntää aurinkopaneeleiden ja pientuulivoimaloiden avulla. Kun rakennuksen valaistuksessa hyödynnetään maksimaalisesti päivänvaloa, tarvittavan sähkön määrä pienenee.

Rakennuksiin integroitu energiantuotanto on helppo toteuttaa uudiskohteissa, mutta hyvällä suunnittelulla mahdollista myös korjausrakentamisen yhteydessä.

Pientuulivoimalan pystyttäminen

Pientuulivoimaloille suotuisia alueita löytyy koko maasta ja Suomen tuuliolosuhteisiin voi tutustua Suomen tuuliatlaksesta. Käyttötarpeesta riippuen jo 2 kW kokoinen tuulivoimala tai pienempi voimala riittää tuottamaan sähköä valaistusta ja talouskoneita varten kesämökillä.

Kunnan rakennusviranomainen päättää tarvitaanko tuulivoimalan pystyttämiseen toimenpide- vai rakennuslupa. Hakemukseen on liitettävä karttaote tai asemapiirros, johon tuulivoimalan sijainti on merkitty. Sen lisäksi on toimitettava piirustus tuulivoimalan julkisivusta.

Jos haluat liittää tuulivoimalasi sähköverkkoon, on siitä tehtävä erillinen sopimus paikallisen sähköyhtiön kanssa.

Lainsäädäntö tähtää uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen

Suomessa uusiutuvan energian käyttöä pyritään lisäämään uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa direktiivissä (2009/28/EY, ns. RES-direktiivi) asetetun kansallisen velvoitteen sekä päivitetyn ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus tulee Suomessa olla 38 % energian loppukulutuksesta.

Ajankohtaista

Energiahukka-kuva.pieni

Energiahukka haukkaa jopa 30 % taloyhtiösi energiasta – vielä ehdit hukkajahtiin

27.1.2017
Ympäristöministeriön johdolla käynnistyi syksyllä 2016 energiatehokkuuskampanja ”Energiahukkajahti”, jossa Suomen taloyhtiöt haastettiin toteuttamaan yksinkertaisia keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Hukkajahtiin liitytään osoitteessa www.energiahukka.fi, josta taloyhtiö saa käyttöönsä maksuttomat asiantuntijaohjeet. Jo sadat taloyhtiö ovat tilanneet ohjeet.

Julkaistu 9.4.2014 klo 10.59, päivitetty 3.11.2016 klo 13.18