Runkaus

Koodi

FI 130 1601

Kunta

Simo, Tervola

Pinta-ala

7 050 ha

Aluetyyppi

SCI

Alueen kuvaus:

Puistoon kuuluu kaksi erillistä aluetta: Ahma-aapa Simossa ja Hattuselänaapa Tervolan puolella. Ahma-aapa on pohjoissuomalaista aapasuoluontoa. Pääosan siitä muodostavat aukeat nevat, jotka ovat tyypiltään hyvin vaihtelevia: rimpi-, jänne-, rahka-, kalvakka-, aito- ja vihernevoja. Alueella on polkutie ja pieni soran-/hiekanottopaikka. Sähkölinja. Hattuselänaapa on koivulettovaltaista suota.

Runkauksen luonnonpuisto muodostaa erittäin tärkeän kohteen Perämeren alueen soiden sarjassa, jossa soiden kehitystä pystytään seuraamaan maankohoamisrannikolta vaarojen rinnesoille asti.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Runkauksen luonnonpuisto on perustettu luonnonsuojelulain nojalla.

Luontodirektiivin luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet

2 %

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta

1 %

*Keidassuot

     2 %

Letot    1 %

*Aapasuot

40 %

*Boreaaliset luonnonmetsät

25 %

Boreaaliset lehdot  <1 %

*Puustoiset suot

20 %

* priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

saukko

lapinleinikki

lettorikko

alueella 1 uhanalainen laji

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

ampuhaukka

liro

helmipöllö

metso

hiiripöllö

palokärki

huuhkaja

pohjantikka

kaakkuri

pyy

kalatiira

sinisuohaukka

kapustarinta

suokukko

kurki

suopöllö

lapinpöllö

varpuspöllö

lapintiira

vesipääsky

laulujoutsen

alueella 2 uhanalaista lajia

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti   esiintyvät muuttolinnut:

tuulihaukka

mustaviklo

Muuta lajistoa:

viitasammakko

punarinta

harmaasieppo

rantasipi

isokäpylintu

rautiainen

kirjosieppo

taviokuurna

kuukkeli

tervapääsky

leppälintu

tilhi

metsäkirvinen

urpiainen

metsäviklo

västäräkki

pajusirkku

vihervarpunen

pikkukäpylintu

ilves

pohjansirkku

karhu

Edellä esitetyt tiedot perustuvat Natura-tietolomakkeen tiivistelmään. Natura-arvioinneissa tulee käyttää varsinaisia Natura-tietolomakkeen (Natura Data Form) tietoja, jotka sisältävät laji- ja luontotyyppikohtaisia arviointitietoja. Natura-tietolomakkeita voi tilata Suomen ympäristö- keskuksesta ja Lapin ympäristökeskuksesta.

Lisää luontotietoa (aluekohtaista ja yleistä):

Aapala, Kaisu & Lindholm, Tapio 1995: Valtionmaiden suojellut suot. metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 48., Metsähallitus, Vantaa. 155 s.

Aapala, Kaisu & Lappalainen, Iiris 1999: Suotyyppien mosaiikkia. Teoksessa: Lappalainen, Iiris (toim.) Suomen luonnon monimuotoisuus, Suomen ympäristökeskus, 47-53. Helsinki.

Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 194 s.

Eurola S. & Kaakinen, E.1978: Suotyyppiopas. Porvoo, WSOY. 87 s.

Eurola, S., Huttunen , A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. 2 korj. painos. Oulanka Reports 14. 85 s.

Leivo, Mauri et.al. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. Bird Life Suomen julkaisuja no 4. Kuopio. Suomen graafiset palvelut. 142 s.

Linkola, M. 1966: Viimeiset erämaat. Weilin+Göös, Helsinki. 215. s.

Osara, M. 1989. Luonnonsuojelulain nojalla vuosina 1978-1984 rauhoitetut luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Sarja B 20.

Ruuhijärvi, Tauno & Häyrinen Urpo 1980: Suomen luonto 3: Suot. Helsinki, Kirjayhtymä 347 s.

Toivonen, H. & Vuokko, S. 1972: Suomen luonnon- ja kansallispuistojen kasvillisuudesta ja kasvistosta. Luonnon Tutkija 76(4):93-114

Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto 1989. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit. Sarja B 19.

Julkaistu 17.11.2003 klo 12.40, päivitetty 19.8.2013 klo 11.25

Julkaisija: