Niemijärvi-Itäjärvi

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200039
Siikainen
738 ha
SPA (osittain päällekkäin SCI:n kanssa)

Alueen kuvaus

Niemijärvi-Itäjärven alue on monipuolinen ja monimuotoinen useista järvistä ja Siikaisjoen järvimäisistä laajentumista muodostunut aikanaan laskemalla syntynyt lintujärvikompleksi. Järvi on osittain umpeenkasvanut ja luonnonarvojen säilyminen edellyttää hoitotoimia. Osa lahdista ja lammista on kokonaan saraikkoa. Vesialueilla kasvillisuus on runsasta ja rehevää. Kasvistossa ovat hyvin edustettuina ilmaversoiset, uposlehtiset, kelluslehtiset sekä vesisammalet. Irtokellujista on yleisin ja runsain kilpukka ja irtokeijujista isovesiherne. Vesisammalista kasvavat runsaina matalissa lahdissa upposirppisammal ja lampisirppisammal. Uposlehtiset kasvavat runsaina avovesiaukoissa. Yleisimpiä ovat vesikuusi ja kiehkuraärviä. Yleisimpiä kelluslehtisiä ovat ulpukka, pohjanlumme, uistinvita ja rantapalpakko. Tavallisimmat ilmaversoiset ovat ratamosarpio, leveäosmankäämi sekä laajoinakin kasvustoina kasvavat järvikaisla ja järviruoko. Rannoilla ja matalissa lahdissa on saraikkoja. Piisamin vaikutus alueella näkyy selvästi kasvillisuutta monipuolistava­na ja avovesiaukkoja luovana tekijänä.

Ritalahden pohjoisosassa on vallitsevana vesisara ja eteläosassa viiltosara. Pohjoisosassa on myös laajahko yhtenäinen järviruokokasvusto. Itäjärven lahdet ovat reheviä, ja niiden matalissa vesissä on runsas ja monipuolinen kasvillisuus. Järven avovesialue on laaja ja yhtenäinen. Pohjois- ja itäosan matalat lahdet ovat sarojen, järvikaisla-, leveäosmankäämi- ja järvikortekasvustojen sekä kellus- ja uposlehtisten kasvien täyttämiä. Ulapanpuolimmaisena ovat laajat ulpukan ja pohjanlumpeen kasvustot. Länsi- ja eteläosan lahtien pohjukoissa on runsaat viiltosara- ja vesisarakasvustot. Järvikaisla ja järvikorte kasvavat kapeina vyöhykkeinä saraikon ulapan puolella. Rannan tuntumassa on runsaasti ratamosarpiota ja rantapalpakkoa. Maijanselällä on laajoja viiltosaravaltaisia saraikkoja, joitten ulapanpuolella kasvaa tiheänä järvikorte. Maijanselän keskellä on runsaasti pohjanlummetta kasvava avovesiaukko. Maijanselän uomat ovat kapeita ja paikoin umpeutuneita. Uomien reunoilla kasvaa runsaasti jokileinikkiä ja rantakukkaa.

Luodeslahtea luonnehtii laaja vesisaravaltainen saraikko, jossa kasvaa runsaasti kurjenjalkaa. Niemijärvellä kasvillisuus on hyvin rehevää ja monimuotoista ja alueella on runsaasti piisameja. Itäosan saraikko on kapea, mutta länsirannalla on melko laaja vesisaravaltainen saraikko. Sen ulapanpuolella on moni-ilmeinen järvikortteen, järvikaislan ja ruohovartisten kuten raate, jokileinikki, ratamosarpio ja terttualpi, muodostama kasvillisuus. Järven eteläosassa on laaja vesisarakasvusto, jonka reunoilla kasvaa runsaasti järviruokoa. Isossa avovesiaukossa on runsaasti upos- ja kelluslehtisiä sekä vesisammalia. Saraikon keskellä lounaiskulmassa on muutama rantaluikkaa kasvava aukko.

Linnuston kannalta järvistä parhaat ovat vesilinturikas Itäjärvi ja umpeenkasvussaan pitkälle edennyt Niemijärvi, joka on varsinkin ruovikkolintujen suosiossa. Järvien ja lahtien vähittäinen umpeenkasvu on kuitenkin vaikuttanut linnustoon heikentävästi. Alueella pesii kuitenkin suhteellisen runsaasti sinisorsia, taveja, telkkiä sekä parimääriltään pienempinä haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka, silkkiuikku ja nokikana. Lisäksi lajistoon kuuluvat kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, ruskosuohaukka ja sinisuohaukka.

Alueella esiintyy myös euroopanmajava.

Suojelutilanne

Valtio on hankkinut omistukseensa järven ranta-alueita, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue kuuluu lähes kokonaan lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen.

Koko kohdealue suojellaan luonnonsuojelulailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit eivät ole alueen suojeluperuste.

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen II lajit eivät ole alueen suojeluperuste.

 Castor fiber

euroopanmajava

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Sterna hirundo
Grus grus
Cygnus cygnus
Porzana porzana
Podiceps auritus
Chlidonias niger
Circus aeroginosus
Circus cyaneus

kalatiira
kurki
laulujoutsen
luhtahuitti
mustakurkku-uikku
mustatiira
ruskosuohaukka
sinisuohaukka

Alueella esiintyy lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Anas acuta

jouhisorsa

Anas querquedula

heinätavi

Podiceps grisegena

härkälintu

Falco subbuteo

nuolihaukka

Muuta lajistoa

Anas penelope
Mergus merganser
Anas clypeata
Fulica atra
Aythya fuligula
Podiceps cristatus
Anas platyrhynchos
Anas crecca
Bucephala clangula
Aythya fulicula

haapana
isokoskelo
lapasorsa
nokikana
punasotka
silkkiuikku
sinisorsa
tavi
telkkä
tukkasotka

Julkaistu 9.8.2013 klo 15.54, päivitetty 9.8.2013 klo 15.54

Aihealue: