Örö

Koodi
Pinta-ala
Kunta
Aluetyyppi

FI0200193
376 ha
Dragsfjärd
SCI

Alueen kuvaus

Örön saari on liitetty Saaristomeren kansallispuistoon vuoden 2015 alusta ja sen hallinnasta ja kehittämisestä vastaa nykyisin Metsähallituksen luontopalvelut. Metsähallituksen tavoitteena on kehittää sata vuotta sotilastukikohtana palvelleesta saaresta luonto- ja saaristomatkailun tukikohta.

Örön saaren ja ympäröivän matalan vesialueen luontotyyppi on harjusaari. Useita muita luontodirektiivin luontotyyppejä esiintyy alueella päällekkäisenä luontotyypin harjusaaret kanssa. Näistä luontotyypeistä osa on metsäisiä, osa hiekka- ja somerikkorantaan sekä dyyneihin liittyviä ja osa vedenalaisia.

Örö on erittäin tärkeä luontodirektiivin luontotyyppien ja Suomen luonnonsuojelulain suojeltavien luontotyyppien (hiekkarannat, dyynit ja rantaniityt) sekä kansallisesti uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymisalue, joka on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena ja edustavana. Alue on erityisen tärkeä perhosten kannalta, ja saarelta on viimeisten 10 vuoden aikana havaittu yhteensä 1500 perhoslajia, joista uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja yli 100. Saari on myös ainoa nykyisin tunnettu äärimmäisen uhanalaisen merivehnän (Elymus farctus) esiintymispaikka ja muutaman muunkin taantuneen ja uhanalaisen hiekkarannan kasvin.

Kohteen tärkein luontotyyppi harjusaaret kattaa pääosan saaresta ja sitä ympäröivästä vesialueesta. Alueen uhkana voi olla lisääntynyt matkailu ja toisaalta avointen elinympäristöjen umpeenkasvu. Osa saaren keskiosista, kallioista ja lähiluodoista on ihmisen toimien vuoksi jossain määrin muuttuneita. Osa lehdoista ja puustoisista soista on ojitettu tai rakentamistoimin muutettu. Arvokkaimmat, hiekkamaan elinympäristöt ovat kuitenkin erittäin edustavia ja luonnontilaisia ja niiden kasvi- ja eläinlajisto on poikkeuksellisen rikas ja hyvin säilynyt. Saari on yksi Etelä-Suomen tärkeimmistä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä.

Aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita ja laitteita.

Suojelutilanne

Alue on kokonaan valtion omistuksessa, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue on Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluiden hallinnassa ja puolustusvoimien käytössä. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä.

Luontodirektiivin luontotyypit 

Vedenalaiset hiekkasärkät (1110)

<1%

Rannikon laguunit* (1150)

<1%

Riutat (1170)

<1%

Rantavallit (1210)

<1%

Kivikkorannat (1220)

<1%

Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230)

<1%

Harjusaaret (1610)

100%

Ulkosaariston luodot ja saaret (1620)

<1%

Merenrantaniityt* (1630)

<1%

Itämeren hiekkarannat (1640)

<1%

Liikkuvat alkiovaiheen dyynit (2110)

<1%

Liikkuvat rantakauradyynit (2120)

<1%

Kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit* (2130)

<1%

Metsäiset dyynit (2180)

<1%

Kuivat nummet (4030)

<1%

Lehdot (9050)

<1%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste. Natura 2000-tietolomakkeella ei ole mainintaa säännöllisesti esiintyvistä muuttolinnuista.

Muuta lajistoa

Athetis gluteosa

ahdeyökkönen

Coleophora lixella

ajuruohopussikoi

Bagous collignensis

ärviäliejukärsäkäs

Melissoblaptes zelleri

dyynikoisa

Scythris empetrella

dyynisukkulakoi

Philereme vetulata

harmopaatsamamittari

Phibalapteryx virgata

hietamittari

Pelochrista huebneriana

hietapeilikääriäinen

Coleophora caelebipennella

hietapussikoi

Dichrorampha heegerana

hietikkokenttäkääriäinen

Gravesteiniella boldi

hietikkonatakaskas

Kelisia sabulicola

hietikkosarakaskas

Catopria fulgidella

hopeajuovakoisa

Pempeliella ornatella

isoarokoisa

Pyrausta ostrinalis

kenttäkirjokoisa

Pionosomus varius

ketovarjolude

Titanosiphon artemisiae

kirvalaji

Euzophera cinerosella

koiruohokoisa

Coleophora absinthii

koiruohopussikoi

Ceutorhynchus pulvinatus

litutillikärsäkäs

Aplocera plagiata

mäkiokamittari

Cucullia absinthii

malikaapuyökkönen

Pyrausta cingulatus

nunnakirjokoisa

Pempeliella dilutella

pikkuarokoisa

Scopula rubiginata

rusolehtimittari

Scopula decorata

sinilehtimittari

Harpalus rubripes

somerharvekiitäjäinen

Lygephila viciae

sumuvirnayökkönen

Cleopus pulchellus

syyläjuurikärsäkäs

Pyrausta sanguinalis

verikirjokoisa

Orthotrichum gymnostomum

aarnihiippasammal

Dianthus arenarius

hietaneilikka

Carex arenaria

hietikkosara

Lepidium latifolium

isokrassi

Cladonia foliacea

jalotorvijäkälä

Eleocharis quinqueflora

jouhiluikka

Thymus serpyllum

kangasajuruoho

Scutellaria hastifolia

keihäsvuohennokka

Platanthera chloranta

keltalehdokki

Artemisia campestris

ketomaruna

Antennaria dioica

kissankäpälä

Potentilla anglica

lännenhanhikki

Flavocetraria nivalis

lapalumijäkälä

Atriplex hastata

liuskamaltsa

Cuscuta europaea halophyta

merenrantavieras

Zostera marina

meriajokas

Cakile maritima

merisinappi

Elymus farctus

merivehnä

Salsola kali

otakilokki

Ammophila arenaria

rantakaura

Orthotrichum striatum

viiruhiippasammal

Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Julkaistu 7.8.2013 klo 16.23, päivitetty 11.3.2015 klo 12.57

Aihealue: