Yläpohjan lisälämmöneristäminen pari- tai rivitalossa

eristevillaa

Miksi

Talon vesikattorakenteen toiminta ja kunto on yksi tärkeimmistä talon kuntoon vaikuttavista asioista. Mikäli kattorakenne vuotaa, voi siitä aiheutua laajojakin kosteusvaurioita talon eri rakenteille. Tämän vuoksi vesikattorakenteen kunto tulee tarkistaa säännöllisesti.

Talon yläpohjalla on myös tärkeä rooli talon energiatehokkuuden kannalta, koska yläpohjan kautta häviää jopa 15 % rivitalon lämmitysenergiasta. Luku vaihtelee talon yläpohjan eristystason mukaan. Vanhemmissa taloissa eristyksen taso on tyypillisesti heikompi ja esimerkiksi 2000-luvun taloissa eristystaso on jo todella hyvä. Yläpohjan lisäeristämisellä saavutettava säästö riippuu hyvin paljon olemassa olevan eristeen tasosta. Mikäli taso on vastaa 1980 luvun alussa voimassa olleita määräyksiä, on 320 m2 taloyhtiössä mahdollista saavuttaa yläpohjan lisäeristämisellä noin 400 euron vuotuiset säästöt lämmityskustannuksissa.

Milloin

Etenkin ennen vuotta 1985 rakennetussa talossa yläpohjan lisälämmöneristämistä kannattaa harkita aina. Sen toteutusta kannattaa harkita myös mahdollisen kattoremontin yhteydessä.

Toimikaa näin:

  1. Teettäkää kohteeseen yläpohjan osalta ammattilaisen tekemä kuntokartoitus.
    • Yläpohjan kunto voidaan tutkia myös koko talon kuntokartoituksen yhteydessä. Tällöin kuntokartoituksessa tulee tarkastella myös kattorakenteen kuntoa, yläpohjan tuuletusten toimivuutta sekä eristeiden tasoa.
    • Muistakaa myös tarkistakaa yläpohjan ja kattorakenteiden kunto ja toiminta säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.
  2. Jos rakenteissa, eristyksissä, tuuletuksissa tms. havaitaan puutteita tai vaurioita, tulee ne korjata ennen kuin yläpohjaa lisälämmöneristetään. Lisäeristäminen voidaan tuolloin kytkeä korjausten yhteyteen.
  3. Jos yläpohjan toiminnassa ei havaita puutteita ja lisäeristys todetaan kannattavaksi, voidaan lisälämmöneristys toteuttaa omana toimenpiteenään. Yläpohjan lisälämmöneristys vaatii yleisesti ottaen taloyhtiön yhtiökokouksen päätöksen.
  4. Teettäkää yläpohjan lisälämmöneristyksestä ja sen toteutuksesta suunnitelmat ammattilaisella. Suunnittelussa tulee mm. huomioida:
    • aikaisemman eristyksen ja höyrynsulun toiminta ja käytettävyys sekä tarvittavat toimenpiteet niiden osalta
    • uuden eristyksen tyyppi ja lisäeristyksen paksuus
    • yläpohjan tuuletuksen toiminta ja mahdollinen parantaminen
    • ilmanvaihtokanavien sekä erilaisten putkien eristys
    • uusien kulkusiltojen järjestäminen
    • mahdollisten hormien paloturvallisuus
  5. Kilpailuttakaa urakka suunnitelmien mukaisesti.
  6. Valvokaa toteutuksen suunnittelua, siten että kaikki suunnitelmissa esitetyt asiat tehdään suunnitelmien mukaisella tavalla. Valvontaa varten voi myös palkata erillisen valvojan
  7. Rakenteisiin liittyvien toimenpiteiden jälkeen on yleensä tehtävä lämmitysverkoston perussäätö. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi yläpohjan lisälämmöneristäminen.

Muita jatkotoimenpiteitä rakenteisiin liittyen

  • Muita mahdollisia rakenteisiin liittyviä kunnostus- ja energiatehokkuustoimenpiteitä ovat:
    • Seinien lisälämmöneristys

Hyvä tietää yläpohjan lisäeristämisestä

Yläpohjan tekninen käyttöikä on noin 20-35 vuotta riippuen sen ylläpidosta. Yläpohjan lisälämmöneristäminen on tyypillisesti kohtuullisen yksinkertainen toimenpide. Sen toteutettavuuteen ja tapaan vaikuttaa kuitenkin vesikattorakenteen tyyppi. Helpointa yläpohjan lisälämmöneritys on toteuttaa harjakattoiseen rakennukseen, jossa yläpohjan tuuletustilassa on paljon tilaa. Tällöin uusi eriste voidaan asentaa suoraan vahan eristeen päälle, kunhan huomioidaan että uusi eriste on harvempaa kuin vanha eriste, vanhan eristeen kunto sekä yläpohjan tuuletuksen toiminta. Parhaimmillaan yläpohjan lisälämmöneristyksen takaisinmaksuaika voi olla alle viisikin vuotta.

Julkaistu 9.3.2018 klo 15.32, päivitetty 13.3.2018 klo 13.43