Vanjärvi, Märjäntienmäki ja Laukkamäki

Koodi

FI0100041

Kunta

Vihti

Pinta-ala

180 ha

Aluetyyppi

SCI (sisältää SPA-alueen)

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Vihdin Vanjärven hoito- ja käyttösuunnitelma 2009

SCI-alueen sisällä on SPA-alueeksi hyväksytty kohde:
Vanjärvi ja Laukkamäki (FI0100103)

Lataa tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeen tiedoista (8.5.2002)

FI0100041.pdf

Alueen kuvaus

Vihdin luoteisosassa sijaitseva kolmiosainen Natura 2000 -alue koostuu Vanjärven lintujärvestä sekä Märjäntienmäen ja Laukkamäen kallio- ja lehtoalueista.

Vanjärvi on kumpuilevan peltomaiseman keskellä sijaitseva Vanjoen laajentuma. Vanjoki ei enää virtaa järven läpi, vaan sivuaa järveä länsipuolella. Märjäntienmäki puolestaan kohoaa jyrkkärinteisenä 65 metriä järvenpinnan yläpuolelle ja rajaa avointa maisemaa. Laukkamäki sijaitsee edellisistä osa-alueista kaakkoon ja rajaa Kirkkojärven peltomaisemaa.

Vanjärvi

Vanjärvi on hyvin rehevä järvi, jonka ympärillä on laajat vesikasvillisuus- ja niittyvyöhykkeet. Kasvillisuus on luontaisesti runsasravinteiselle järvelle tyypillistä ja edustavaa.

Vanjoen laakson kulttuurimaisema on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnössä.

 

 

 

Vanjärvi on valtakunnallisesti, jopa kansainvälisesti arvokas lintujärvi, jonka lintulajimäärä suhteessa pinta-alaan on huomattavan korkea. Pesimälinnusto koostui vuonna 1995 37 lajista, ja parimääräarvio oli runsaat 400 paria.

Pesimälinnustoon kuuluu parhaiden lintuvesiemme lajeja kuten harmaasorsa, jouhisorsa, heinätavi, harmaahaikara ja luhtahuitti. Järvellä pesii myös naurulokkiyhdyskunta.

Järvi on erittäin merkittävä myös lintujen kevätmuuton aikaisena levähdyspaikkana. Se sijaitsee Hankoniemeltä Pohjanpitäjänlahden kautta sisämaahan suuntautuvan vesi- ja kahlaajalintujen muuttoreitin varrella. Huhtikuun alussa järven rannat avautuvat jäästä yleensä muita järviä aiemmin. Parhaina päivinä järvellä voi lepäillä yli tuhat puolisukeltajasorsaa ja yli sata joutsenta. Myös liroja ja suokukkoja levähtää alueella suuria määriä.

Märjäntienmäki

Märjäntienmäki on länsirinteeltään jyrkänteinen kallio, jonka jyrkänteen juurella on rehevä lehto. Kalliokasvillisuus on monilajista ja edustavaa. Alue on kalliokiipeilijöiden suosiossa. Kiipeily on uhka jyrkänteen arvokkaalle kasvillisuudelle. Kallion kivilajit ovat pääasiassa pyrokseenigneissi ja kiillegneissi.

 

 

 

Märjäntienmäki on hyvin edustava keskiravinteinen silikaattikallio, jonka jyrkänteisellä länsirinteellä kasvaa vaateliaita sammal- ja putkilokasvilajeja, esim. uhanalainen luutasammal (Thamnobryum alopecurum), useita kalkinsuosijasammalia kuten kielikellosammal (Encalypa streptocarpa) sekä kallioketojen lajeja kuten kangasajuruoho.

Kalliojyrkänteen ja paikallistien välissä on hyvin edustava rinnelehto, jossa pääpuulaji on metsälehmus. Pensas- ja kenttäkerroksen lehtokasvillisuuteen kuuluvat kaikki edustavien kallionaluslehtojen lajit, joista tyypillisimpiä ovat lehto-orvokki, mustakonnanmarja, lehtokuusama ja imikkä. Jyrkänteen juurella on louhikkoa, jossa viihtyy mm. lehtopalsami. Lehdon puusto on pääasiassa melko iäkästä, ja lahoa lehtipuuta on varsin runsaasti.

Laukkamäki

Myös Laukkamäki on hyvin edustava keskiravinteinen silikaattikallio. Kivilajeja ovat mikrokliinigraniitti ja pyrokseenigneissi. Alue muodostaa arvokkaan luontokokonaisuuden, jossa on useita edustavia ja lajistoltaan merkittäviä luontotyyppejä. Etenkin kallion lounaisjyrkänne aluslehtoineen on kasvillisuudeltaan hyvin arvokas.

Lounaisjyrkänteen kalliokedoilla kasvaa vaateliaita lajeja kuten ketokäenminttua, kangasajuruohoa ja sisämaassa harvinaista ruoholaukkaa. Kallion laella esiintyy harvinaisehkoa kalliotuhkapensasta.

Lounaisjyrkänteen juurella on erittäin edustava lehto, joka Märjäntienmäen aluslehdon tapaan edustaa Suomessa harvinaisia raviini- ja rinnelehtoja. Puuston muodostavat pääasiassa lehtipuut kuten uhanalainen vuorijalava (Ulmus glabra), saarni ja vaahtera. Puustossa on myös lahopuuta. Vaateliaista lehtolajeista esiintyy mm. pähkinäpensasta, jänönsalaattia ja lehto-orvokkia.

Laukkamäen alueelta on tavattu myös valtakunnallisesti uhanalaisia sammallia, kuten turrisammal (Oxystegus tenuirostris) ja maksasammaliin kuuluva haprakarvesammal (Frullania fragilifolia). Alueen jäkälä- ja sammallajisto on kokonaisuudessaan edustava sisältäen mm. seuraavat lajit: runkokarvesammal, kalliovelhonsammal, töppösammal, oravisammal, kivikutrisammal, kiilto-omenasammal, sammaljäkälä, vainiokultajäkälä, kääpiötinajäkälä, suomulimijäkälä, jauherustojäkälä, rikkiruskeinen ja varjoneulajäkälä.

Suojelun toteutuskeinot

Alueen eri osien suojelun toteutuksessa käytetään useita eri keinoja.

Vanjärvi

Vanjärvi rantasoistumineen ja -niittyineen kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alueen toteutuskeino täällä on vesilaki ja/tai luonnonsuojelulaki. Rantaniittyjen hoitoa voidaan edistää myös maatalouden ympäristötuen avulla.

Märjäntienmäki

Märjäntienmäki on todettu ympäristöministeriön teettämässä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Natura-alueen toteutuskeino on täällä pääasiassa maa-aineslaki, jolla säädellään maa-aineksen ottoa. Arvokkain osa jyrkänteestä ja sen alapuolisesta rinnelehdosta (n. 6,5 ha) toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisena luonnonsuojelualueena.

Laukkamäki

Laukkamäki on todettu on todettu ympäristöministeriön teettämässä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa valtakunnallisesti arvokkaaksi. Natura-alueen toteutuskeino on täällä maa-aineslaki, jolla säädellään maa-aineksen ottoa. Laukkamäen lounaisosa (n. 3 ha) on suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena.

Julkaistu 25.7.2013 klo 15.26, päivitetty 19.5.2017 klo 9.54

Julkaisija: