Punaisen listan taulukoissa ja kaavioissa käytettyjen merkintöjen selitykset

	Piirros: Terhi Ryttäri

Uhanalaisuusluokat (IUCN)

Punaisen listan luokat

RE = hävinneet
CR = äärimmäisen uhanalaiset
EN = erittäin uhanalaiset
VU = vaarantuneet
NT = silmälläpidettävät
DD = puutteellisesti tunnetut

Muut luokat (lajit eivät kuulu punaiselle listalle)

LC = elinvoimaiset
NE = arvioimatta jätetyt
NA = arviointiin soveltumattomat

IUCN-luokat (jpg)

IUCN-luokkien määritelmät (pdf)

Lisämerkinnät

º = Arviointikriteerien perusteella saatua uhanalaisuusluokkaa on laskettu yhdellä luokalla Suomen ulkopuolelta saatavan täydennyksen vuoksi.
º º = Arviointikriteerien perusteella saatua uhanalaisuusluokkaa on laskettu kahdella luokalla Suomen ulkopuolelta saatavan täydennyksen vuoksi.
• = Mahdollisesti hävinnyt laji

Elinympäristöt

Luokittelu on hierarkinen. Käytetään tarkoituksenmukaista tasoa.

M = Metsät
Mk = kangasmetsät (tarkemmin iälleen määrittelemättömät)
Mkk = --kuivahkot ja sitä karummat kankaat
Mkt = --tuoreet ja lehtomaiset kankaat
Ml = lehtometsät (tarkemmin iälleen määrittelemättömät, voivat olla myös kuusivaltaisia)
Mlt = --tuoreet ja kuivat lehdot
Mlk = --kosteat lehdot
Mt = tunturikoivikot (sisältää myös lehdot)

Metsäelinympäristöä tarkentavat lisämerkinnät:
v = vanhat metsät (myös runsaasti lahopuuta sisältävät nuoremmat metsät)
h = harjumetsät, myös puoliavoimet
p = metsäpaloalueet ja muut luontaisen sukkession alkuvaiheen metsät

	Piirros Terhi Ryttäri

S = Suot
Sl = letot
Sla = --avoletot (sis. lettonevat)
Slr = --lettorämeet
Slk = --lettokorvet
Sn = nevat
Snk = --karut nevat (ombro- ja oligotrofiset)
Snr = --rehevät nevat (mesotrofiset)
Sr = rämeet
Srk = --karut rämeet (ombro- ja oligotrofiset)
Srr = --rehevät rämeet (mesotrofiset)
Sk = korvet
Skk = --karut korvet (oligotrofiset)
Skr = --rehevät korvet (eutrofiset ja mesotrofiset)

Tarkentavia lisämerkintöjä v ja p (ks. metsät) voidaan käyttää myös puustoisten soiden yhteydessä silloin kun puusto on vanhaa tai palon vaurioittamaa.

V = Vedet
Vi = Itämeri
Vs = järvet ja lammet
Vsk = --karut järvet ja lammet
Vsr = --rehevät järvet ja lammet
Va = lampareet ja allikot (myös rimmet)
Vj = joet
Vp = purot
Vk = kosket
Vl = lähteiköt

Purot, kosket ja lähteiköt käsittävät myös välittömän rantavyöhykkeen.

R = Rannat
Ri = Itämeren rannat
Rim = --rantametsät ja tulvametsät
Rih = --hietikkorannat
Rin = --niitty- ja luhtarannat
Rik = --kalliorannat
Ris = --sora-, somerikko- ja kivikkorannat
Rit = --avoimet tulvarannat (liejukot ym.)
Rj = järven- ja joenrannat
Rjm = --rantametsät ja tulvametsät
Rjh = --hietikkorannat
Rjn = --niitty- ja luhtarannat
Rjk = --kalliorannat
Rjs = --sora-, somerikko- ja kivikkorannat
Rjt = --avoimet tulvarannat

Elinympäristöjä Rim ja Rjm ei käytetä ranta- ja tulvametsissä esiintyville metsälajeille ellei esiintyminen ole sidoksissa rantoihin tai tulvan vaikutukseen.

K = Kalliot (myös siirtolohkareet)
Kk = kalkkikalliot ja -louhokset, myös paljas
kalkkimaa
Ks = serpentiinikalliot ja -maa
Kr = kalliorotkot, rotkolaaksot ja kurut
Kl = luolat ja halkeamat
Km = muut kalliot

Kallioelinympäristöä tarkentavat lisämerkinnät joita voidaan käyttää kaikkien edellä lueteltujen elinympäristötyyppien yhteydessä.
pa = paahteinen
va = varjoinen

T = Tunturipaljakat (puurajan yläpuoliset alueet, ei kuitenkaan kalkkikalliot ja paljas kalkkimaa)
Tk = tunturikankaat
Tl = tunturikalliot, -louhikot ja -kivikot
Tn = tunturiniityt
Ts = tunturikosteikot (suot, rannat, lumimaat)

I = Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt
In = kuivat niityt ja kedot
It = tuoreet niityt
Ih = hakamaat ja lehdesniityt
Ik = kosteat niityt, ojanpientareet
Io = ojat ja muut kaivannot
Iv = viljelymaat
Ip = puistot, pihamaat ja puutarhat
Ij = ruderaattialueet, tienvieret ja ratapenkereet
Ir = rakennukset (ja rakenteet)

	Piirros: Terhi Ryttäri

Tarkentavia lisämerkintöjä v ja p (kts. metsät) voidaan
käyttää myös puustoisten perinneympäristöjen yhteydessä
silloin kun puusto on vanhaa tai palon vaurioittamaa.

? = elinympäristö tuntematon

Uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät

Uhanalaistumiseen johtaneet syyt on eroteltu lajia tulevaisuudessa uhkaavista. Monissa tapauksissa syyt ja uhat voivat olla samoja, toisaalta kanta on voinut pienentyä esimerkiksi pyynnin tai aikaisempien elinympäristömuutosten takia niin pieneksi, että pelkkä satunnaisille tekijöille altistava kannan pieni koko on tällä hetkellä merkittävin uhkatekijä.

Luokan muutoksen syyt edelliseen uhanalaisuuden arviointiin verrattuna
(1) aito muutos
(2) tiedon kasvu
(3) kriteerien muutos
(4) muuttunut tulkinta
(5) uusi laji
(6) taksonominen muutos

Metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejako

Suomen sisäisessä alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa käytetty metsäkasvillisuusvyöhykkeiden osa-alueisiin perustuva aluejako.
Valtakunnallisessa arvioinnissa punaiselle listalle päätyneiden lajien levinneisyys dokumentoitiin aluejaon mukaisesti.

Metsäkasvillisuusvyöhykkeet (jpg)

Lähde:
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: 
Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010
Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s.