Kauhaneva-Pohjankangas

Koodi

FI0800002; FI0800003

Kunta

Honkajoki, Karvia, Kauhajoki

Pinta-ala

6865 ha

Aluetyyppi  

SPA, SCI

Alueen kuvaus:

Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu karuun Suomenselän lounaisosaan, jolle ovat ominaisia kuivat ja karut mäntyvaltaiset metsät ja laajat keidassuot. Kallioperä on osa Keski-Suomen syväkivialuetta ja muodostuu porfyyrisestä graniitista. Suurin osa puiston maaperästä on turvetta, vallitsevia ovat rahkavaltaiset turpeet. Kivennäismaista huomattava osa kuuluu Pohjankankaan suureen harjumuodostumaan. Ylivoimaisesti yleisin metsätyyppi on kanervatyypin kuiva kangas.

Kauhaneva koostuu kolmesta keitaasta, jotka liittyvät tasaisiin, paikoin aapasuoluonteisiin neva-alueisiin. Keidasosat ovat tyypillisiä Etelä-Pohjanmaan konsentrisiä kermikeitaita. Kermiverkoston välissä on kymmenittäin suuria avovesiallikoita. Suoalueet ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia. Paikoin niillä kasvaa komeata puustoa, mutta pääasiassa suot ovat aukeita. Keidassuokasvillisuuden ohella Kauhanevalla on minerotrofista suokasvillisuutta. Vedet ovat pääasiassa humuspitoisia suolampareita ja pieniä puroja, luomia. Pohjankankaan kupeilla ovat luonteenomaisia myös lähteet, joiden äärellä on pieniä kasvillisuudeltaan reheviä laikkuja, korpipuskia ja lähdelettoja.

Kauhanevan pohjoispuolella sijaitseva Kampinkeidas on hyvin kehittynyt keidassuo. Suon keskustassa on runsaasti lampia ja allikoita. Suo on paikoin vetinen ja hyvin vaikeakulkuinen. Suon luoteispäässä on pieni soistunut lampi, Kivijärvi. Kampinkeitaan reunaosia on ojitettu ja pohjoisosaa on kuivatettu ja valmisteltu turpeenottoa varten. Ojitukset eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet suon hyvin vetisiin keskiosiin.

Alueeseen sisältyy myös Kauhajoen latvapurojen hiekkaiseen kankaaseen uurtamien syvien uomien muodostama Kolmentuulenlakin alue. Alue on topografialtaan erityisen komeaa purouomastoa, jolla on hyvin jyrkkärinteisiä, jopa 20 metriä korkeita harjanteita ja selänteitä. Selänteiden lakiosat ovat kuivaa tai kuivahkoa kangasta, rinteet ovat pääasiassa tuoretta kangasta. Metsät ovat enimmäkseen nuoria tai varttuvia kasvatusmetsiä. Paikoin on myös melko luonnonmukaista varttunutta VMT-kuusisekametsää. Puronotkoissa on paikoin myös rehevää, lähdevaikutteista kasvillisuutta.

Suojelutilanne:

Kansallispuisto

47 %

Ei suojeltu

53 %

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Kohteeseen kuuluvat Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto, soidensuojelun perusohjelman alueet: Kauhaneva, Kampinkeidas ja Mustakeidas, harjujensuojeluohjelman alue: Nummikangas-Pohjankangas, soidensuojelun perusohjelman täydennysehdotus: Patamaneva ja Kiviharjun lähde sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kolmentuulenlaki. Kohde esitetään myös liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon (Ramsar-kohteet). Noin 47% alueesta kuuluu kansallispuistoon. Muut alueet ovat edelleen suojelun ulkopuolella. Pääosa alueesta hankitaan valtiolle kansallispuistoon liitettäväksi. Katikanluoma-Kolmentuulenlakin alueen luonnonarvot turvataan pääasiassa vesilain, maa-aineslain, metsälain ja rakennuslain säännösten nojalla.

Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit:

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta

  0 %

*Keidassuot

75 %

Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit

15 %

Letot

  0 %

*Aapasuot

  5 %

*Boreaaliset luonnonmetsät

  3 %

Fennoskandian lähteet ja lähdesuot

  0 %

* = priorisoitu luontotyyppi

Lintudirektiivin liitteen I lintulajit:

Aegolius funereus
Asio flammeus
Bubo bubo
Caprimulgus europaeus
Circus cyaneus
Cygnus cygnus
Dryocopus martius
Emberiza hortulana
Falco columbarius
Gavia arctica
Glaucidium passerinum
Grus grus
Hydrocoloeus minutus (Larus minutus)
Lanius collurio
Lullula arborea
Pernis apivorus
Philomachus pugnax
Picoides tridactylus
Pluvialis apricaria
Podiceps auritus
Porzana porzana
Sterna hirundo
Tetrao tetrix
Tetrao urogallus
Tetrastes bonasia (Bonasa bonasia)
Tringa glareola

helmipöllö
suopöllö
huuhkaja
kehrääjä
sinisuohaukka
laulujoutsen
palokärki
peltosirkku
ampuhaukka
kuikka
varpuspöllö
kurki
pikkulokki
pikkulepinkäinen
kangaskiuru
mehiläishaukka
suokukko
pohjantikka
kapustarinta
mustakurkku-uikku
luhtahuitti
kalatiira
teeri
metso
pyy
liro

 

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut:

Anser fabalis
Larus fuscus
Larus ridibundus
Tringa totanus

metsähanhi
selkälokki
naurulokki
punajalkaviklo

 

Julkaistu 8.8.2013 klo 10.50, päivitetty 2.8.2016 klo 11.23

Aihealue: