Usein kysytyt kysymykset jokamiehenoikeuksista

Vastaaja: ympäristöneuvos Pekka Tuunanen, ympäristöministeriö

Tällä sivulla on selvennetty muutamia periaatteellisia seikkoja jokamiehenoikeuksista. Ympäristöministeriö ei voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin.

Vastaukset on ryhmitelty seuraavasti:

Sienet, marjat, kerääminen

Saako marjoja poimia missä haluaa?

Marjoja voi poimia sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Marjat tai sienet eivät ole maanomistajan omaisuutta eikä maanomistaja siten voi esimerkiksi hakea marjastajaa syytteeseen varkaudesta tai vahingonteosta.

Myös isomman tai pienemmän ryhmän harjoittama kaupallinen marjojen poiminta on jokamiehenoikeutta (rikoslaki 28. luku 14 §). Toiminnan kaupallisuus ei vaikuta jokamiehenoikeuksiin. Luonnonsuojelualueilla voi olla poimimista koskevia rajoituksia

Voiko marjoja poimia läheltä taloa?

Joissain tilanteissa voi olla epäselvyyttä siitä, missä marjoja saa poimia. Maaseutu: ei tietenkään pihapiiristä, mutta mikä on kohtuullinen matka esimerkiksi talon pihalta? Kaupunkimainen asutus, pienet tontit: voiko marjoja poimia läheltä taloa eli onko olemassa jokin "suojaetäisyys"?

Kotirauhan suoja on voimassa vain hallinnassa olevalla alueella. Pihapiireillä ei ole "suojavyöhykettä", joka ulottuisi hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. Pihapiirikin käsittää yleensä vain asunnon välittömän lähiympäristön. Pihapiirillä tulee olla pihapiirin tunnusmerkit, josta tietää, että alue on otettu erityiseen käyttötarkoitukseen. Taimikko ja villivattupuskat eivät ole pihapiirin tunnusmerkkejä. Metrimääräistä määritelmää ei ole. Yksityisyyden suojavyöhyke riippuu maasto-olosuhteista.

Voiko rauhoitetulla alueella marjastaa?

Voi, ellei rauhoitusmääräyksillä ole nimenomaisesti kielletty marjastamista. Rauhoitusalueen virkistyskäyttörajoitukset liittyvät aina siihen, miksi alue on rauhoitettu - esimerkiksi halutaan suojella tiettyä kasvi- tai eläinlajia. Tällöin kiellosta kerrotaan kyltein. Tiedossani ei ole tapausta, että nimenomaan marjastaminen kiellettäisiin. Asia erikseen ovat rauhoitetut alueet, joilla liikkuminen on ylipäätään kielletty. Näitä alueita on Suomessa kuitenkin suhteellisen vähän.

Koskevatko jokamiehenoikeudet järjestettyä ulkomaalaisten marjanpoimintaa?

Kuinka jokamiehen oikeuksia voidaan soveltaa ulkomailta tulleisiin marjanpoimijoihin, joita marjanostajayritykset tuovat Suomeen marjanpoimintaan ja suurina laumoina opastavat karttojen kanssa parhaille marjamaille? Nämä marjamaat ovat antaneet esim. Kainuussa monille eläkeläisille jo vuosia hyvän lisän pieneen eläkkeeseen.

Luonnontuotteiden kerääminen on jokamiehenoikeutta tarkoitukseen tai kansallisuuteen katsomatta. Ulkomaalaisiin marjanpoimijoihin sovelletaan siis samoja sääntöjä kuin suomalaisiinkin. Eli ulkomaalaisilla on myös jokamiehenoikeus poimia marjoja ja sieniä. Ulkomaalaiset poimijat ovat tärkeitä, koska muutoin marja- ja sienisaalis jäisi metsiin. Ulkomaalaisiin marjanpoimijoihin liittyä kysymyksiä selvitti sisäasianministeriön työryhmä (sisäasianministeriön julkaisuja 14/2007). Työryhmä katsoi, että erityisesti tiedottamista tulisi lisätä, jotta elinkeinotoimintaan liittyvät vaatimukset olisivat osapuolten tiedossa. Jokamiehenoikeuksiin ei katsottu olevan tarvetta puuttua.

Saako kaadetuista puista kerätä havuja? Onko vihtojen teko sallittu? Voiko pajunkissoja taittaa ilman maanomistajan lupaa? Saako pihlajanmarjoja kerätä?

Rikoslain 14 §:n mukaan kasvavasta tai tuulen maahan kaatamasta tuoreesta puusta ei saa taittaa oksia ilman maanomistajan lupaa. Puusta ei myöskään saa ottaa varpuja, juuria, tuohia, kuoria, lehtiä, niiniä, pihkaa, terhoja, käpyjä eikä pähkinöitä.  Hakkuujätteitä ei saa kerätä luvatta. Maahan pudonneita risuja ja käpyjä saa sen sijaan ottaa.

Edellä olevasta poikkeuksena on se, että luonnonvaraisia marjoja sen sijaan saa ottaa puusta. Ajatuksellisena perusteena on, ettei luonnonvaraisten marjojen poimiminen vahingoita puuta, eikä marjoilla ole yleensä puun omistajalle taloudellista merkitystä.

Vihreiden tuoreiden oksien keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. Metsätyömailta saa monasti lupia keräilyyn. Sama koskee sähkölinjoja.

Saako kääpiä poimia?

Käävät ovat luonnonvaraisia sieniä, joten niiden poimiminen on jokamiehenoikeutta. Kääpä on sieni ja sen voi irrottaa puuta vahingoittamatta.

Oksia tai käpyjä puusta ei saa ottaa, mutta koska kasvitieteellisesti kääpä ei ole osa puuta, ei sen ottamistakaan rinnasteta oksan ottamiseen. Käävät tulee kerätä puuta vahingoittamatta.

Pakurikääpä (Inonotus obliquus) on tästä poikkeus, sillä se ei itse asiassa ole lainkaan kääpä vaan sienen aiheuttama kasvannainen.  Pakurikäävän nimi johtaa siis tavallaan harhaan. Pakuria ei voi käytännössä ottaa irti ”käsivoimin”, vaan siihen tarvitaan työkaluja, joten sen irrottaminen voi vahingoittaa puuta.

Kuuluvatko metsässä viljellyt sienet jokamiehenoikeuksien piiriin?

Viljelyllä tarkoitan tässä tapauksessa korvasieniesiintymän alle sanomalehtien ja selluloosan hautaamisella aikaan saatua voimakasta kasvua. Olen harrastanut asiaa koemielessä parisen vuotta tarkoituksena selvittää, olisiko asialla taloudellisesti kannattavaa tulevaisuutta. Työtä asian eteen olen tehnyt 3-5 työpäivää vuodessa (seurantaa, kastelua ja hautaaminen pienkaivurilla).  Aluetta ei ollut merkitty, aidattu tai muutoinkaan kieltotauluilla varustettu ymmärrettävistä syistä. Paikka sijaitsee keskellä metsää. Lähimpään ihmisasumukseen on noin 2 km. 

Ongelmana tässä suhteessa on sen määrittely, ovatko ne "luonnonvaraisia sieniä". Luonnonvaraisuus tarkoittaa, ettei niissä ole kiinni ihmisen tuotantopanosta. Mainitsemasi toiminta alkaa muistuttaa viljelyä, koska sienien tuotannossa on järjestelmällistä vaivannäköä ja investointeja. "Viljelyn" tulee kuitenkin selvästi erottua luonnonvaraisista oloista. Syrjäisellä alueella olevan viljelmän silmälläpito ja vartiointi on hankala juttu. Aitaus ja merkintäkään eivät turvaa välttämättä sadon säilymistä. Metsässä viljely on siis hankala harrastus monessa suhteessa.

Saako kukkia siirtää metsästä kukkapenkkiin?

Asiasta säädetään rikoslain 28 luvussa 14 pykälässä. Lähtökohtaisesti saa, jos ottaminen voi tapahtua siten ettei toisen maalle jää pysyviä jälkiä (ei muutu ulkonaisesti toiseksi). Laissa ei ole määritelty mitä luonnonvaraisten kukkien osia saa kerätä. (jos ollaan tarkkoja, kukka on putkilokasvin yksi osa; lainsäätäjän pieni virhe...). Kun otetaan kasvi juurineen, ottamisen tulee olla pienimittakaavaista, koska muutoin toisen maalle tulee näkyviä muutoksia. Rikoslain hallinnanloukkaussäännös (11§), kieltää kaivamasta toisen maata siten, että siitä aiheutuu vähäistä suurempaa haittaa.

Saako kukkakauppias kerätä vapaasti oksia, käpyjä, sammalta ja jäkälää kaupallisiin tarkoituksiin ilman maanomistajan lupaa?

Marjastus-, sienestys- ja kukkien poimimisoikeus koskee myös kaupallista toimintaa. Eli sillä, minkä takia poimitaan, ei ole merkitystä. Rikoslain 28 luvun 14 §:n nojalla saa kerätä maahan pudonneita kuivia risuja ja käpyjä. Hakkuutähteitä ei saa kerätä, eikä oksia ottaa tuulen kaatamasta tuoreesta rungosta.

Sammalta ja jäkälää ei saa kerätä.

Saako toisen mailta kerätä muurahaisten munia?

Saako toisen maille tulla säännöllisesti penkomaan muurahaispesiä ja keräämään myyntiin muurahaisen munia? Pesiä on paljon pienellä alalla.

Muurahaisten munien keräämistä ei ole lailla säännelty. Kun keräämisestä ei yleensä jää pysyviä jälkiä maastoon ja vähäistä suurempaa häiriötä maaomistajalle, on käytäntönä ollut, että se on jokamiehenoikeutta. Muurahaisten munien kerääminen rinnastetaan tavallaan luonnonvaraisten marjojen, sienten ja muiden vastaavien luonnontuotteiden keräämiseen toisen maalta.

Saako järvestä tai yksityismailta ottaa kiviä?

Maa-aineksia kuten kiveä ei saa ottaa toisen maalta ja vedestä. Vähäisessä määrin voi ottaa kiviä, jos siitä ei ole vähäistä suurempaa haittaa. Toisen maata ei saa kaivaa. Geologista tutkimusta varten saa ottaa näytteitä.

Tonttien rajat, yksityiset tiet, lemmikkien ulkoiluttaminen

Miten pihapiiri määritellään? Saako rantaviivaa pitkin kävellä toisen tontin läpi?

Asuinrakennuksen pihapiiriin ei saa mennä. Pihapiirin laajuudelle ei ole Suomessa metrimääräistä määritelmää. Pihan suhteen noudatetaan kotirauhan suojaa ja hallinnanoikeutta. Piha pitää olla omassa omistuksessa. Siis naapurin aluetta ei voi vallata pihapiirikseen! Pihapiiri ei voi olla kuinka laaja tahansa, vaan sen tulee olla pihapiirikäytössä siten, että ulkopuolelta tulija huomaa saapuvansa jonkin yksityiseen käyttöön ajatellulle piha-alueella. Pihassa tulisi olla pihan tunnusmerkkejä, kuten hoidettua ympäristöä tms.  Pihan laajuus on siis hieman makuasia ja voi vaihdella paljon maasto-olosuhteista ja pihan käyttötarkoituksesta johtuen.

Jos talo on asumaton, se ei ole kenenkään koti ja siten siltä puuttuu kotirauhansuoja. Jos rakennukset ovat esimerkiksi varastoina tai tuotantolaitoksina, voivat nämä kuitenkin olla julkisrauhan suojaamia. Rakentamattomalla tontilla ei ole kotirauhansuojaa.

Rantoja pitkin saa kävellä menemättä piha-alueelle. Yleistä rannassa kulkuoikeutta ei ole toisen piha-alueella. Piha-alueilla on voimassa kotirauhansuoja. Kotirauhansuoja koskee myös kesämökkejä, vaikka asukkaat eivät ole paikalla.

Saako yksityistiellä pyöräillä ja kävellä?

Yksityisen tien käytöstä säädetään yksityistielaissa. Mainitun lain mukaan yksityistien käyttöä voidaan rajoittaa moottori- ja hevosajoneuvoliikenteen osalta. Kävelyä, pyöräilyä ja hiihtoa ei voi rajoittaa. Ratsastusta voi rajoittaa sellaisissa tapauksissa, jossa se nostaa huomattavasti tienpidon kustannuksia. Rajoitusliikennemerkkeihin on saatava kunnan tieviranomaisen lupa.

Tien pitäjän lupa tarvitaan, jos toiminta lisää tienpidon kustannusta tai jos kysymys on kuljetuksesta. Esimerkiksi tavanomainen pyöräily ei lisää tienpidon kustannusta eikä kysymyksessä ole myöskään kuljetus.

Jos tiellä on käyttörajoituksia, siinä tulee olla rajoitusta koskeva liikennemerkki. Puomi tiellä ei poista jokamiehenoikeutta. Asiasta on säädetty yksityistielaissa ja rikoslain hallinnanloukkaussäännöksessä.

Jos tie menee ongelmallisen läheltä taloa, voi olla ristiriitaa tienkäyttöoikeuden ja kotirauhan välillä. Ihmiset pyrkivät käyttämään valmiita teitä. Jos tie on rasitetie, on sen sulkeminen hankalaa. Tie voidaan sulkea ja liittää pihapiiriin, jos maapohja on hallinnassa, eikä tie palvele muita kiinteistöjä.

Saako yksityistiellä ulkoiluttaa koiraa?

Koiraa ei saa pitää milloinkaan irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Koirat on pidettävä kytkettynä maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään saakka (koskee myös maanomistajia). Koiran omistaja on vahingonkorvausvelvollinen, jos koira aiheuttaa vahinkoa.

Saako naapurin metsän läpi kulkea? Milloin polkujen muodostumisen voi katsoa vahingoittavan luontoa tai maanomistajan oikeuksia? Saako metsään viedä maksavan asiakasryhmän ilman maanomistajan lupaa?

Jokamies saa "liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta". Kun tarpeeksi moni ihminen liikkuu, muodostuu polku. Missä rajat kulkevat: milloin polkujen muodostumisen voi katsoa vahingoittavan luontoa tai maanomistajan oikeuksia?

Jos metsäkaistale ei ole piha-aluetta, sillä saa liikkua ilman ajallisia rajoituksia. Toisen maalle ei saa aiheuttaa "vähäistä haittaa suurempaa haittaa". Tämä tarkoittaa, ettei toisen maata saa muuttaa ulkonaisesti toiseksi eikä vallitsevaa maankäyttöä saa haitata. Käveleminen metsässä ei yleensä haittaa puiden kasvua eikä alueen muutakaan metsätalouskäyttöä. Polut voivat myös eläinten tekemiä.

Polku ei normaalisti haittaa talousmetsän kasvua ja käyttötarkoitusta. Silloin kun metsään alkaa muodostua polustoa ristiin rastiin, kannattaisi keskustella kunnan kanssa siitä, tulisiko kulku ohjata kunnan rakentamalle polulle.

Sillä, että toisen maalla toimitaan kaupallisella periaatteella tai muutoin järjestäytyneesti, ei ole merkitystä jokamiehenoikeuksien kannalta. Eli liiketoimintaa saa harjoittaa toisen maalla jokamiehenoikeudella, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa (rikoslain hallinnanloukkauspykälä). Siis lupia ei tarvita. Jos liiketoiminta on tärkeätä, on käytännössä syytä neuvotella maanomistajan kanssa toimintaolosuhteista.

Saako kävelypolkuja pilata ratsastamalla? Koskevatko jokamiehenoikeudet myös bisnesmielessä tapahtuvaa ratsastamista? Saako yleisille teille laittaa "Ratsastus kielletty" -kylttejä? Saako polun käytön estää rautalangoin? Kuuluuko hevosajelu jokamiehenoikeuksiin?

Hevosella ratsastaminen on jokamiehenoikeutta mm. metsissä ja teillä. Ratsastusoikeus koskee myös yksityisiä teitä. Sillä, että toimintaa harjoitetaan kaupallisessa mielessä, ei ole merkitystä jokamiehenoikeuksien kannalta.

Toisen omaisuudelle ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa. Ratsastaja ei saa kuluttaa tietä niin, että se nostaa tienpidon kustannuksia. Perusteena on, että pysyviä jälkiä ei saa jättää. Laajamittainen ratsastaminen poluilla yleensä aiheuttaa tällaista haittaa, jolloin ratsastamisesta tulisi sopia. Yksityisten teiden käyttöön tulee saada lupa, jos ratsastus selvästi lisää tien kunnossapitokustannuksia. 

Järjestyslain nojalla ratsastus on kielletty kuntopolulla, yleiseen käyttöön kunnostetulla ladulla ja urheilukentällä. Hevosajoneuvolla (rattaat ja hevonen) ajaminen voidaan kieltää tietyissä oloissa. Eli hevosajoneuvolla ajaminen rinnastetaan ajoneuvoliikenteeseen, joka ei ole suoranaisesti jokamiehenoikeutta. Hevosajoneuvolla ei saa ajaa pyörä- tai kävelytiellä. Se on liikennesäännön vastaista ja muodostaa merkittävän turvallisuusriskin.

Liikennemerkin asettamiseen tulee olla kunnan lupa. Laittomat merkit ovat luonnonsuojelulain vastaisia eikä niitä tarvitse noudattaa. Jos tiellä hevosajoneuvon käyttö on kielletty, siitä tulee olla liikennemerkki. Hevosajoneuvon käyttöön sovelletaan yksityisten teiden ajoneuvonkäytön yleisiä periaatteita.

Aidan rakentamista ei ole kielletty. Aidan saa ylittää ja alittaa sitä rikkomatta. Vaarallisia lankoja ja ansoja ei saa asetella.

Saako venettä säilyttää toisen alueella?

Vesialueen omistaja voi säilyttää venettään toisen alueella maissa (kalastuslaki). Muiden veneiden säilytyksen tulee olla tilapäistä niin, ettei maanomistajalle aiheuteta vähäistä suurempaa haittaa. Toisen omaisuuteen (mm. veneeseen) ei saa puuttua. Jos veneen säilyttäminen koetaan ongelmalliseksi, niin asia on annettava poliisin arvioitavaksi. Yksityisen siirtokehotustiedotteen voi kiinnittää veneeseen.

Saako toisen mailla hiihtää? Kuinka lähelle rantaa voidaan tehdä koneellisesti ylläpidettävä latu? Onko maanomistajalla oikeus kieltää ladulla käveleminen? Saako pellon ylittää talvella? Onko koiravaljakon ajaminen jokamiehenoikeus?

Toisen maalla saa hiihtää vaikka joka päivä ja monta kertaa päivässä, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa.

Ladun perustamisesta ja pitämisestä jäällä ei ole erikseen säädetty eikä sillä siten ole erityistä oikeudellista asemaa. Se on vain "jälki lumessa". Ladun pitäjällä voi olla vastuuta, jos latu on merkitty ja opastettu esim. heikoille jäille. Jääpeitteisellä vesialueella liikutaan yleiskäyttöoikeudella (vesilaki, maastoliikennelaki) eikä sillä, että kunta pitää latua, ole merkitystä asian hyväksyttävyyden kannalta. Vesien yleiskäyttöoikeuteen kuuluu, että latua saa kunnostaa koneellisesti.

Koska ladun perustamista ei ole lainsäädännöllä ohjattu, ladun pitäjä ei voi suojata latuaan. Avannon voi tehdä ladun lähelle, mutta se on huolella merkittävä, jotta ei joudu vastuuseen vaaran aiheuttamisesta. Ladun pitäjän vastuuseen saaminen mm. kotirauhan häirinnästä on lienee mahdollista, mutta hankalaa. Jos koette että ladusta aiheutuu teille huomattavaa häiriötä, asiasta voi ottaa yhteyttä omaan kuntaan.

Toisen tekemää latua ei saa rikkoa (vahingonteko tai jopa hallinnanloukkaus). Eli ladun rikkominen kävelemällä ei ole hyväksyttävää, mutta siihen puuttuminen on käytännössä hankalaa. Poliisi voi tutkia mahdollisen vahingonteon.

Pellolla voi liikkua talvella, koska se ei ole silloin tuotannossa eikä haittaakaan siitä yleensä seuraa. Poikkeuksena voi olla pysyvä kulkeminen samaa uraa pitkin, jolloin jääpolte voi  haitata viljelyä. Teillä saa liikkua.

Koiravaljakolla ajaminen on jokamiehenoikeutta, siinä missä muukin motorisoimaton liikkuminen. Vähistä suurempaa haittaa ei kuitenkaan saa aiheuttaa toisen omaisuudelle. Mm. latuja ei saa sotkea.

Saako koiraa opettaa jäljestämään kesantopellolla?

Harrastan koirani kanssa jälkeä. Ja koska yritän opettaa sen olemaan tarkka jäljestämisessä, teen jäljet nurmikoille tai pelloille, missä itse näen missä jälki menne ja pystyn ohjaamaan koirani. Jäljen teen niin, että kävelen ihan normaalisti ja jokaiseen jalanjälkeen laitan pienen makupalan, esim. makkaraa. Verta tai muuta semmoista en ikinä käytä, makupalan tulisi olla niin vähän tuoksuva kuin mahdollista. Eli kysymys kuuluu: mitä laki sanoo jäljestämisestä pelloilla jos siinä ei kasva muuta kuin heinää eli pelto on "levossa"? Pitääkö aina kysyä maanomistajalta lupa vai voiko pellolla kävellä vapaasti? Koira on aina kytkettynä.

Luultavasti kesantopellolla kävelystä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa pellon käytölle; siten toiminnan voisi perustaa jokamiehenoikeuksien varaan. Muutamaa makkaranpalaa ei havaitse kukaan muu kuin koira.

Saavatko kissat liikkua vapaasti yhteisellä pihalla?

Kissan tulisi pysyä haltijansa kotipiirissä ja suorassa valvonnassa, muutoin se on heitteillä (asetus lemmikkieläinten suojelusta). Siten kissa ei saa vapaasti käydä naapurin hallinnassa olevalla alueella eikä myöskään lasten leikkialueilla. Käytännössä pihakissat usein kuitenkin eksyvät naapurin puolelle. Irrallaan olevan kissan saa ottaa kiinni ja toimittaa kunnalliseen talteenottopaikkaan. Useimmat toki vain häätävät kissan pihaltaan pois. Kissojen häätämiseen on kyllä konsteja, mutta en ole asiantuntija niissä.

Saako lammaslaitumelle menemisen kieltää?

Saako metsässä olevalle lammaslaitumelle menemisen ja aitauksen yli kiipeämisen kieltää sivullisilta? Tähänhän liittyy jokamiehenoikeuksien lisäksi myös vastuukysymyksiä. Mitäpä jos pässi pökkäsee?

Jos laidun on alaltaan suppea ja jos laitumella liikkuminen aiheuttaisi käyttötarkoitukselle vähäistä suurempaa haittaa, niin kulkeminen voidaan kieltää. Jos alue on laajempi ja vähäistä suurempaa haittaa alueella kulkeminen ei aiheuta, niin alueella saa liikkua aidoista huolimatta. Aidat saa ylittää niitä rikkomatta. Jos eläin käy päälle, niin se ei ole eläimen vika.

Saako metsään tehdä suunnistusradan ilman maanomistajan lupaa?

Maanomistaja voi halutessaan poistaa suunnistajan rastit mailtaan. Varsinaista lain rikkomista ei rasteista aiheudu, jos rasteista ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa ja rastit poistetaan heti käytön jälkeen. Käytännössä on välttämätöntä sopia maaomistajan kanssa rastien pitämisestä, koska maanomistaja voi poistaa rastit. Suunnistajien tulisi muutoinkin olla puheväleissä tärkeimpien maanomistajien kanssa.

Onko värikuulasota sallittua metsässä jokamiehenoikeuksien perusteella?

Onko pari tuntia kestävä noin kymmenen hengen värikuulasota sallittua jokamiehen oikeuksien perusteella? Haittaa siitä ei luonnolle ole, koska kuulat ovat biologisesti hajoavia. Kuulat kuitenkin jättävät elintarvikeväriä maahan seuraavaan sateeseen asti.

Tähän ei ole selvää vastausta. Jos väristä aiheutuu maanomistajalle "vähäistä suurempaa haittaa", toiminta ei ole jokamiehenoikeutta. Toisaalta, jos mainittua haittaa ei ilmene, niin jokamiehenoikeudella voi toimia. Riippuu tilanteesta, kuinka korvessa ollaan.

Voiko toisen maalla telttailla?

Telttailu (toisen maalla oleskelu) on jokamiehenoikeutta.Taajamissa maankäyttö rajoittaa huomattavasti tätä oikeutta, koska telttailusta ei  saa aiheutua ”vähäistä suurempaa haittaa”. Kyseessä tulee aina olla tilapäinen oleskelu, muutoin vahingon haitan aiheuttamisen riski kasvaa. Lisäksi esimerkiksi viljelykäytössä olevilla pelloilla ja eräillä luonnonsuojelualueilla ei saa telttailla.

Onko pulttien tms. kiinnittäminen kallioon sallittua?

Kiipeily kuulunee jokamiehenoikeuteen, mutta jos kiipeilyn yhteydessä kiinnitetään kallioseinämiin pultteja tai muuta vastaavaa, kuuluuko se saman oikeuden piiriin?

Visainen kysymys, johon ei löytyne selvää vastausta ilman oikeuksien päätöksiä. Oletan, että kysymys on maastoon jäävistä pysyvistä pulteista. Aiheutuuko pulteista vähäistä suurempaa haittaa? Luultavasti ei, jollei koeta, että pulttirivistö on eräänlainen kiipeilijän ulkoilureitti. Ulkoilureitin perustamiseen tarvitaan maaomistajan lupa tai ulkoilureittitoimitus. Toisen maata ei saa muuttaa ulkonaisesti toiseksi; siis ei saa kaivella eikä rakennella. Oikeus voi katsoa, etteivät pultit sinänsä aiheuta vähäistä suurempaa haittaa, koska ei kai jyrkänteellä ole muutakaan maankäytöllistä arvoa. Tietysti, jos pulteista seuraa kansainvälinen kiipeilijöiden vaellus alueelle niin tilanne on toinen. Koska tilanne on näin epäselvä, suosittaisin maanomistajan suostumuksen hakemista tai vaihtoehtoisesti väliaikaisten kiinnikkeiden käyttämistä.

Onko trangian käyttö "tulentekoa"? Saako kalliorannalle tehdä nuotion? Saako erämaa-alueelle tehdä nuotion? Kysyisin voiko tulet tehdä valtion maille, jos tekee sen maapohjasta eristämällä? Saako jäälle tehdä tulen ilman maanomistajan lupaa?

Valtion maat ovat samassa asemassa kuin muutkin maat. Tulen tekemiseen tarvitaan lupa. Vaikka nuotio olisi kivetyksellä suojattu, niin se on avotuli.

Pelastustoimilain 25 §:ssä puhutaan "avotulen" tekemisestä. Keittimessä ja grillissä pidettävää tulta ei pidetä avotulena. Tarkoituksena on mm. ettei suosituissa retkeilykohteissa ole itse rakenneltuja nuotiopaikkoja vieri vieressä. Siis grilli matkaan, tai retkikeitin. Myös voi käyttää mm. metsähallituksen tarkoitukseen varaamia nuotiopaikkoja.

Pelastustoimilaki sanoo, ettei avotulta saa tehdä toisen maalle ilman lupaa. Siten jäälle (jääpeitteinen vesialue) saa tehdä avotulen jokamiehenoikeudella.

Koskevatko jokamiehenoikeudet matkailuvaunuja? Voiko matkailuvaunun kanssa yöpyä kaikkialla, missä auton pysäköiminenkin on mahdollista vai tarvitaanko jokin muu lupa?

Matkailuvaunua koskevat samat säännökset kuin muitakin moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Ajoneuvossa saa yöpyä ja ajoneuvon saa pysäköidä maastoon tien väittämään läheisyyteen, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa.

Vesialueet, rannat, uiminen ja veneily

Saako vierasta venettä säilyttää yksityisrannalla ilman lupaa? Saako venettä säilyttää toisen mailla?

Vesilain nojalla toisen vesialuetta saa käyttää tilapäisesti ankkuroimiseen, mikäli siitä ei aiheudu toiselle sanottavaa haittaa tai häiriötä (VL 1 luku 24 §).

Rannan omistaja saa rakentaa toisen vesialueelle laiturin tai veneen kiinnityspaalun (VL 1 luku 28 §). Vesialueen omistaja voi säilyttää venettään toisen alueella maissa (kalastuslaki). 

Muiden veneiden säilytyksen tulee olla tilapäistä niin, ettei maanomistajalle aiheuteta vähäistä suurempaa haittaa. Eli venettä ei saa tuoda toisen rantaan ja vesialueelle pysyvästi säilytettäväksi.

Toisen omaisuuteen (mm. veneeseen) ei saa puuttua. Jos veneen säilyttäminen koetaan ongelmalliseksi, niin asia on annettava poliisin arvioitavaksi. Tietysti yksityisen siirtokehotustiedotteen voi kiinnittää veneeseen.

Pitääkö "Maihinnousu kielletty" -kylttejä noudattaa?

Maanomistaja on laittanut saareen kylttejä: "Maihinnousu kielletty, maanomistaja". Pitääkö kieltoa totella vai voiko jokamiehenoikeuksien perusteella rantautua ja vaikka yöpyä teltassa?

Luonnonsuojelulaki kieltää jokamiehenoikeuksien käyttöä rajoittavien kylttien asettamisen maastoon. Eli sellaiset yksityishenkilöiden asettamat taulut ovat yleensä laittomia eikä niitä tarvitse noudattaa. "Yksityisalue" -kyltti on laillinen, koska siinä ei ole kulkukieltotoivetta.

Kuinka lähellä mökkiä ja rantaa saa kalastaa? Kuinka lähellä ranta-aluetta saa hiihtää, luistella ja meloa?

Kalastuslain 39 §:n  mukaan jokamiehenkalastusta ei saa harjoittaa niin lähellä toisen asuttua rantaa tms, että siitä aiheutuu tarpeetonta haittaa tai häiriötä. Merkeillä varustetun pyydyksen suojaetäisyys on 50 metriä. Vaikka kotirauhanalue ei ulotukaan vesialueelle, voidaan sitä häiritä vesialueelta. Veneellä ei saa häiritä rannalla olijoita (vesiliikennelaki). Tässäkään ei ole etäisyysmääritelmää siitä, kuinka lähellä rantaa saa ajaa.

Ryhmissä liikkuvilla on sama jokamiehenoikeus kuin yksittäin liikkuvillakin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös jääpeitteisiä vesialueita (hiihtäjät ja luistelijat). Lainsäädännön toistaiseksi puuttuessa arkinen neuvo on pistää katiska tms. laiturin nokkaan, jotta melojat kiertäisivät sen hieman kauempaa.

Saako järven rannalle leiriytyä asuntoautolla pitkäksi aikaa?

Ympäri Suomea ja varsinkin Ylä-Lapissa on suoranainen riesa karavaanareista, jotka joka vuosi ja usean viikon ajan jopa 2 kk asustavat pitkin järvien rantoja, maanteiden ulkopuolella. Näillä asuntoautoilijoilla on jopa karttoja "hyvistä" leiripaikoista teiden ulkopuolella. Nämä alueet kasvavat joka kesä pikkuhiljaa, sillä niistä poistetaan puustoa ja rakennetaan tulisijoja. Näihin paikkoihin jätetään roskat ja joskus jopa tyhjätään wc:t. Onko hiljaisesti hyväksytty, että harvaan asutussa Lapissa teiden varsilla oleviin järviin ja rantoihin ei sovelleta Suomen lakeja?

Maastoliikennelaki sallii auton pysäköinnin tien välittämään läheisyyteen. Autoissa ja teltoissa tms. yöpymistä ei ole suoranaisesti rajoitettu. Yleisiä paikkoja koskee uuden järjestyslain mukaiset rajoitukset. Tulenteko ilman maanomistajan lupaa on tietysti kielletty. Roskaaminen on kielletty myös. Jokamies ottaa tavallaan maan hallintaansa tilapäisesti. Tekoa ei pidetä rikoslaissa mainittuna hallinnan loukkauksena, jos teosta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Haitan suuruuden arviointi on vain joskus hankalaa. Maanomistaja saa rakentaa pysäköintiesteitä esim. kivistä.

Saako yhteisrannassa uida ilman rantaoikeutta?

Vesilaki sallii vesistössä kulkemisen oleskelun ja uimisen. Rannan omistussuhteilla ei ole merkitystä. Maa-alueen käytön mahdollisuus riippuu siitä, kuinka erityiseen käyttöön alue on muutoin otettu. Jos rannan käyttö voi tapahtua siten, että maanomistajalle siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa, niin käyttö on sallittua jokamiehenoikeutta.

Saako maanomistaja estää uimisen puomein ja kieltomerkein?

Kyseessä on aiemmin kylän yhteisenä pyykkirantana toiminut pieni hiekkaranta, jonne johtaa kärrytie. Maanomistaja on sulkenut kärrytien puomein ja pystyttänyt alueelle erilaisia kieltomerkkejä.

Poliisi on ainoa oikea taho riitatilanteessa. Tien saa sulkea puomilla. Puomit saa kuitenkin kiertää. Jos uimaranta on toisen pihapiirissä, niin sitä ei saa käyttää. Jos taas se ei ole pihapiirissä, uimarantaa voitaneen käyttää jokamiehenoikeudella. Kannattaa kääntyä kunnan puoleen ja kysyä voiko se turvata uimarannan käytön jollakin tavalla. Kieltokyltit voivat olla laittomia. Niistä voisi keskustella poliisin tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.

Saako yleisellä uimarannalla uittaa hevosta?

Hevosta saa uittaa vesistössä jokamiehenoikeudella, mutta yleiselle uimarannalle ei saa järjestyslain 14 §:n mukaan viedä hevosta. Täytyy siis pysyä uimaranta-alueen ulkopuolella.

Saako kansallispuiston vesistössä peseytyä?

Luonnonsuojelualueilla voi olla jokamiehenoikeutta rajoittavia määräyksiä. Jos kulkeminen vesistössä on sallittu, niin ei uimistakaan ole silloin rajoitettu saatikka vesistössä peseytymistä.

Telttailu on eteläisen Suomen kansallispuistoissa keskitetty telttailualueille, eikä telttailua muualla sallita. Pohjois-Suomessa tilanne on toinen. Retkikeitintä saa käyttää tulentekopaikkojen ulkopuolella. Puistokohtaiset rajoitukset löytyvät mm. osoitteesta www.luontoon.fi.

Sivustolle on koottu myös ympäristöystävällisen luontoretkeilijän vinkit, tiskaamisesta ja peseytymisestä annetaan seuraavia neuvoja:

  • Älä tiskaa astioita suoraan vesistössä.
  • Ota tiskivettä astiaan ja pese siinä ruokailuvälineet.
  • Kaada käytetty pesuvesi maahan riittävän kauas vesistöstä.
  • Vältä tiskiaineen käyttöä.
  • Henkilökohtaisen hygienian hoidossa pyri toimimaan niin, että ympäristö kuormittuu mahdollisimman vähän.
  • Voit estää saippuan ja hiustenpesuaineen valumisen vesistöön, kun otat pesuvettä astiaan ja peseydyt kuivalla maalla.
  • Kaada pesuvedet maahan.
Julkaistu 1.7.2013 klo 14.13, päivitetty 22.7.2014 klo 10.08

Aihealue: