Ulvinsalon alue

Koodi:

FI 1200 225

Kunta

Kuhmo

Pinta-ala:

3949 ha

Aluetyyppi:

SCI

Alueen kuvaus:

Ulvinsalon luonnonpuisto on perustettu vuonna 1956 ja sen pinta-ala on noin 25 neliökilometriä. Vanhojen metsien suojeluohjelmassa luonnonpuistolle ehdotetaan kolmea laajennusaluetta: Rasivaaran alue puiston pohjoisrajaan rajautuen, Pihlajavaaran - Pienen Mäntyvaaran kaksiosainen alue Venäjän rajaa vasten hieman luonnonpuiston koilliskulman pohjoispuolella ja Rajavaaran-Kaihlavaara alue puiston etelärajaan rajautuen. Ehdotettujen laajennusosien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 14 neliökilometriä. Koko pinta-ala on siis noin 39 neliökilometriä.

Ulvinsalo lähiympäristöineen on vähävesistöistä huuhtoutumatonta (paljastunut suoraan mannerjäätikön alta maaksi) vedenjakaja-aluetta. Puroja on melko runsaasti. Suuria järviä alueella ei ole. Suoaltaat ovat enimmäkseen pieniä ja kapeita juotteja kangasmaiden väleissä. Pinta-alallisesti soita on kuitenkin lähes yhtä paljon kuin kangasmaita. Suurimpia suoaltaita ovat Jylkynsuo, Ruutinsuo, Venäihensuo, Lautalamminsuo, Kurkisuo ja Rajasuo. Nämä ovat aapasoita lukuun ottamatta Ruutinsuota, jolla esiintyy myös eksentristä keidassuota. Kartoitusalueen suot ovat pääosin luonnontilaisia, mutta ympäröivien alueiden suot ovat valtaosin ojitettuja, ja kartoitusalueen rajoille ulottuvien ojitusten vaikutukset ulottuva monin paikoin myös alueen sisälle.

Kangasmailla tuoreet kangasmetsät vallitsevat. Metsätyypiltään nämä ovat yleensä puolukka-mustikkatyyppiä (VMT), mutta eteläisellä Rajavaaran - Kaihlavaaran alueella tuoreiden kankaiden metsätyyppi on eteläboreaalinen mustikkatyyppi (MT). Alueen metsät ovat lähes poikkeuksetta luonnontilaisia (erityisesti luonnonpuiston alueella) tai luonnontilaisen kaltaisia, kymmeniä vuosia määrämittahakkuiden jälkeen luonnontilassa kehittyneitä vanhoja metsiä (erityisesti laajennusalueilla). Pohjoisella laajennusalueella on suuri osa suurista haavoista kaulattu.

Korkeimpien vaarojen lakiosissa on yleisesti soistuneita, melko matalakasvuisia (valtapuusto n. 15 m) ja melko harvapuustoisia vaaranlakimetsiä, joissa suopursu ja juolukka kasvavat paikoin kangasmaalla.

Alueen korkeimmat kohdat ovat Pihlajavaara (307,2 m mpy), Ulvinvaara (n. 305 m mpy) ja Rajavaara (303,3 m mpy).

Ulvinsalon luonnonpuisto laajennusosineen edustaa luonnontilaisinta kainuulaista metsäluontoa. Luontotyypeiltään monipuoliset metsät ovat pääsääntöisesti kirveenkoskemattomia. Alueen lajisto on erittäin edustava ja luonnonpuiston merkitystä lisää sen sijainti kiinni Venäjän rajassa.

Suojelutilanne:

Ei suojeltu

36 %

Luonnonpuisto

64 %

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Ulvinsalo on luonnonpuisto (L 634/ 56), johon on esitetty vanhojen metsien suojelutyöryhmän mietinnössä (Rassi ym. 1992 b) kolmea laajennusaluetta. Toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Luontodirektiivin luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet

1 %

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta

0 %

* Keidassuot

1 %

Vaihettumissuot ja rantasuot

4 %

Fennoskandian lähteet ja lähdesuot

0 %

Letot

0 %

*Aapasuot

6 %

Kasvipeitteiset silikaattikalliot

1 %

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät

7 %

* Luonnontilaiset tai niiden kalt. mäntyvaltaiset vanhat metsät

1 %

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havupuusekametsät

50%

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havu-lehtipuusekametsät

0 %

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat lehtipuuvaltaiset metsät

0 %

*Palon jälkeen luonnontilaisina kehittyneet metsät

6 %

Boreaaliset lehdot

5 %

* Mäntyvaltaiset puustoiset suot

18%

* Kuusivaltaiset puustoiset suot

0 %

* priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

Pteromys volans

liito-orava

Rangifer tarandus

metsäpeura

Cephaozia macounii

hitupihtisammal

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

Milvus migrans

haarahaukka

Aegolius funereus

helmipöllö

Bubo bubo

huuhkaja

Grus grus

kurki

Cygnus cygnus

laulujoutsen

Tringa glareola

liro

Pernis apivorus

mehiläishaukka

Tetrao urogallus

metso

Dryocopus martius

palokärki

Ficedula parva

pikkusieppo

Picoides tridactylus

pohjantikka

Bonasa bonasia

pyy

Circus cyaneus

sinisuohaukka

Asio flammeus

suopöllö

uhanalainen laji

Muuta lajistoa:

Muscicapa striata

harmaasieppo

Sylvia curruca

hernekerttu

Regulus regulus

hippiäinen

Parus montanus

hömötiainen

Loxia pytyopsittacus

isokäpylintu

Fringilla montifringilla

järripeippo

Motacilla flava

keltavästäräkki

Ficedula hypoleuca

kirjosieppo

Loxia leucoptera

kirjosiipikäpylintu

Turdus viscivorus

kulorastas

Perisoreus infaustus

kuukkeli

Dendrocopus major

käpytikka

Cuculus canorus

käki

Phylloscopus borealis

lapinuunilintu

Parus cinctus

lapintiainen

Turdus philomelos

laulurastas

Sylvia borin

lehtokerttu

Anthus trivialis

metsäkirvinen

Tringa ochropus

metsäviklo

Anthus pratensis

niittykirvinen

Phylloscopus trochilus

pajulintu

Fringilla coelebs

peippo

Saxicola rubetra

pensastasku

Loxia curvirostra

pikkukäpylintu

Numenius phaeopus

pikkukuovi

Turdus iliacus

punakylkirastas

Erithacus rubecula

punarinta

Prunella modularis

rautiainen

Turdus pilaris

räkättirastas

Tarsiger cyanurus

sinipyrstö

Gallinago gallinago

taivaanvuohi

Parus major

talitiainen

Bombycilla garrulus

tilhi

Vanellus vanellus

töyhtöhyyppä

Parus cristatus

töyhtötiainen

Carduelis flammea

urpiainen

Tringa nebularia

valkoviklo

Motacilla alba

västäräkki

Phellinus nigrolimitatus

aarnikääpä

Antrodia infirma

erakkokääpä

Phellinus populicola

haavanarinakääpä

Salix pentandra

halava

Gloiodon strigosus

harjasorakas

Postia lateritia

hentohaprakääpä

Carex panicea

hirssisara

Diplomitoporus lindbladii

hopeakääpä

Postia placenta

istukkakääpä

Antrodia primaeva

kairakääpä

Lobaria scrobiculata

kalliokeuhkojäkälä

Bryoria fremontii

kanadanluppo

Cystostereum murraii

känsäorvakka

Phaeolus schweinitzii

karhunkääpä

Pinguicula villosa

karvayökönlehti

Convallaria majalis

kielo

Trichaptum pargamenum

koivunkynsikääpä

Perenniporia subacida

korkkikerroskääpä

Skeletocutis odora

korpiludekääpä

Matteuccia struthiopteris

kotkansiipi

Diplomitoporus crustulinus

lohkokääpä

Antrodia mellita

mesipillikääpä

Asterodon ferruginosus

oravuotikka

Phellinus lundellii

pikireunakääpä

Dactylorhiza incarnata incarnata

punakämmekkä

Amylocystis lapponica

pursukääpä

Lobaria pulmonaria

raidankeuhkojäkälä

Haploporus odorus

raidantuoksukääpä

Antrodia albobrunnea

riekonkääpä

Phellinus viticola

riukukääpä

Phellinus ferrugineofuscus

ruostekääpä

Rhynchospora fusca

ruskopiirtoheinä

Fomitopsis rosea

rusokantokääpä

Skeletocutis lenis

sirppikääpä

Listera ovata

soikkokaksikko

Piloporia sajanensis

sopulinkääpä

Hammarbya paludosa

suovalkku

Skeletocutis stellae

välkkyludekääpä

Platanthera bifolia

valkolehdokki

Julkaistu 3.9.2013 klo 13.32, päivitetty 3.9.2013 klo 13.32

Julkaisija: