Vantaanjoki

 

Koodi FI0100104
Kunta Helsinki, Vantaa, Nurmijärvi, Tuusula
Pituus 59 km
Aluetyyppi SCI

 

Lataa tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeen tiedoista FI0100104.pdf

 

Alueen kuvaus

Vantaanjoen vesistöalue sijaitsee Uudellamaalla ja eteläisessä Hämeessä. Natura 2000 –alueeseen kuuluu ainoastaan Vantaanjoen pääuoman 59 km pituinen osa. Kokonaisuudessaan joki on pituudeltaan 99 km, leveydeltään 10–50 m ja pudotuskorkeus on yhteensä 110 m. Sen pääuoma, Vantaanjoki, alkaa Hausjärveltä Lumme- ja Erkylän järvistä ja laskee mereen Vanhankaupunginlahdella Helsingissä. Joessa on yli neljäkymmentä koskea ja siihen laskee useita sivujokia.

Vantaanjoen vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä. Joki mutkittelee paikoin tiheään asuttujen kaupunkien ja taajamien halki ja paikoin pelto- ja kulttuurimaisemien lävitse. Jokilaakson maaperä on pääasiassa ravinteikasta savea ja metsät reheviä lehtoja. Vantaanjokilaakson eteläisin osa on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Ihminen on satojen vuosien ajan muuttanut joen luonnontilaa mm. rakentamalla, ruoppaamalla ja patoamalla jokea. Nämä toimet ovat vaikeuttaneet kalojen liikkumista ja nousua jokeen. Pelloilta ja ojitetuilta soilta valuvat ravinteet, kiintoaines sekä asutuksen ja teollisuuden likavedet ovat rehevöittäneet ja lianneet jokea. Huonoimmillaan veden laatu oli 1970-luvun lopulla.

Vantaanjokea on kunnostettu mittavilla hankkeilla. Vesiensuojelutoimilla on jokialueesta luotu tärkeä virkistysympäristö. Kalaistutukset ja nousuesteiden poistaminen ovat mahdollistaneet kalakannan elpymisen.

Yhtenä perusteena Natura-alueen perustamiselle on joessa esiintyvä luontodirektiivin simpukkalaji vuollejokisimpukka (Unio crassus), joka on Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu. Vuollejokisimpukalla tärkeitä elinympäristöjä ovat koskien alapuoliset virtajaksot, virtasuvannot ja nivat. Vantaanjoen alueella elävän populaation kooksi on arvioita vähintään 2 miljoonaa yksilöä ja se on merkittävin vuollejokisimpukan esiintymä Suomessa. Joen suurin kuormittaja on tällä hetkellä peltoviljely, josta huuhtoutuva kiintoaines rajoittaa vuollejokisimpukan kannan kokoa.

Myös luontodirektiivin lajeista saukkoa (Lutra lutra) esiintyy säännöllisesti Vantaanjoen pääuomassa.

Suojelun toteutuskeinot

Suojelutavoitteet toteutetaan vesilain ja ympäristölain nojalla.

Julkaistu 29.11.2013 klo 13.05, päivitetty 12.7.2016 klo 11.57

Julkaisija: