Kontolanrahka

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200093
Pöytyä, Loimaa
857 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Kontolanrahka on suoyhdistymätyypiltään Rannikko-Suomen kermikeidas ja on Lounais-Suomen suurimpia konsentrisisia keidassoita. Suon keskusta kohoaa lähes 7 metriä ympäristöään korkeammalle. Suo on ombotrofinen ja saa vetensä pääasiassa sateesta. Suo on säilynyt suurimmaksi osaksi lähes luonnontilaisena vaikkakin suon reunaosia on ojitettu ja paikoin on nostettu jonkin verran turvetta. Suon reunaluisu on loivahko ja kohoaminen tapahtuu laajassa vyöhykkeessä. Reunaluisun jyrkimmät kohdat ovat suon pohjois- ja itäosassa. Keskimäärin turvekerroksen paksuus on lähes viisi metriä. Kontolanrahkan keskuslaakiolla on edustava allikkoalue, jota ympäröi hyvin kehittynyt jänneverkko. Kuljut ovat vetisiä ja upottavia. Suon länsi- ja kaakkoisosissa on metsäsaarekkeita.

Kontolanrahkan suotyypeistä kangaskorpea on kapeana vyöhykkeenä laiteen ympärillä. Sen tyyppilajeina esiintyy kellotalvikki, keltatalvikki ja mustuvapaju. Isovarpurämettä esiintyy suon reunoilla. Täällä kasviston muodostavat mm. vaivaiskoivu, kanerva, suokukka, variksenmarja, juolukka, suopursu, suomuurain ja rahkasara. Sammalpeitteen muodostaa mm. kangasrahkasammal. Suon länsi- ja eteläreunassa suo kohoaa loivemmin ja reunat ovat enimmäkseen tupasvillarämettä. Suon länsireunan metsäsaarekkeiden ympärillä on komeita suursaranevoja.

Rahkaräme, jota esiintyy suon keskustan ja laiteen välissä, on karuimpia suotyyppejä. Siinä kasvavat männyt ovat heiveröisiä ja harvalukuisia. Varvuston muodostaa kanerva, suokukka ja vaivaiskoivu. Myös suomuurainta tavataan. Kontolanrahkan keskiosat ovat rahkanevaa ja lyhytkortista nevaa. Näillä tyyppilajeina esiintyvät mm. tupasluikka, leväkkö, valkeapiirtoheinä, pitkä- ja pyöreälehtikihokki, karpalo ja rimpivesiherne. Rahkanevalla on siellä täällä kitukasvuisia mäntyjä. Nevoille on tyypillistä myös runsas sarakasvusto, mm. riippasara, mutasara ja juurtosara. Allikoiden reunoilla on paikoin rimpinevaa.

Kontolanrahkan linnusto on eteläsuomalaiseksi keidassuoksi edustava. Suon lajistoon kuuluvat mm. kurki, kaakkuri, sinisuohaukka, huuhkaja, lehtopöllö ja kahlaajia kuten liro, kapustarinta, suokukko, jänkäsirriäinen ja punajalkaviklo. Lisäksi alueella tavataan soiden tyypillisiä varpuslintuja kuten niittykirvinen, keltavästäräkki, pensastasku ja kiuru. Suo on myös merkittävä kurkien ja hanhien syksyinen levähdyspaikka.

Kontolanrahkan selkärangatonlajisto on runsas, mutta edustaa tyypillistä laajan lounaissuomalaisen suon lajistoa. Pohjoisen aineksen osuus on kuitenkin tavanomaista suurempi ja näkyy selvästi varsinkin hämähäkkilajistossa.

Suojelutilanne

Alueon valtion omistuksessa, mutta suojelupäätöstä ei ole vielä tehty.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Lähes koko alue kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueeseen.

Koko alue suojellaan luonnonsuojelulailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Keidassuot* (7110)

97%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Gavia stellata
Circus cyaneus
Grus grus
Pluvialis apricaria
Tringa glareola
Philomachus pugnax
Sterna hirundo
Bubo bubo
Dryocopus martius
Lanius collurio

kaakkuri
sinisuohaukka
kurki
kapustarinta
liro
suokukko
kalatiira
huuhkaja
palokärki
pikkulepinkäinen

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Anser fabalis

metsähanhi

Falco subbuteo

nuolihaukka

Tringa totanus

punajalkaviklo

Muuta lajistoa

Limicola falcinellus
Lanius excubitor

jänkäsirriäinen
isolepinkäinen

Julkaistu 12.8.2013 klo 15.10, päivitetty 12.8.2013 klo 15.09

Aihealue: