Loukisen latvasuot

Koodi

FI 130 0605

Kunta

Kittilä

Pinta-ala

9 414 ha

Aluetyyppi

SCI ja SPA

Alueen kuvaus:

Rehevä aapasuoalue, lähteisyyttä ja lettoisuutta. Vaateliaita putkikasvilajeja ja sammalia. Vesihilpi (Catabrosa aquatica) esiintyy ravinteisen lähteen ympärillä. Loukisen rannalla suoniittyjä.

Haurespään alueen metsistä suurin osa on yli 200-vuotiaita luonnontilaisia kuusikoita. Alueella on myös koivuvaltaisia metsiä, lehtomaisia kankaita ja lehtokorpia.
Annikinpalon alueen metsät ovat pääosin suosaarekkeiden eri-ikäisiä ja erirakenteisia mänty-kuusi sekametsiä.

Loukisen latvasuot kuuluvat pohjoisen Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen. Alueen kallioperässä on kalkkia (Kittilän lehtokeskus), mikä näkyy rehevässä kasvillisuudessa.
Edustava alue, jossa esiintyy harvinaisia kasvilajeja ja suotyyppejä. Alueella on myös monipuolinen linnusto.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Natura-alue koostuu Loukisen latvasoiden alueesta, joka kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSO). Lisäksi alueeseen kuuluvat Annikinpalon ja Pitsloma-Haurespään vanhojen metsien alueet (VMO), Pitsloman suojelualue (ESA) sekä noin 200 ha ohjelmiin kuulumattomia yksityismaita.

Alue on toteutettu osaksi. Pitsloman alue on perustettu erityiseksi suojelualueeksi ja Loukisen latvasoiden alue soidensuojelualueeksi luonnonsuojelulain nojalla. Vielä toteuttamatta oleva osa soidensuojeluohjelmaan kuuluvasta Loukisen latvasoiden alueesta sekä vanhojen metsien suojeluohjelmiin kuuluvat alueet ja ohjelmiin kuulumattomat yksityismaat tullaan toteuttamaan myös luonnonsuojelulain nojalla.

Luontodirektiivin luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet

2 %

Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit <1 %

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta

1 %

Subarktiset Salix-pensaikot

5 %

*Keidassuot 2 %
Letot 1 %

*Aapasuot

34 %

*Boreaaliset luonnonmetsät

36 %

Boreaaliset lehdot <1 %

*Puustoiset suot

14 %

*Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior-tulvametsät (Alno-Padion,Alnion incanae,Salicion albae)

4 %

* priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

saukko

laaksoarho

lapinleinikki

kiiltosirppisammal

isonuijasammal

lettorikko

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

ampuhaukka

pohjantikka

helmipöllö

pyy

hiiripöllö

sinirinta

kapustarinta

sinisuohaukka

kurki

suokukko

laulujoutsen

suopöllö

liro

varpuspöllö

metso

vesipääsky

palokärki

alueella 2 uhanalaista lajia

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat
säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut:

tuulihaukka

mustaviklo

Muuta lajistoa:

hömötiainen

pikkukäpylintu

isokäpylintu

pohjansirkku

jänkäsirriäinen

rantasipi

keltavästäräkki

ruokokerttunen

kirjosieppo

taviokuurna

kuukkeli

tilhi

leppälintu

urpiainen

metsäkirvinen

vihervarpunen

niittykirvinen

karhu

pajusirkku

kaitakämmekkä

pensastasku

vesihilpi

Edellä esitetyt tiedot perustuvat Natura-tietolomakkeen tiivistelmään. Natura-arvioinneissa tulee käyttää varsinaisia Natura-tietolomakkeen (Natura Data Form) tietoja, jotka sisältävät laji- ja luontotyyppikohtaisia arviointitietoja. Natura-tietolomakkeita voi tilata Suomen ympäristö- keskuksesta ja Lapin ympäristökeskuksesta.

Lisää luontotietoa (aluekohtaista ja yleistä):

Aapala, Kaisu & Lindholm, Tapio 1995: Valtionmaiden suojellut suot. metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 48., Metsähallitus, Vantaa. 155 s.

Aapala, Kaisu & Lappalainen, Iiris 1999: Suotyyppien mosaiikkia. Teoksessa: Lappalainen, Iiris (toim.) Suomen luonnon monimuotoisuus, Suomen ympäristökeskus, 47-53. Helsinki.

Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 194 s.

Eurola S. & Kaakinen, E.1978: Suotyyppiopas. Porvoo, WSOY. 87 s.

Eurola, S., Huttunen , A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. 2 korj. painos. Oulanka Reports 14. 85 s.

Häyrinen, U. & Ruuhijärvi, R. 1969: Pohjois-Suomen soiden säilytyssuunnitelma. Suomen Luonto 28(4):1-31.

Ilmonen, J., Ryttäri, T. ja Alanen A. 2001: Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 -ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö 510. Suomen ympäristökeskus. 177 s.

Kuuluvainen, Timo 2004 (toim.). Metsän kätköissä: Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Helsinki, Edita 381 s.  

Laine, J. & Vasander, H. 1990: Suotyypit. Hämeenlinna, Kirjayhtymä. 80 s.

Lappalainen, Iiris 1999: Taigametsiä. Teoksessa: Lappalainen, Iiris (toim.) Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus, 36-46. Helsinki.

Maa- ja metsätalousministeriön soidensuojeluntyöryhmä 1977: Soidensuojelun perusohjelma.  Komiteanmietintö 1977:48. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. 47 s.

Maa- ja metsätalousministeriön soidensuojeluntyöryhmä 1980: Soidensuojelun perusohjelma II. Komiteanmietintö 1980:15, Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. 45 s.

Maa- ja metsätalousministeriön valtakunnallinen soiden suojelun perusohjelma 1981. Helsinki.164 s.

Ruuhijärvi, Rauno & Häyrinen Urpo 1980: Suomen luonto 3: Suot. Helsinki, Kirjayhtymä 347 s.

Sarin, Osmo & Kumpulainen, Kimmo 1998. Vanhaa metsää etsimässä. Metsähallitus, luonnonsuojelu, Edita, Helsinki. 96 s.

Vanhojen metsien suojelutyöryhmän osamietintö III 1996. Vanhojen metsien suojelu Pohjois-Suomessa. Ympäristöministeriö, Helsinki, Edita, 108 s.

Julkaistu 4.11.2003 klo 10.43, päivitetty 15.8.2013 klo 13.15

Julkaisija: