Mietoistenlahti

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200089
Mynämäki, Askainen, Lemu
586 ha
SPA

Alueen kuvaus

Mietoistenlahti on laajahko merenlahti, johon laskevat Laajoki ja Mynäjoki. Jokien suistoalueet ovat voimakkaasti ruovikoituneet. Suistoalueilla on myös laajoja rantaniittyjä. Louhisaarenlahti on erillinen matala, umpeutuva ja ruovikkoinen merenlahti.

Alueen kasvillisuus on laajalle levinneestä ruovikosta ja laidunnuksen aiemmasta vähäisyydestä huolimatta vielä suhteellisen monipuolista. Kasvistollisesti arvokkain alue sijaitsee Laajoen suistossa Kääpän alueella. Kääppä on puoliavoin perinnebiotooppi, jossa puusto on keskittynyt lähinnä reunaosiin. Iso-Kääpän pohjoiskärkeä ympäröi lähes yhtenäinen koivu-tervaleppä-vyöhyke. Nuoria mäntyjä, katajia ja lehtipuita kasvaa jonkin verran alueen keskiosissa. Vähä-Kääpässä umpeenkasvu on pidemmällä. Kääpän kasvillisuus on monipuolista. Vähä-Kääpän pohjoisosissa on puoliavoimia niitty- ja metsäkasvillisuuskuvioita ja Iso-Kääpän keskiosissa nurmilauhaniittyä sekä pohjois- ja eteläosissa luhta- ja rantakasvillisuusyhdyskuntia. Pohjoisosassa on varsin lajipuhtaita putkilokasvien kasvustoja, joita muodostavat rentukka, vesisara, luhtasara ja kurjenmiekka sekä korpikastikka reunaosissa. Myös mesiangervo muodostaa puhtaita kasvustoja. Suurinta osaa Iso-Kääpästä luonnehtii erittäin mättäinen nurmilauhavaltainen kostea niitty. Puustoreunuksen tuntumassa on ruohovaltaista tuoretta niittyä, jolla kasvaa mm. karhunputki, leinikkilajeja ja nurmitädyke. Iso-Kääpän eteläosat ovat kosteampia ja kosteissa painanteissa onkin matalakasvuinen jokapaikansaran luonnehtima saraniitty vallitseva. Myös puhtaita pullosara- ja luhtasaraniittyjä esiintyy alueella. Eteläosaan ovat painottuneet myös yhtenäiset purtojuuri- ja keltaängelmäesiintymät. Suuressa osassa Vähä-Kääppää on runsaasti katajaa sekä kärkiosassa tervaleppää. Kenttäkerrosta luonnehtii nurmilauhavaltainen kostea niitty. Pohjoisosassa kasvavat myös selkeät metsälajit metsätähti ja kielo. Vähä-Kääpän ja Iso-Kääpän välissä tavataan puhdasta meriluikka-rönsyrölli -rantaniittyä.

Mynäjoen suistoa luonnehtivat ruovikoiden lisäksi leveähköt rantaniityt, joitten kasvillisuus on suurelta osin suolavihvilä-meriluikkavaltaista. Keltaängelmää esiintyy paikoin runsaasti.

Mynäjoen suistossa laiduntaminen on ollut osalla aluetta jatkuvaa. Muualla uudelleen alkanut laiduintaminen on etenkin 2000- luvulla muuttanut kasvillisuutta ja luontoa merkittävästi. Laajoen suistossa on tällä hetkellä laidunnuksen piirissä molemmat Kääpät sekä Vasikkarin-Silakkarin alueen rantaniityt. Mynäjoen suistossa laidunnusta on joen molemmilla rannoilla. Silakkarin edustalle on vesirajaa käsitelty linnuston olosuhteiden parantamiseksi myös mekaanisesti. Aukkokarilta on raivattu puustoa.

Mynälahden itärannalla sijaitseva Vasikkahaka on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa hakamaata, jonka länsireuna on rantalepikkoa, pienialaisia rantaniittyjä sekä kallioketoja. Alueen keskiosiin sisältyy pieniä kuusikoita, puoliavoimia lähes tammivaltaisia hakamaita, avoimia niittylaikkuja ja lehtomaisia osia. Huomionarvoisia lajeja ovat pystykiurunkannus ja ketopiippo.

Linnustollisesti alueen merkitys on erittäin suuri, vaikka pesimälinnuston kannalta tilanne on heikentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Laidunnuksen uudelleen elpyessä on osa lajistosta palautunut alueelle. Pesimälinnuston jyrkimmät muutokset ovat koskeneet kahlaajalajistoa. Hävinneitä lajeja olivat etelänsuosirri, isokuovi, töyhtöhyyppä ja suokukko. Nämä ovat suokukkoa lukuun ottamatta palanneet lajistoon. Avointa rantaa tai laidunnusmaata vaativat vesilintulajit kuten haapana ja tukkasotka, ovat myös vähentyneet. Ruovikoiden lisääntymisestä ja pensoittumisesta hyötyvien lajien kannat ovat osittain kasvaneet.

Laajoen suistossa pesii kuitenkin edelleen 10 vesilintulajia, ts. yhtään lajia ei näytä hävinneen kokonaan lajistosta. Runsaimpana esiintyvät sinisorsa ja telkkä, n.10 paria kumpaakin sekä tavi 6 paria ja tukkasotkia vain 4 paria. Lisäksi pesimälajistoon kuuluvat silkkiuikku, kyhmyjoutsen, haapana, heinätavi, lapasorsa ja nokikana. Kahlaajista alueella pesii meriharakka, taivaanvuohi (6 paria) ja punajalkaviklo. Aukkokarilla on myös suurehko naurulokkiyhdyskunta. Ruovikoita ja pensaistoja suosivia pesimälajeja ovat luhtakana, kurki, satakieli, pensassirkkalintu, viitakerttunen, luhtakerttunen, rytikerttunen ja viiksitimali.

Lahden suurin arvo on nykyisin muutonaikaisena levähdysalueena. Lähes kaikkia vesilintulajeja tavataan muuttoaikoina alueella ja osa lajeista levähtää lahdella erittäin runsaslukuisi­na. Vesilintumuuton huhtikuun puolenvälin ja vapun väliselle ajalle sattuvan huippuvaiheen kokonaisyksilö­määrät nousevat parhaina keväinä 6000 yksilöön. Monet Suomessa vähälukuiset pesimälajit kuten hanhet, joutsenet, ristisorsa, harmaasorsa, lapasotka ja uivelo levähtävät lahdella säännöllisesti. Vedenkorkeuden vaihtelusta riippuu kuinka suuresti kahlaajalajit voivat käyttää lahtea hyväkseen. Ajoittain esim. suokukon ja liron määrät nousevat hyvin suuriksi ja alhaisilla vedenkorkeuksilla myös sirrien määrät nousevat joinakin vuosina suuriksi. Runsaslukuisimpia levähtäjiä ovat haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä ja isokoskelo, joitten määrät vaihtelevat muutamasta sadasta yli tuhanteen yksilöön. Myös kyhmyjoutsenia, laulujoutsenia ja merihanhia levähtää alueella noin sadan yksilön voimin. Parhaimmillaan lahdella levähtää lähes 30 vesilintulajia.

Laajoen suiston hoitotyöt ovat vaikuttaneet etenkin syysmuuton aikaiseen linnustoon. Heinä-elokuussa alueella tavataan runsaasti kahlaajia, valtalajeina liro, suokukko ja töyhtöhyyppä. Mukana on kuitenkin säännöllisesti myös muita lajeja kuten suo- ja kuovisirrejä. Vesilintuja kerääntyy lahdelle nykyään kesällä sulkimaan ja muuttoaikana elo-syykuussa voi lahdella olla yli 1000 sorsaa. Lisäksi lahdella lepäilee satoja merihanhia ja metsähanhiakin on alkanut lepäillä kasvavia määriä rantaniityillä.

Muusta Mietoistenlahden alueesta erillään oleva Louhisaarenlahti on pussimainen umpeenkasvava lahti, jonka tiheä järviruokokasvusto kattaa lähes kokonaan. Järviruoko on vallannut laidunnuksen puutteessa myös rantaniityt lähes kokonaan tervaleppävyöhykkeeseen asti. Lahden linnusto on umpiruovikolle tyypillinen. Vesilinnuista alueella pesii kyhmyjoutsen, heinäsorsa, tavi ja telkkä, nokikana ja silkkiuikku. Ryti- ja ruokokerttunen sekä pajusirkku ja punavarpunen pesivät runsaina. Alueella on tavattu myös kaulushaikara. Keväisin Louhisaarenlahdella on jonkin verran merkitystä vesilintujen levähdysalueena.

Suojelutilanne

Valtio omistaa alueesta merkittäviä osia, minkä lisäksi alueella on isoja yksityismaiden suojelualueita.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Suurin osa alueesta kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan.

Luontodirektiivin luontotyypit

Alue on suojeltu vain lintudirektiivin perusteella ja siten alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypit eivät ole alueen suojeluperuste.

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Falco columbarius

ampuhaukka

Calidris alpine schinzii

etelänsuosirri

Picus canus

harmaapäätikka

Sterna hirundo

kalatiira

Pluvialis apricaria

kapustarinta

Botaurus stellaris

kaulushaikara

Gavia arctica

kuikka

Grus grus

kurki

Sterna paradisaea

lapintiira

Cygnus cygnus

laulujoutsen

Tringa glareola

liro

Porzana porzana

luhtahuitti

Pernis apivorus

mehiläishaukka

Podiceps auritus

mustakurkku-uikku

Chlidonias niger

mustatiira

Circus pygargus

niittysuohaukka

Dryocopus martius

palokärki

Emberiza hortulana

peltosirkku

Cygnus columbianus

pikkujoutsen

Lanius collurio

pikkulepinkäinen

Larus minutus

pikkulokki

Sterna albifrons

pikkutiira

Picoides tridactylus

pohjantikka

Bonasa bonasia

pyy

Crex crex

ruisrääkkä

Circus aeruginosus

ruskosuohaukka

Sterna caspia

räyskä

Luscinia svecica

sinirinta

Circus cyaneus

sinisuohaukka

Philomachus pugnax

suokukko

Asio flammeus

suopöllö

Mergus albellus

uivelo

Branta leucopsis

valkoposkihanhi

Phalaropus lobatus

vesipääsky

Alueella esiintyy lisäksi viisi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Ardea cinerea

harmaahaikara

Anas strepera

harmaasorsa

Anas querquedula

heinätavi

Podiceps grisegena

härkälintu

Calidris canutus

isosirri

Anas acuta

jouhisorsa

Limicola falcinellus

jänkäsirriäinen

Lymnocryptes minimus

jänkäkurppa

Calidris ferruginea

kuovisirri

Anas clypeata

lapasorsa

Aythya marila

lapasotka

Calidris temminckii

lapinsirri

Anser fabalis

metsähanhi

Melanitta nigra

mustalintu

Limosa limosa

mustapyrstökuiri

Tringa erythropus

mustaviklo

Larus ridibundus

naurulokki

Falco subbuteo

nuolihaukka

Calidris minuta

pikkusirri

Melanitta fusca

pilkkasiipi

Calidris alba

pulmussirri

Tringa totanus

punajalkaviklo

Acrocephalus arundinaceus

rastaskerttunen

Tadorna tadorna

ristisorsa

Larus fuscus

selkälokki

Pluvialis squatarola

tundrakurmitsa

Falco tinnunculus

tuulihaukka

Muuta lajistoa

Clangula hyemalis

alli

Anas penelope

haapana

Carduelis cannabina

hemppo

Mergus merganser

isokoskelo

Numenius arquata

isokuovi

Lanius excubitor

isolepinkäinen

Motacilla flava

keltavästäräkki

Oenanthe oenanthe

kivitasku

Cygnus olor

kyhmyjoutsen

Anthus cervinus

lapinkirvinen

Rallus aquaticus

luhtakana

Acrocephalus palustris

luhtakerttunen

Anser anser

merihanhi

Tringa ochropus

metsäviklo

Anthus pratensis

niittykirvinen

Fulica atra

nokikana

Emberiza schoeniclus

pajusirkku

Perdix perdix

peltopyy

Sylvia communis

pensaskerttu

Saxicola rubetra

pensastasku

Numenius phaeopus

pikkukuovi

Charadrius dubius

pikkutylli

Aythya ferina

punasotka

Carpodacus erythrinus

punavarpunen

Atcitis hypoleucos

rantasipi

Acrocephalus schoenobaenus

ruokokerttunen

Acrocephalus scirpaeus

rytikerttunen

Luscinia luscinia

satakieli

Podiceps cristatus

silkkiuikku

Anas platyrhynchos

sinisorsa

Calidris alpina alpina

suosirri

Gallinago gallinago

taivaanvuohi

Anas crecca

tavi

Bucephala clangula

telkkä

Mergus serrator

tukkakoskelo

Aythya fuligula

tukkasotka

Anser albifrons

tundrahanhi

Charadrius hiaticula

tylli

Vanellus vanellus

töyhtöhyyppä

Columba oenas

uuttukyyhky

Tringa nebularia

valkoviklo

Acrocephalus dumetorum

viitakerttunen

Motacilla alba

västäräkki

Julkaistu 12.8.2013 klo 14.38, päivitetty 12.8.2013 klo 14.38

Aihealue: