Säynäjäsuon - Matalasuon alue

Koodi:

FI 1200 712

Kunta

Suomussalmi

Pinta-ala:

1094 ha

Aluetyyppi:

SCI ja SPA

Alueen kuvaus:

Säynäjäsuo on Itä-Kainuun yksi merkittävimmistä, ja ehkä laajin, yksittäisen suon muodostama kokonaisuus. Säynäjäsuolla esiintyy sekä keidas- että aapasoita, kuivista nevoista vetisiin ruopparimpinevoihin saakka, joiden ylittäminen onnistuu vain kapeita jänteitä pitkin. Ravinteisempia (mesotrofisia) soita on lähinnä Säynäjäjoen ja pienten purojen varsilla. Pienialaisia lettoja (LR, WaL) on Säynäjäjärven lounaispuolella. Suotyyppivalikoima on siten erittäin monipuolinen. Uhanalaisista lajeista letoilla kasvaa punakämmekkä (- / St).
Säynäjänsuon eteläpuolella oleva erillinen Saarijärven suoalue on lähinnä kalvakkaa ja saraista rimpinevaa (OlKaSRiN).

Säynäjäsuolta puuttuvat edustavat vanhat metsät. Useimmat kuviot on harsintahakattu. Vanhoja maatuneita kantoja löytyy lähes jokaiselta kankaalta ja puustoiselta suolta. Paikoin on tehty myös avohakkkuita, esimerkiksi Isosaaressa. Niittytalouden aikaan myös osa soista oli raivattu puista. Luultavasti Säynäjäjoen varsi oli vielä 50 vuotta sitten avoin. Nykyinen puusto joen varrella on noin 40-vuotiasta männikköä.

Linnuston kannalta suoalue on Itä-Kainuun tärkeimpiä. Säynäjälammella on pikkulokkiyhdyskunta, suolammissa pesii kaakkuri ja Säynäjäjärvellä uiskentelee kuikkia sekä joutsenia. Suoalueella pesii tai on havaittu mm. jouhisorsa, uivelo, kalasääski, ampuhaukka, jänkäsirriäinen, jänkäkurppa, punajalkaviklo, vesipääsky, selkälokki, lapinpöllö, suopöllö, pohjantikka, pikkutikka, lehtokerttu, lapintiainen, kuukkeli, kirjosiipikäpylintu ja pikkusirkku sekä uhanalaisia petolintuja. Alue on myös paikallisesti suosittu retkeily- ja marjastuskohde.

Säynäjänsuo - Matalasuo on monipuolinen suoalue, jossa on keidas- ja aapasoita, nevoja sekä ravinteisia lettoja. Linnuston kannalta alue on Itä-Kainuun tärkeimpiä lukuisine lintulajeineen, joukossa useita harvinaisia ja uhanalaisia vesi- ja petolintuja.

Suojelutilanne:

Ei suojeltu

5 %

Valtion luonnonsuojelualue

95 %

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Säynäjäsuo - Matalasuo sisältyy soidensuojelun perusohjelmaan. Suurin osa alueesta on jo toteutettu soidensuojelualueena. Aluetta esitetään Natura-verkostoon sekä luontodirektiivin perusteella että lintudirektiivin mukaisena linnustonsuojelualueena. Kohteen suojelu toteutuu luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla.

Luontodirektiivin luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet

7 %

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta

0 %

*Keidassuot

5 %

Vaihettumissuot ja rantasuot

10%

Fennoskandian lähteet ja lähdesuot

0 %

Letot

0 %

*Aapasuot

61%

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät

0 %

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät

5 %

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havupuusekametsät

1 %

*Palon jälkeen luonnontilaisina kehittyneet metsät

5 %

Harjumuodostuminen metsäiset luontotyypit

0 %

*Koivuvaltaiset puustoiset suot

0 %

*Mäntyvaltaiset puustoiset suot

%

* priorisoitu luontotyyppi

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

Falco columbarius

Ampuhaukka

Milvus migrans

haarahaukka

Gavia stellata

kaakkuri

Sterna hirundo

kalatiira

Pluvialis apricaria

kapustarinta

Gavia arctica

kuikka

Grus grus

kurki

Strix nebulosa

lapinpöllö

Sterna paradisaea

lapintiira

Cygnus cygnus

laulujoutsen

Tringa glareola

liro

Pernis apivorus

mehiläishaukka

Tetrao urogallus

metso

Podiceps auritus

mustakurkku-uikku

Dryocopus martius

palokärki

Picoides tridactylus

pohjantikka

Bonasa bonasia

pyy

Circus cyaneus

sinisuohaukka

Philomachus pugnax

suokukko

Asio flammeus

suopöllö

Mergus albellus

uivelo

Phalaropus lobatus

vesipääsky

uhanalainen laji

uhanalainen laji

uhanalainen laji

uhanalainen laji

Muuta lajistoa:

Anas penelope

haapana

Larus argentatus

harmaalokki

Numenius arquata

isokuovi

Limicola falcinellus

jänkäsirriäinen

Jynx torquilla

käenpiika

Cuculus canorus

käki

Larus canus

kalalokki

Alauda arvensis

kiuru

Perisoreus infaustus

kuukkeli

Parus cinctus

lapintiainen

Tringa ochropus

metsäviklo

Larus ridibundus

naurulokki

Numenius phaeopus

pikkukuovi

Larus minutus

pikkulokki

Dendrocopus minor

pikkutikka

Larus fuscus

selkälokki

Anas platyrhynchos

sinisorsa

Gallinago gallinago

taivaavuohi

Anas crecca

tavi

Bucephala clangula

telkkä

Apus apus

tervapääsky

Vanellus vanellus

töyhtöhyyppä

Parus cristatus

töyhtötainen

Mergus serrator

tukkakoskelo

Tringa nebularia

valkoviklo

Phellinus chrysoloma

kuusenkääpä

Dactylorhiza incarnata incarnata

punakämmekkä

Julkaistu 6.9.2013 klo 8.51, päivitetty 6.9.2013 klo 8.51

Julkaisija: