Kainuunkylän saaret

Koodi

FI 130 2105

Kunta

Ylitornio

Pinta-ala

1 005 ha

Aluetyyppi

SCI ja SPA

Alueen kuvaus:

Alue on Tornionjoen suurin suvantoalue. Joki jakaantuu useaksi haaraksi, joiden väliin jää kymmenkunta isoa saarta. Saaret ovat suurimmaksi osaksi tulvaniittyjä. Uloimpana vesirajassa on suursaratulvaniittyjä (StuNi), jossa valtalajeina ovat vesisara (Carex aquatilis) ja viiltosara (Carex acuta). Ylempänä on luhtaisia tulvaniittyjä (LtuNi) ja saratulvaniittyjä (SrTuNi), joissa valtalajeina ovat mm. ruokohelpi (Phalaris arundinacea), viitakastikka (Calamagrostis canescens) ja nurmilauha (Deschampsia cespitosa) sekä ruohoista mm. mesiangervo (Filipendula ulmaria), pohjanängelmä (Thalictrum simplex subsp. boreale), keltaängelmä (T. flavum) ja rantatädyke (Veronica longifolia). Kauempana vesirajasta saaret muuttuvat pensaikkoisiksi. Saaret ovat touko-kesäkuun tulvahuippuina veden peitossa 90-100 %:sti.

Alueella pesii 9 ja aluetta käyttää ruokailu- tai levähdysalueena 5 lintudirektiivin liitteessä I mainittua lajia. Kosteikoille ominaisia lajeja kohteella pesii yhteensä 36. Kohteen pesimälinnuston suojelupistearvo on 163 (vaihteluväli Lapin lintuvesillä 19-163 pistettä) ja se on pesimälinnustoltaan Lapin arvokkain lintuvesi.

Alue on yksi koko Suomen laajimmista tulvaniittyalueista.

Aluetta on esitetty myös Ramsar-kohteeksi (=kansainvälisesti merkittävä kosteikkokohde).

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Kainuunkylän saaret kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Alueen suojelu tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain ja rakennuslain nojalla (vesialueet vesilaki, rajajokisopimus).

Luontodirektiivin luontotyypit:

Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit

30 %

Pohjoiset, boreaaliset tulvaniityt

65 %

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

pohjansorsimo

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

kaakkuri

ruskosuohaukka

kalatiira

sinisuohaukka

kurki

suokukko

lapintiira

suopöllö

laulujoutsen

uivelo

liro

vesipääsky

pikkulokki

alueella 1 uhanlainen laji

Lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat
säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut:

heinätavi

mustaviklo

jouhisorsa

naurulokki

lapasorsa

nuolihaukka

lapinsirri

punajalkaviklo

mustalintu

tuulihaukka

Muuta lajistoa:

haapana

tukkakoskelo

isokoskelo

tukkasotka

isokuovi

merilohi

sinisorsa

meritaimen

tavi

vaellussiika

telkkä 

jokipaju

törmäpääsky

Edellä esitetyt tiedot perustuvat Natura-tietolomakkeen tiivistelmään. Natura-arvioinneissa tulee käyttää varsinaisia Natura-tietolomakkeen (Natura Data Form) tietoja, jotka sisältävät laji- ja luontotyyppikohtaisia arviointitietoja. Natura-tietolomakkeita voi tilata Suomen ympäristö- keskuksesta ja Lapin ympäristökeskuksesta.

Lisää luontotietoa (aluekohtaista ja yleistä):

Asanti, T., Gustafsson, E., Hongell, H., Hottola, P., Mikkola-Roos, M., Osara, M., Ylimaunu, J. ja Yrjölä, R. 2003: Kosteikkojen linnuston suojeluarvo. Suomen ympäristö 596. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 53 s.

Juntunen, P. 2003. Pohjansorsimo (Arctophila fulva var. pendulina) - tilanne Tornionjoella vuosina 2002-2003.  Lapin ympäristökeskuksen moniste 53. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi. 17 s.

Juntunen, Piia 2005: Luonnon monimuotoisuuden yleissuunitelma: Kainuunkylä-Pekanpää, Ylitornio. Lapin ympäristökeskuksen moniste 57. Gummerus. 54 s.

Kalpio, S. ja Bergman, T. 1999. Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus ja Metsähallitus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. 236 s.

Kääriäinen, S. 2003. Kainuunkylän saarten hoito- ja käyttösuunnitelma, Ylitornio. Ympäristötekniikan raportti. Lapin ympäristökeskus. 42 s. + liitt.

Lapin ympäristökeskus 2003: Retkeile lintuvesillä Pellossa ja Ylitorniolla, esite  (Kainuunkylän saaret, Ahvenjärvi-Lehdonjärvi, Meltosjärvet-Pysäjärvi, Pellojärvi-Säynäjäjärvi ja Paamajärvi.

Mikkola-Roos, M. 1996: Kosteikkojen linnuston suojeluarvo - uusi menetelmä arviointiin. Linnut 31(3):8-19.

Moilanen, H. 2003. Pohjansorsimo löytyi jälleen Ylitorniolta (PeP). Kasvihavaintoja-Floristic Notes. -Lutukka 19:29-30.

Mäkikyrö, S. 1999. Kainuunkylän saaret. Maisemanhoitosuunnitelma.  Lapin ympäristökeskus. Moniste. 22 s.

Pohjoismaiden ministerineuvosto & Suomen ympäristökeskus 2004: Kosteikot pohjoismaissa ja Ramsar-sopimus - suojelusta, hoidosta ja käytöstä, 11 s.

Rauhala, P. & Ylimaunu, J. 1985: Ylitornion Kainuunkylän saariston pesimälinnusto v. 1980 ja 1984.  Sirri 10: 4-10.

Räinä, P., Jokimäki, J. ja Kaisanlahti-Jokimäki, M.-L. 2000: Lapin lintuvedet - linnusto, tila ja suojelu. Alueelliset ympäristöjulkaisut 94. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi. 92 s.

Räinä, Pekka (toim.) 2005: Lapin lintuvedet: suojelun, hoidon ja käytön järjestäminen, Lapin lintuvesityöryhmän mietintö, Alueelliset ympäristöjulkaisut 393, Lapin ympäristökeskus. Gummerus, Vaajakoski. 135 s.

Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma 1981. Komiteanmietintö 1981:32. Maa ja metsätalousministeriön lintuvesityöryhmä. 197 s.

Julkaistu 18.11.2003 klo 14.35, päivitetty 19.8.2013 klo 13.29

Julkaisija: