Kiskonjoen vesistö

Koodi
Kunta

Pinta-ala
Aluetyyppi
FI0200083
Perniö, Kisko, Särkisalo, Tammisaari
309 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Alueeseen kuuluu Kiskonjoen vesistön ala eli Kirkkojärvestä mereen laskeva osuus. Kosken voimalaitoksen alapuolella Kiskonjoki laajenee Saarenjärveksi. Tämän alapuolella on joen komein koski, Latokartanonkoski. Perniönjoen samea vesi laskee Latokartanonkosken alapuolella Kiskonjokeen. Jotkin vesistöalueen osat ovat säilyneet poikkeuksellisen luonnontilaisina.

Saarenjärvi on Kiskonjoen yli 4 km pitkä ja kapea järvimäinen suvanto. Kasvillisuus on rehevää ja tunnusomaista ovat harvinaisen laajat korteikot. Niittyjä on melko vähän, mutta jäljellä olevat rantaniityt ovat etenkin tulva-aikoina merkittäviä muuttolinnuille. Saarenjärven monipuoli­sen linnuston runsain ryhmä ovat vesilinnut. Valtalajeina ovat sinisorsa, telkkä ja haapana. Lisäksi tavataan puna- ja tukkasotka, tavi, silkkiuikku ja nokikana sekä lapasorsa. Muutonaikaisena levähdyspaikkana Saarenjärvi on eteenkin tulva-aikana merkittävä ja varsinkin laulujoutsenet levähtävät alueella.

Kirkonjoen suistossa sijaitseva Laukanlahti on matala merenlahti pohjukkaa. Lahden keskustassa on suhteellisen kapea avovesialue. Muilta osin alue käsittää matalia ruovikkoalueita ja saravaltaisia luhtia sekä pensastoisia niittyjä. Vesialueet ovat loppukesällä miltei umpeutuneet runsaasta vesikasvillisuudesta. Runsaimpina esiintyvät lumme, ulpukka, isovesiherne ja vitalajit. Aivan matalimmissa osissa menestyvät vesirikot, mutayrtti ja kilpukka. Alueen niityt ovat korkearuohoisia ja saravaltaisia. Laikuittain saraniityn kosteimmis­sa osissa esiintyy mm. kurjenmiekkaa, rantakukkaa ja terttualpia. Rehevimmillä alueilla on runsaasti mesiangervoa. Yleisimpiä saroja ovat viiltosara, mätässara, jokapaikansara ja vesisara. Tavallisimpia kosteikko­lajeja ovat mm. luhtalemmikki, rantanenätti, luhtamatara, suoputki, luhtavuohennokka ja suo-orvokki ja harvinaisempia koko lahden alueella esiintyviä ovat mm. isohierakka, keltaängelmä, rantaleinikki ja punakoiso. Avoveden reunamilla on leveälehtios­mankäämiä ja jonkin verran sarjarimpeä.

Rehevyytensä vuoksi lahti on myös linnuston suosima. Varsinkin muuttoaikoina lahdella on runsaasti sorsalintuja, joutsenia ja ruovikkolintuja. Pesimäajan lajisto muodostuu tyypillisestä matalan ruovikkoisen merenlahden lajistosta. Pesimälajistoon kuuluvat haapana, sinisorsa, telkkä ja nokikana, muutamia pareja kutakin. Kahlaajista alueella pesii taivaanvuohi ja punajalkaviklo. Ruovikkojen ja pensaikkojen pesimälajeja ovat ruokokerttunen, rytikerttunen, rastaskerttunen ja pensastasku. Muuttoaikoina laulujoutsen on yleinen samoin kanadanhanhi ja metsähanhi

Latokartanonkoski on lounaisrannikon komeimpia koskia. Rantamien lehtomaiset ja kulttuurivaikutteiset metsät sekä erikoiset tulvasärkkien tervalepikot tekevät alueesta merkittävän. Rantojen järeä puusto on saanut kasvaa jokseenkin rauhassa useita vuosikymmeniä. Etenkin tervaleppä kasvaa jyhkeinä runkoina, mutta ylempänä rinteessä myös kuusi on erittäin kookasta. Rantalehdot ovat tuoretta käenkaali-oravanmar­jatyypin tai kosteaa hiirenporras-käenkaalityypin lehtoa. Alueen erikoisin elinympäristö on joessa tulvan huuhtomat tervaleppämetsikkösaaret. Puusto on ainoastaan tervaleppää, joka ainoana puuna kestää tulvaa. Saarilta puuttuu pensaskerros, joten yleisilme on puistomainen. Tervaleppien alla on vehmas suurruohosto, jonka valtalajeina ovat hiirenporras ja mesiangervo. Myllysillan yläpuolella etelärinne nousee jyrkästi, ja jokeen putoaa jyrkkä kanjonimainen törmä, jossa on runsaasti maahan kaatuneita liekopuita. Rinteen tuoreessa kuusikkolehdossa on luonteenomaista saniaisten, kuten hiirenpor­ras, kivikko-, iso- ja metsäalvejuuri sekä metsä- ja korpi-imarre, runsaus. Myös vaahtera ja taikinanmarja ovat yleisiä rinteessä. Pohjoisrannalla on järeiden kuusien luonnehtima tuore lehto, jonne maahan kaatuneet kuusenrungot luovat aarnimaisen vaikutelman. Valtalajeina on käenkaali ja hiirenporras ja lisäksi taikinanmarjaa, näsiää ja punaherukkaa. Jokirannassa on järeitä tervaleppiä.

Alueen linnustoon kuuluvat koskikara, harmaapäätikka, viita- ja luhtakerttunen, peukaloinen ja mustapää­kerttu. Ainakin joinakin vuosina alueella on tavattu kuningaskalastaja. Koskialue on myös vuollejokisimpukan esiintymisaluetta.

Suojelutilanne

Saarenjärvi ja Vähäjärvi on perustettu yksityiseksi suojelualueeksi.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Saarenjärvi ja Vähäjärvi kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan SL-alueisiin.
Laukanlahden eteläosa kuuluu seutukaavan SL- ja SU1-alueisiin.
Kiskonjoen vesistö on suojeltu koskiensuojelulailla.

Saarenjärvi, Vähäjärvi, Latokartanonkoski ja Laukanlahti suojellaan pääosin luonnonsuojelulailla.
Osa alueesta toteutetaan sopimuksella maanomistajan kanssa ja muut osat vesilailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Jokisuistot (1130) 16%
Merenrantaniityt* (1630) 9%
Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150) 40%
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210) 25%
Lehdot (9050) 5%
Raviini- ja rinnelehdot* (9180) <1%
Tulvametsät* (91E0) 1%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Unio crassus vuollejokisimpukka

Alueella esiintyy lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Picus canus harmaapäätikka
Sterna hirundo kalatiira
Alcedo atthis kuningaskalastaja
Grus grus kurki
Cygnus cygnus laulujoutsen
Porzana porzana liro
Dryocopus martius palokärki
Sterna caspia räyskä
Circus aeruginosus ruskosuohaukka
Circus cyaneus sinisuohaukka
Mergus albellus uivelo

Alueella esiintyy lisäksi kaksi uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Ardea cinerea harmaahaikara
Anser fabalis metsähanhi
Anas querquedula heinätavi
Anas acuta jouhisorsa
Anas strepera harmaasorsa
Falco subbuteo nuolihaukka
Tringa erythropus mustaviklo
Tringa totanus punajalkaviklo
Larus minutus pikkulokki
Cinclus cinclus koskikara

Muuta lajistoa

Anas penelope
Anas clypeata
Aythya ferina
Bucephala clangula
Salmo trutta m. trutta
Vimba vimba
haapana
lapasorsa
punasotka
telkkä
meritaimen
vimpa

Julkaistu 12.8.2013 klo 13.57, päivitetty 12.8.2013 klo 13.57

Aihealue: