Koitajoen alue

FI0700043 (SCI, SPA)

Kunta: Ilomantsi
Pinta-ala: 7 561,0 ha
Toteutustilanne: toteutettu kokonaan
Toteutustavat: luonnonsuojelu- ja vesilaki, sopimus


Kuva: Markku Tano

Erämainen Koitajoen Natura-alue on edustava otos itäsuomalaista suo-, metsä- ja jokiluontoa. Se tarjoaa eliöstölle monipuolisia, pääosin karuja elinympäristöjä. Rehevät kohteet ovat pienialaisia ja harvalukuisia. Alueen laajuuden huomioon ottaen sen maasto on verraten tasaista: korkeimmat vaaranlaet kohoavat vain viisikymmentä metriä suonpinnan yläpuolelle.

Kokonaisuuden ytimen muodostavat Koivusuon ja Ruosmesuon-Hanhisuon alueet sekä näiden välissä olevat alueet Koitajoen varrella. Seudulla on laajoja luonnontilaisia keidas- ja aapasoita. Koivusuo on itse asiassa maamme suurimpia yhtenäisiä keidassoita ja sen suursaranevat ovat valtakunnan eteläpuoliskon edustavimpia. Alueen eteläisin suo, Tapionsuo, on karu aapasuo.    

Kuva: Heikki Kokkonen
Kuva: Markku Tano

Kivennäismaiden metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Lähimpänä luonnontilaa ne ovat Koivusuon ja Ruosmesuon-Hanhisuon alueilla, joiden vanhojen metsien ytimissä lahopuuta on runsaasti.

Maisemallisesti tärkeä ja alueelle leimaa-antava osa on alueen läpi virtaava Koitajoki, joka kiemurtelee tulvahiekkamaiden välisessä uomassa. Matalat kosket ja rantojen hiekkatörmät ovat joelle luonteenomaisia. Jokivarren kasvillisuutta elävoittävät pääuomasta irti kuroutuneet, monin paikoin soistuneet juoluajärvet.

Luontodirektiivin luontotyypit:

- Muuttuneet ennallistamiskelpoiset keidassuot
- Humuspitoiset lammet ja järvet
- Keidassuot
- Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior-
  tulvametsät (Alno-Padion, Alnion
  incanae, Salicion albae)
- Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit
- Vaihettumissuot ja rantasuot
- Aapasuot
- Boreaaliset luonnonmetsät
- Letot
- Puustoiset suot
- Fennoskandian lähteet ja lähdesuot
- Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja   Callitricho-Batrachium -kasvillisuutta

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

ilves Lynx lynx
karhu Ursus arctos
saukko Lutra lutra
susi Canis lupus
korpikolva Pytho kolwensis
lisäksi yksi uhanalainen laji

Lintudirektiivin liitteen I lajit:

ampuhaukka Falco columbarius
helmipöllö Aegolius funereus
kaakkuri Gavia stellata
kalatiira Sterna hirundo
kapustarinta Pluvialis apricaria
kuikka Gavia arctica
kurki Grus grus
lapinpöllö Strix nebulosa
laulujoutsen Cygnus cygnus
liro Tringa glareola
mehiläishaukka Pernis apivorus
metso Tetrao urogallus
palokärki Dryocopus martius
pikkulepinkäinen Lanius collurio
pikkusieppo Ficedula parva
pohjantikka Picoides tridactylus
pyy Bonasa bonasia
sinisuohaukka Circus cyaneus
suokukko Philomachus pugnax
suopöllö Asio flammeus
viirupöllö Strix uralensis
lisäksi yksi uhanalainen laji

Muuta lajistoa:

haarapääsky Hirundo rustica
harmaasieppo Muscicapa striata
hernekerttu Sylvia curruca
hiirihaukka Buteo buteo
hippiäinen Regulus regulus
hömötiainen Parus montanus
isolepinkäinen Lanius excubitor
jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
kanahaukka Accipiter gentilis
keltavästäräkki Motacilla flava
kirjosieppo Ficedula hypoleuca
kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera
kuukkeli Perisoreus infaustus
käenpiika Jynx torquila
käpylintu Loxia sp.
käpytikka Dendrocopos major
lehtokerttu Sylvia borin
lehtokurppa Scolopax rusticola
leppälintu Phoenicurus phoenicurus
metsähanhi Anser fabalis
metsäkirvinen Anthus trivialis
metsäviklo Tringa ochropus
niittykirvinen Anthus pratensis
pajusirkku Emberiza schoeniclus
pensastasku Saxicola rubetra
peukaloinen Troglodytes troglodytes
pikkukäpylintu Loxia curvirostra
pohjansirkku Emberiza rustica
punarinta Erithacus rubecula
punavarpunen Carpodacus erythrinus
puukiipijä Certhia familiaris
rantasipi Actitis hypoleucos
rautiainen Prunella modularis
räystäspääsky Delichon urbica
talitiainen Parus major
tavi Anas crecca
teeri Lyryrus tetrix
tilhi Bombycilla garrulus
töyhtötiainen Parus cristatus
urpiainen Carduelis flammea
valkoviklo Tringa nebularia
varpushaukka Accipiter nisus
vihervarpunen Carduelis spinus
västäräkki Motacilla alba
aarnilahopuukärpänen Xylophagus ater
aarnisääski Pachyneura fasciata
erakkolahopuukärpänen Xylophagus junki
haapasyöksykäs Tomoxia bucephala
idänkukkajäärä Leptura nigripes
idänlahopoukko Eucilodes caucasicus
idänräätäli Monochamus urussovi
isomustakeiju Malandria dubia
isopehkiäinen Peltis grossa
lahokantokärpänen Hendelia beckeri
lymykuoriainen Globicornis corticalis
läikkäkarvasieniäinen Mycetophagus quadripustulatus
murroskolva Pytho abieticola
mustahälvekäs Cyllodes ater
nahkuri Tragosoma depsarium
pulskahelysieniäinen Triplax rufipes
pötkykaarnakuoriainen Orthotomicus longicolis
vaapsasääski Keroplatus tipuloides
vyöpiiloseppä Lacon fasciatus
luhtarahkasammal Sphagnum auriculatum
pohjanlehväsammal Mnium spinosum
pohjanruttojuuri Petasites frigidus
nappirustojäkälä Ramalina fastigiata
haavanarinakääpä Phellinus populicola
haavanpökkelökääpä Polyporus pseudobetulinus
hentohaprakääpä Postia lateritia
hopeakääpä Diplomitoporus lindbladii
kastanjakääpä Polyporus badius
kituhaprakääpä Postia hibernica
koivunkynsikääpä Trichaptum pergamenum
koralliorakas Hericium clathroides
kruunuorakas Clavicorona pyxidata
käpäläkääpä Anomoporia bombycina
lohikääpä Hapalopius salmonicolor
lohkokääpä Diplomitoporus crustulinus
lumokääpä Skeletocutis brevispora
mesipillikääpä Antrodia mellita
pajunkääpä Androdia macra
poimukääpä Antrodia pulvinascens
punakarakääpä Junghuhnia collabens
pursukääpä Amylocystis lapponica
raidantuoksukääpä Haploporus odorus
riekonkääpä Androdia albo-brunnea
rusokääpä Pycnoporellus fulgens
silokääpä Gelatoporia pannocincta
sirppikääpä Skeletocutis lenis
tiplahaprakääpä Postia guttulata
tuoksuorakas Hydnellus suaveolens
välkkyludekääpä Skeletocutis stellae
- Haploporus fragile

Julkaistu 6.8.2013 klo 10.01, päivitetty 9.8.2013 klo 14.21

Aihealue: