Patvinsuo

FI0700047 (SCI)

Kunta: Ilomantsi, Lieksa
Pinta-ala: 12 727,1 ha
Toteutustilanne: toteutettu kokonaan
Toteutustavat: luonnonsuojelulaki

Patvinsuo on edustavimpia erämaa-alueita maamme eteläpuoliskossa. Erityyppisten järvien ja luonnontilaisten pienvesien monipuolisuus tekee alueesta merkittävän myös vesiekosysteemien kannalta.

Seudun suot edustavat sisä-Suomen keidassoiden ja Pohjanmaan aapasoiden välistä vaihettumisvyöhykettä. Aapasuot luonnehtivat pääosaa alueesta, pohjoisosassa on suurehkoja keidassoita. Suonreunojen rämeet sekä puronvarsien ja maaston painanteiden korvet täydentävät suotyyppivalikoiman monipuoliseksi.

Metsäkasvillisuuden osalta alue edustaa Etelä-Suomen ja Pohjanmaan-Kainuun vaihettumisvyöhykettä. Kuivat ja kuivahkot mäntykankaat ovat vallitsevia metsätyyppejä. Suurin osa metsistä on nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä, mutta myös vanhoja metsiä löytyy. Patvinsuon alueella on tutkittu poltettujen metsäsaarekkeiden lajistoa ja vanhan metsän dynamiikkaa. Tutkimuksissa on tavattu useita uhanalaisia kovakuoriais- ja kääpälajeja.

Suomunjärvi ja Hietajärvi ovat niukkaravinteisia ja kirkkaita nuottaruoho-tyypin järviä. Muiden järvien ja lampien vedet ovat ruskeita ja humuspitoisia. Nälämänjoki ja Suomunjoki halkovat mutkitellen hiekkakankaita ja ovat merkittävä osa maisemakuvaa irti kuroutuneine juoluoineen ja hiekkatörmineen.

Patvinsuon linnusto on erittäin monipuolinen ja pesimälajistoon kuuluvat muun muassa kaakkuri, kuikka, kalasääski ja ampuhaukka. Laajat aapasuot ovat suosittuja muutonaikaisia levähdysalueita.

Luontodirektiivin luontotyypit:

- Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja   Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta
- Letot
- Puustoiset suot
- Aapasuot
- Keidassuot
- Fennoskandian lähteet ja lähdesuot
- Humuspitoiset lammet ja järvet
- Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit
- Boreaaliset luonnonmetsät
- Fennoskandian metsäluhdat
- Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia    uniflorae)
- Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

ahma Gulo gulo
ilves Lynx lynx
karhu Ursus arctos
saukko Lutra lutra
korpikolva Pytho kolwensis
kirjojokikorento Ophiogomphus cecilia
palolatikka Aradus angularis
mäntyhuppukuoriainen Stephanopachys substriatus

Lintudirektiivin liitteen I lajit:

ampuhaukka Falco columbarius
kaakkuri Gavia stellata
kalatiira Sterna hirundo
kapustarinta Pluvialis apricaria
kuikka Gavia arctica
kurki Grus grus
laulujoutsen Cygnus cygnus
liro Tringa glareola
mehiläishaukka Pernis apivorus
metso Tetrao urogallus
peltosirkku Emberiza hortulana
pikkulepinkäinen Lanius collurio
pikkusieppo Ficedula parva
pohjantikka Picoides tridactylus
pyy Bonasa bonasia
sinisuohaukka Circus cyaneus
suokukko Philomachus pugnax
viirupöllö Strix uralensis
lisäksi yksi uhanalainen laji

Muuta lajistoa:

haarapääsky Hirundo rustica
harmaasieppo Muscicapa striata
hernekerttu Sylvia curruca
hiirihaukka Buteo buteo
hippiäinen Regulus regulus
hömötiainen Parus montanus
idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
isolepinkäinen Lanius excubitor
keltavästäräkki Motacilla flava
kirjosieppo Ficedula hypoleuca
kuukkeli Perisoreus infaustus
käenpiika Jynx torquila
käpylintu Loxia sp.
käpytikka Dendrocopos major
lehtokerttu Sylvia borin
leppälintu Phoenicurus phoenicurus
metsäkirvinen Anthus trivialis
metsäviklo Tringa ochropus
mustapääkerttu Sylvia atricapilla
mustaviklo Tringa erythropus
niittykirvinen Anthus pratensis
pajusirkku Emberiza schoeniclus
pensastasku Saxicola rubetra
peukaloinen Troglodytes troglodytes
pikkukäpylintu Loxia curvirostra
pohjansirkku Emberiza rustica
punarinta Erithacus rubecula
punavarpunen Carpodacus erythrinus
puukiipijä Certhia familiaris
rantasipi Actitis hypoleucos
rautiainen Prunella modularis
riekko Lagopus lagopus
räystäspääsky Delichon urbica
talitiainen Parus major
teeri Lyrurus tetrix
törmäpääsky Riparia riparia
töyhtötiainen Parus cristatus
urpiainen Carduelis flammea
valkoviklo Tringa nebularia
varpushaukka Accipiter nisus
vihervarpunen Carduelis spinus
västäräkki Motacilla alba
isokelokärsäkäs Platyrhinus resinosus
isopehkiäinen Peltis grossa
keltasukaskääpiäinen Sulcacis fronticornis
liekohärkä Ceruchus chrysomelinus
nahkuri Tragosoma depsarium
orpohaaskavaajakas Tachinus basalis
pulskahelysieniäinen Triplax rufipes
rosopehkiäinen Calitys scabra
saloihrakuoriainen Dermestes palmi
vinhakiitäjäinen Trachypachus zetterstedtii
nevaimarre Thelypteris palustris
kirjorahkasammal Sphagnum subnitens
pohjanrahkasammal Sphagnum subfulvum
kultasirppisammal Loeskypnum badium
violettinuijakas Clavaria zollingeri
haavanarinakääpä Phellinus populicola
hentohaprakääpä Postia lowei
kalkkikääpä Amyloporia crassa
keltakerroskääpä Perenniporia tenuis
kituhaprakääpä Postia hibernica
koivunkynsikääpä Trichaptum biforme
pajunkääpä Antrodia macra
punakarakääpä Junghuhnia collabens
punakuirisammal Sarmentypnum sarmentosum
pursukääpä Amylocystis lapponica
silokääpä Gelatoporia pannocincta
sitruunakääpä Antrodiella citrinella
välkkyludekääpä Skeletocutis stellae

Julkaistu 6.8.2013 klo 10.49, päivitetty 7.8.2013 klo 12.15

Aihealue: