Vaskijärvi

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200085
Yläne, Mynämäki
2120 ha
SCI

Alueen kuvaus

Vaskijärven luonnonpuisto Natura-alueen mukaisine laajennuksineen on yksi merkittävimpiä palasia Pyhäjärven lounaispuolella vielä säilyneessä suo- ja erämaa-alueiden mosaiikissa. Vaskijärven suot koskemattomine metsäsaarekkeineen ja laiteiden aarniometsineen edustavat Varsinais-Suomen parhaiten säilynyttä erämaaluontoa. Soiden keskellä on myös kolme järveä.

Alueen suoluonto on monipuolista. Alueella esiintyy pääosin rannikko-Suomelle tyypillistä keidassuota, mutta suoluonnossa on havaittavissa myös pohjoisia elementtejä. Osalla aluetta on aapasuomaisia piirteitä. Paikoin metsäsaarekkeissa on runsaasti eriasteista lahoavaa puuta pökkelöinä ja maapuina. Alueen vanhat metsät ovat kuitenkin iältään alle 150-vuotiaita.

Vaskijärven suot ovat Varsinais-Suomen parhaita lintusoita. Alueella tavataan monipuolinen kahlaaja-, tikka- ja petolintulajisto. Alueen erämaaluonnetta kuvaa myös, että alueella on havaintoja mm karhun, suden ja ilveksen liikkumisesta. Luonnollisesti alue on merkitykseltään tärkeä myös lahopuuta käyttäville eliöille. Alueen putkilokasveista mainittakoon uhanalainen punakämmekkä.

Suojelutilanne

Suojelun toteutuminen on huomattavilta osin tapahtunut jo vuonna 1956, jolloin Vaskijärven luonnonpuisto perustettiin. Luonnonpuiston laajennus vahvistettiin vuonna 1983. Puiston pinta-ala oli tuolloin jo 1148 ha. 

Muutamaa vähäistä nurkkausta lukuun ottamatta on nyt myös muu Natura-alue hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pääosa alueesta kuuluu Vaskijärven luonnonpuistoon ja alueeseen kuuluvat Kaukosuo ja Munkkionsuo ovat valtakunnallisen soidensuojelun perusohjelman kohteita.

Koko alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Humuspitoiset järvet ja lammet (3160)

3%

Pikkujoet ja purot (3260)

<1%

Keidassuot* (7110)

75%

Silikaattikalliot (8220)

1%

Luonnonmetsät* (9010), kuusivaltaiset vanhat metsät

5%

Luonnonmetsät* (9010), mäntyvaltaiset vanhat metsät

5%

Luonnonmetsät* (9010), tuoreet metsäpaloalat

<1%

Puustoiset suot* (91D0)

 <1%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Lutra lutra
Pteromys volans
Canis lupus

saukko
liito-orava
susi

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Falco columbarius
Picus canus
Bubo bubo
Pluvialis
apricaria
Caprimulgus europaeus
Grus grus
Strix nebulosa
Tringa glareola
Pernis apivorus
Tetrao urogallus

Dryocopus martius
Ficedula parva
Picoides tridactylus
Bonasa bonasia
Circus cyaneus
Asio flammeus
Glaucidium passerinum
Strix uralensis

ampuhaukka
harmaapäätikka
huuhkaja
kapustarinta
kehrääjä
kurki
lapinpöllö
liro
mehiläishaukka
metso

palokärki
pikkusieppo
pohjantikka
pyy
sinisuohaukka
suopöllö
varpuspöllö
viirupöllö

Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa. 

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut 

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Falco tinnunculus

tuulihaukka

Columba oenas

uuttukyyhky

Muuta lajistoa

Hirundo rustica

haarapääsky

Muscicapa striata

harmaasieppo

Sylvia curruca

hernekerttu

Regulus regulus

hippiäinen

Parus montanus

hömötiainen

Numenius arquata

isokuovi

Jynx torquila

käenpiika

Loxia sp.

käpylintu

Dendrocopos major

käpytikka

Motacilla flava

keltavästäräkki

Ficedula hypoleuca

kirjosieppo

Parus ater

kuusitiainen

Sylvia borin

lehtokerttu

Phoenicurus phoenicurus

leppälintu

Anthus trivialis

metsäkirvinen

Tringa ochropus

metsäviklo

Anthus pratensis

niittykirvinen

Phylloscopus trochilus

pajulintu

Saxicola rubetra

pensastasku

Loxia curvirostra

pikkukäpylintu

Emberiza rustica

pohjansirkku

Erithacus rubecula

punarinta

Certhia familiaris

puukiipijä

Actitis hypoleucos

rantasipi

Prunella modularis

rautiainen

Delichon urbica

räystäspääsky

Lagopus lagopus

riekko

Parus caeruleus

sinitiainen

Phylloscopus sibilatrix

sirittäjä

Gallinago gallinago

taivaanvuohi

Parus major

talitiainen

Apus apus

tervapääsky

Phylloscopus collybita

tiltaltti

Riparia riparia

törmäpääsky

Vanellus vanellus

töyhtöhyyppä

Parus cristatus

töyhtötiainen

Carduelis flammea

urpiainen

Motacilla alba

västäräkki

Carduelis spinus

vihervarpunen

Keroplatus tipuloides

vaapsasääski

Phellinus populicola

haavanarinakääpä

Sistotrema raduloides

hammaskurokka

Anomoporia myceliosa

harsukääpä

Onnia tomentosa

huopakääpä

Anomoporia bombycina

käpäläkääpä

Perenniporia subacida

korkkikerroskääpä

Skeletocutis odora

korpiludekääpä

Phlebia centrifuga

pohjanrypykkä

Dactylorhiza incarnata

punakämmekkä

Junghuhnia collabens

punakarakääpä

Sphagnum imbricatum

rannikkorahkasammal

Pycnoporellus fulgens

rusokääpä

Gelatoporia pannocincta

silokääpä

Julkaistu 12.8.2013 klo 14.04, päivitetty 12.8.2013 klo 14.04

Aihealue: