Punaisen listan taulukoissa ja kaavioissa käytettyjen merkintöjen selitykset

Piirros: Terhi Ryttäri

Uhanalaisuusluokat (IUCN)

Punaisen listan luokat

RE = hävinneet
CR = äärimmäisen uhanalaiset
EN = erittäin uhanalaiset
VU = vaarantuneet
NT = silmälläpidettävät
DD = puutteellisesti tunnetut

Muut luokat (lajit eivät kuulu punaiselle listalle)

LC = elinvoimaiset
NE = arvioimatta jätetyt
NA = arviointiin soveltumattomat

IUCN-luokat (jpg)

IUCN-luokkien määritelmät (pdf)

Lisämerkinnät

º = Arviointikriteerien perusteella saatua uhanalaisuusluokkaa on laskettu yhdellä luokalla Suomen ulkopuolelta saatavan täydennyksen vuoksi.
º º = Arviointikriteerien perusteella saatua uhanalaisuusluokkaa on laskettu kahdella luokalla Suomen ulkopuolelta saatavan täydennyksen vuoksi.
• = Mahdollisesti hävinnyt laji

Elinympäristöt

Luokittelu on hierarkinen. Käytetään tarkoituksenmukaista tasoa.

M = Metsät
Mk = kangasmetsät (tarkemmin iälleen määrittelemättömät)
Mkk = --kuivahkot ja sitä karummat kankaat
Mkt = --tuoreet ja lehtomaiset kankaat
Ml = lehtometsät (tarkemmin iälleen määrittelemättömät, voivat olla myös kuusivaltaisia)
Mlt = --tuoreet ja kuivat lehdot
Mlk = --kosteat lehdot
Mt = tunturikoivikot (sisältää myös lehdot)

Metsäelinympäristöä tarkentavat lisämerkinnät:
v = vanhat metsät (myös runsaasti lahopuuta sisältävät nuoremmat metsät)
h = harjumetsät, myös puoliavoimet
p = metsäpaloalueet ja muut luontaisen sukkession alkuvaiheen metsät

Piirros Terhi Ryttäri

S = Suot
Sl = letot
Sla = --avoletot (sis. lettonevat)
Slr = --lettorämeet
Slk = --lettokorvet
Sn = nevat
Snk = --karut nevat (ombro- ja oligotrofiset)
Snr = --rehevät nevat (mesotrofiset)
Sr = rämeet
Srk = --karut rämeet (ombro- ja oligotrofiset)
Srr = --rehevät rämeet (mesotrofiset)
Sk = korvet
Skk = --karut korvet (oligotrofiset)
Skr = --rehevät korvet (eutrofiset ja mesotrofiset)

Tarkentavia lisämerkintöjä v ja p (ks. metsät) voidaan käyttää myös puustoisten soiden yhteydessä silloin kun puusto on vanhaa tai palon vaurioittamaa.

V = Vedet
Vi = Itämeri
Vs = järvet ja lammet
Vsk = --karut järvet ja lammet
Vsr = --rehevät järvet ja lammet
Va = lampareet ja allikot (myös rimmet)
Vj = joet
Vp = purot
Vk = kosket
Vl = lähteiköt

Purot, kosket ja lähteiköt käsittävät myös välittömän rantavyöhykkeen.

R = Rannat
Ri = Itämeren rannat
Rim = --rantametsät ja tulvametsät
Rih = --hietikkorannat
Rin = --niitty- ja luhtarannat
Rik = --kalliorannat
Ris = --sora-, somerikko- ja kivikkorannat
Rit = --avoimet tulvarannat (liejukot ym.)
Rj = järven- ja joenrannat
Rjm = --rantametsät ja tulvametsät
Rjh = --hietikkorannat
Rjn = --niitty- ja luhtarannat
Rjk = --kalliorannat
Rjs = --sora-, somerikko- ja kivikkorannat
Rjt = --avoimet tulvarannat

Elinympäristöjä Rim ja Rjm ei käytetä ranta- ja tulvametsissä esiintyville metsälajeille ellei esiintyminen ole sidoksissa rantoihin tai tulvan vaikutukseen.

K = Kalliot (myös siirtolohkareet)
Kk = kalkkikalliot ja -louhokset, myös paljas
kalkkimaa
Ks = serpentiinikalliot ja -maa
Kr = kalliorotkot, rotkolaaksot ja kurut
Kl = luolat ja halkeamat
Km = muut kalliot

Kallioelinympäristöä tarkentavat lisämerkinnät joita voidaan käyttää kaikkien edellä lueteltujen elinympäristötyyppien yhteydessä.
pa = paahteinen
va = varjoinen

T = Tunturipaljakat (puurajan yläpuoliset alueet, ei kuitenkaan kalkkikalliot ja paljas kalkkimaa)
Tk = tunturikankaat
Tl = tunturikalliot, -louhikot ja -kivikot
Tn = tunturiniityt
Ts = tunturikosteikot (suot, rannat, lumimaat)

I = Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt
In = kuivat niityt ja kedot
It = tuoreet niityt
Ih = hakamaat ja lehdesniityt
Ik = kosteat niityt, ojanpientareet
Io = ojat ja muut kaivannot
Iv = viljelymaat
Ip = puistot, pihamaat ja puutarhat
Ij = ruderaattialueet, tienvieret ja ratapenkereet
Ir = rakennukset (ja rakenteet)

Piirros: Terhi Ryttäri

Tarkentavia lisämerkintöjä v ja p (kts. metsät) voidaan
käyttää myös puustoisten perinneympäristöjen yhteydessä
silloin kun puusto on vanhaa tai palon vaurioittamaa.

? = elinympäristö tuntematon

Uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät

Uhanalaistumiseen johtaneet syyt on eroteltu lajia tulevaisuudessa uhkaavista. Monissa tapauksissa syyt ja uhat voivat olla samoja, toisaalta kanta on voinut pienentyä esimerkiksi pyynnin tai aikaisempien elinympäristömuutosten takia niin pieneksi, että pelkkä satunnaisille tekijöille altistava kannan pieni koko on tällä hetkellä merkittävin uhkatekijä.

P pyynti: metsästys, kalastus ja laiton tappaminen, myös esimerkiksi muiden eläinten jääminen kalanpyydyksiin
Ke keräily ja poiminta, myös siirto puutarhaan
H häirintä ja liikenne
Ku kuluminen: maa- ja kallioperän kuluminen, esimerkiksi tallaamisen, maastoajon, kalliokiipeilyn tai ylilaidunnuksen vuoksi
R rakentaminen (maalla): asutukseen, elinkeinoihin, liikenteeseen ja virkistyskäyttöön liittyvä rakentaminen tierakentaminen, rakentamiseen liittyvät maansiirrot ja läjitykset. Ks kaivannaistoiminta: maa-aineksen ja kalliokiviaineksen otto, kaivostoiminta
Ks kaivannaistoiminta: maa-aineksen ja kalliokiviaineksen otto, kaivostoiminta
Pm peltomaiden muutokset: salaojitus, viljelytapojen muutokset, karjanhoidon muutokset (ei laidunten sulkeutuminen), koneiden käyttö ja viljeltävien lajien vaihdot (ei torjunta-aineet)
Pr pellonraivaus: metsien, soiden ja niittyjen muuttaminen pelloiksi
N avoimien alueiden sulkeutuminen: mm. niitty- ja hakamaiden sekä metsälaidunten sulkeutuminen laidunnuksen ja niiton loputtua, sorakuoppien ja muiden avointen kenttien metsittäminen ja umpeenkasvu
M metsien uudistamis- ja hoitotoimet: toimet, jotka eivät sisälly seuraaviin uhkatekijöihin, esim. maaperän muokkaus. Uhanalaisuuden syynä = metsien käyttö. Tarkennetaan työdokumentoinnissa
Mp metsien puulajisuhteiden muutokset: mm. lehtipuiden
väheneminen ja lehtojen kuusettuminen
Mv vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen
Mk kuloalueiden ja muiden luontaisen sukkession alkuvaiheiden väheneminen
Ml lahopuun väheneminen: lahoavan puuaineksen, kuolleiden tai kuolevien puiden sekä oksien, lahoja kolopuiden väheneminen
O ojitus ja turpeenotto (ei purojen perkaukset): myös kunnostusojitus ja aikaisemmin tehdyn ojituksen myöhäisemmät vaikutukset
Vr vesirakentaminen: voimalaitokset, saha- ja myllypadot, vesien säännöstely, ruoppaukset ja perkaukset (myös purojen), rantavyöhykkeen rakenteellinen muuttaminen (esim. pengerrykset), järvien laskut, tekoaltaiden rakentaminen, pohjaveden otto ja lähteiden hyödyntäminen, mm. pohjaveden pinnan laskun aiheuttamat muutokset
Kh kemialliset haittavaikutukset: ympäristömyrkyt,
torjunta-aineet, ilman ja vesien saasteet, öljyvahingot sekä rehevöittävä laskeuma
I ilmastonmuutos: ennustettu ilmaston lämpeneminen,
sademäärien lisääntyminen ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen seuraavien 20–30 vuoden aikana (käytetään vain, kun on erityisiä perusteita ko. lajiin kohdistuville vaikutuksille)
S satunnaistekijät: satunnaistekijöiden aiheuttama uhka kun kanta tai esiintymisalue on hyvin pieni, myös lyhytaikaiset ilmastonmuutokset
Kil kilpailu: muiden lajien aiheuttama kilpailu
Ris risteytyminen: muiden lajien aiheuttama risteytyminen
Kv suuret kannan vaihtelut
U muutokset Suomen ulkopuolella: esim. elinympäristöjen muutokset lintujen talvehtimisalueilla tai muuton aikaisilla levähdysalueilla, ulkomailla tapahtuva pyynti/metsästys
Vie vieraiden lajien aiheuttamat uhat (kilpailu, risteytyminen, taudit, ekosysteemimuutokset)
Muu muu tunnettu syy: määriteltyihin uhkatekijöihin sisältymätön tunnettu syy, tarkennetaan työdokumentoinnissa
? syy tuntematon

Luokan muutoksen syyt edelliseen uhanalaisuuden arviointiin verrattuna
(1) aito muutos
(2) tiedon kasvu
(3) kriteerien muutos
(4) muuttunut tulkinta
(5) uusi laji
(6) taksonominen muutos

Metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejako

Suomen sisäisessä alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa käytetty metsäkasvillisuusvyöhykkeiden osa-alueisiin perustuva aluejako.
Valtakunnallisessa arvioinnissa punaiselle listalle päätyneiden lajien levinneisyys dokumentoitiin aluejaon mukaisesti.

Metsäkasvillisuusvyöhykkeet (jpg)

Lähde:
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: 
Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010
Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s.

Julkaistu 15.5.2013 klo 11.58, päivitetty 8.6.2015 klo 13.28