Jättiputket

Suomessa esiintyy useita jättiputkilajeja mm. kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) sekä persianjättiputki (Heracleum persicum). Jättiputket ovat kotoisin Kaukasiasta, ja ne tuotiin alunperin Suomeen puutarhakasveiksi.

Jättiputket kuuluvut sarjakukkaisiin kasveihin (Apiaceae), kuten koiranputki, karhunputki, väinönputki, tavallinen ukonputki, porkkana ja palsternakka. Kaikilla sarjakukkaisilla lajeilla on samantapainen kukinto ja paalujuuri.

Jättiputki_Terhi Ryttäri

Kaukasian jättiputki (Heracleum mantegazzianum). © Terhi Ryttäri.

Jättiputkien tunnistus ja niiden ominaisuuksia

Jättiputket ovat suuria, usein yli 2 metriä korkeita ja erittäin kilpailukykyisiä. Niitä esiintyy useissa elinympäristöissä kuten pelloilla, metsissä ja rannoilla. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja kasvustoja, "jättiputkimetsiä", jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja alkuperäisen eläimistön.

Jättiputkia esiintyy useissa maissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jättiputkien torjuntaan käytetään vuosittain paljon voimavaroja.

Vesistön varrella sijaitsevan jättiputkiesiintymän suhteen täytyy olla erityisen varovainen, koska jättiputken siemenet leviävät veden mukana uusille kasvupaikoille. Skotlannissa jättiputket ovat levinneet jokien varsille vaikeuttaen kalastusta.

Jättiputkien hävittämistä vaikeuttaa niiden suuri siementuotanto ja leviämiskyky sekä kasvin erittämä ihovaurioita aiheuttava kasvineste. Jättiputkien siemenet säilyttävät itävyytensä usean vuoden. Ne muodostavat maahan ns. siemenpankin, josta putkahtaa esiin uusia yksilöitä vielä useiden vuosien jälkeen.

Tunnistusapua – miten erottaa jättiputket muista putkikasveista

Luonnossamme on myös useita ukonputkia. Helsingin yliopiston "Pinkassa" on esitetty niiden tuntomerkkejä:

Näitä kotimaisia lajeja ei pidä sekoittaa jättiputkiin, eikä niitä ole syytä hävittää. Väinönputki on rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella. Ellet varmasti pysty erottamaan näitä lajeja, on syytä kysyä tunnistusapua.

Ilmoita vieraslajihavaintosi!

Havainnot luontoon karanneista vieraslajeista voit ilmoittaa vieraslajiportaaliin

Lisätietoja

Ylitarkastaja Harry Helmisaari, Suomen ympäristökeskus

Julkaistu 28.5.2013 klo 13.59, päivitetty 2.7.2015 klo 11.50