Iijoen suisto

Koodi FI1100601
Kunta Ii
Pinta-ala (ha) 1 622

Alueen kuvaus

Iijokisuisto on Suomen oloissa suurjoen suisto, joka on osaksi menettänyt luonnontilansa voimalaitosrakentamisessa ja jo sitäkin ennen ollessaan suuri tukinuiton järjestelykeskus, mutta jolla on edelleen erittäin paljon luontoarvoja. Iijokea myöten laskee mereen Koillismaan ja Pohjois-Pohjanmaan vesiä Maanselkää myöten. Vuosi- ja vuorokausisäännöstelyn takia Iijoenkaan virtaus ei ole luontainen.

Iijoen suistossa on monia erityyppisiä osia kuten pääuoma ja sen korkeat saaret (Niittysaari ym.) suiston yläreunalla, suuret mannermaiset Tangonsaari ja Karhu, joiden merenpuoleinen laita on merenrantaniittyjä, pitkät suistouomien halkomat ja katkomat niemet ja suojaiset saaret kuten Koni ja Pensaskari ja mereisemmät suiston ulkoreunan saaret kuten Hahtikari ja Käyränkari. Iijokisuisto on harvinaisen monipuolinen alue, jolta löytyy 12 luontodirektiivin mukaista luontotyyppiä ja runsaasti harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja. Myös alueen linnustomerkitys on huomattava. Iijokisuiston kokonaisuuteen sisältyy myös Niittysaaaren perinnemaisema-alue.

Laajassa mielessä koko Iijokisuisto edustaa jokisuistoja ollen erittäin hyvä ja monipuolinen luontotyyppinsä edustaja. Vedenalaiset hiekkasärkät peittävät useita kymmenien hehtaarien alueita suiston ulkoreunalla. Suiston sisällä on jokihaarojen ja virtauksen kehityksen myötä irti kuroutuneita juoluoita ja lahtien maankohoamisen myötä irtautuneita lampia, jotka tyypiltään vastaavat lähinnä mannerfladoja. Lammet edustavat luontodirektiivin luontotyyppiä "rannikon laguunit". Suiston ulkoreunoilla on pienialaisesti kivikkorantoja. Merenrantaniittyjä on etenkin suurten suistosaarten ulkorannoilla; myös Tupakkaleton niityt ovat edustavia. Hiekkarantoja suistossa on vain pienialaisesti, vaikka suiston pohja on laajalti hiekkainen. Sen sijaan eräät hiekkamaiden läjitysalueet (etenkin Pirttikarin hietikko) ovat laajahkoja "sekundaarihiekkarantoja". Tulvaniittyjä, jotka sijaitsevat jokihaarojen osilla, mihin meriveden korkeusvaihtelu ei yllä usein, esiintyy niukasti. Runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä löytyy vielä Niittysaaren perinnemaisema-alueelta, vaikka alueen aktiivinen hoito onkin päättynyt. Maankohoamisrannikon primaarisukkessiovaiheiden luonnontilaisia metsiä (9030) on etenkin ulommissa suistosaarissa ja suurten suistosaarten reunoilla, ja ne ovat monin paikoin edustavia. Myös tulvametsiä ja metsäluhtia esiintyy alueella pienialaisesti.

Iijokisuisto on laaja ja monimuotoinen suurjoen suisto, jolta löytyy runsas maankohoamisrannikon luontoyyppien kirjo.

Alueen yhteys suojeluohjelmiin ja suojelun toteuttaminen

Iijoen suiston koillisosassa on Hiastinlahden lintuvesi- ja Natura-alue. Iijoen suistoon sisältyy Niittysaaren arvokas perinnemaisema.
Kohteen suojelun toteutuskeinoina ovat maankäyttö- ja rakennuslaki, vesilaki ja ympäristönsuojelulaki.

Luontodirektiivin luontotyypit (%)

Vedenalaiset hiekkasärkät 13
Jokisuistot 40
Rannikon laguunit* 5
Kivikkorannat <1
Rantaniityt* 5
Hiekkarannat 1
Niityt* <1
Tulvaniityt 1
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 12
Hakamaat <1
Metsäluhdat* <1
Tulvametsät* 1
*priorisoitu luontotyyppi

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Ampuhaukka Falco columbarius
Helmipöllö Aegolius funereus
Kalatiira Sterna hirundo
Kurki Grus grus
Lapintiira Sterna paradisaea
Laulujoutsen Cygnus cygnus
Liro Tringa glareola
Mehiläishaukka Pernis apivorus
Pikkulepinkäinen Lanius collurio
Pikkutiira Sternula albifrons
Pohjantikka Picoides tridactylus
Pyy Bonasa bonasia
Ruskosuohaukka Circus aeruginosus
Räyskä Sterna caspia
Sinisuohaukka Circus cyaneus
Suokukko Philomachus pugnax
Suopöllö Asio flammeus
Uivelo Mergus albellus

Lisäksi uhanalaisia lajeja, joiden tiedot ovat salassapidettäviä.

Luontodirektiivin II lajit

Saukko Lutra lutra

Julkaistu 24.7.2013 klo 8.38, päivitetty 23.8.2013 klo 9.46