Maisemat

Maisemat ovat olennainen osa ihmisten alueellista identiteettiä, arkiympäristöä ja hyvinvointia. Ne ovat syntyneet ihmisen ja luonnon pitkän vuorovaikutuksen tuloksena ja välittävät siten historiallisia ja kulttuurisia arvoja. Maisemia on tutkittu, luokiteltu ja arvotettu Suomessa monin eri tavoin. Tärkeimmät maisemansuojelua edistävät säädökset sisältyvät luonnonsuojelulakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Kumpuilevaa maalaismaisemaa
Lounais-Suomen elävää maalaismaisemaa. Kuva: Riku Lumiaro.

Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ne ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Alueet valittiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995.  Parhaillaan on menossa alueiden inventointi.

Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa erityisiä maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Ne perustetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa.

Perinnemaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt

Ympäristöministeriö on kartoittanut perinteisten maankäyttötapojen muovaamia perinnemaisemia. Ne ovat usein tärkeitä myös ekologisesti, biotooppeina. Perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden synnyttämiä ainutlaatuisia lajistollisia kokonaisuuksia, joiden katoaminen uhkaa viedä elinympäristön monilta eläin- ja kasvilajeilta.

Perinnebiotoopit ovat kulttuurivaikutteisia, pääosin niitto- ja laiduntalouden muovaamia luontotyyppejä, kuten niittyjä, hakamaita, metsälaitumia ja nummia. Niiden kokonaispinta-ala on pienentynyt jyrkästi maaseudun rakennemuutoksen ja tuotantomenetelmien uudistumisen myötä. Perinnebiotooppeja pyritään suojelemaan maisemanhoitohankkeilla sekä perinteistä maatalousmaisemaa ylläpitävin tukitoimin

Rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluvat muun muassa historialliset rakennukset, varhaisen teollisuuden ja liikenteen miljööt, puutarhakulttuurin muovaamat maisemat ja muinaisjäännökset.

Suomalaisen rakennetun kulttuuriympäristön päivitysinventointi valmistui vuonna 2009, jolloin Museovirasto listasi yli 1 400 kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaa rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointia käytetään apuna myös käynnissä olevassa maisema-alueiden inventoinnissa.

Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla voidaan perustaa kansallisia kaupunkipuistoja. Niissä arvokas kulttuuriympäristö ja kaupunkiluonto yhdistyvät kaupunkilaisten päivittäiseen ympäristöön ja virkistysalueisiin kestävän kaupunkisuunnittelun periaatteiden mukaisesti. Kansallisissa kaupunkipuistoissa on valtakunnallisesti merkittäviksi määriteltyjä kohteita, mutta myös arkisemmiksi miellettyjä alueita. Aloitteen kansallisten kaupunkipuistojen perustamisesta tekee kaupunki tai kunta, perustamispäätöksen tekee ympäristöministeriö.

Kansallismaisemat

Vuonna 1994 ympäristöministeriö juhlisti Suomen 75-vuotista itsenäisyyttä nimeämällä 27 kansallismaisemaa. Kansallismaisemiksi valittiin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä maisemakohteita, jotka kuvastavat monipuolisesti suomalaisen elinkeinomaiseman historiaa sekä maan alueellisia erityispiirteitä tai jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti suomalaisen identiteetin ja maisemakäsityksen syntyyn.

Julkaistu 25.6.2013 klo 15.33, päivitetty 14.4.2016 klo 16.49