Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma 2003–2016

Halavasepikät parittelevat

Halavasepikät parittelevat © Jyrki Muona

 

Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma 2003–2016

Yhteenveto PUTTE-ohjelman vaikuttavuudesta:

Näyttävä kansantajuinen tietokirja Metsän salainen elämä PUTTE-hankkeiden tuloksista:

Esimerkkejä PUTTE-ohjelmassa löydetyistä tieteelle uusista lajeista:

PUTTE-ohjelmassa valmistui opaskirjoja useista lajiryhmistä:

Linkkejä lajioppaista tehtyihin tiedotteisiin

PUTTE-hankkeiden tulosten yhteenveto vuodelta 2013

PUTTE-eliöistä kertova tiedotesarja julkaistiin kesällä 2013

PUTTE-tutkimusohjelman arviointi vuodelta 2013

 

Tutkimusohjelman tunnushahmo
PUTTE © Seppo Leinonen

 

Hei! Olen PUTTE, lajiltani viirukangaslude (Geocoris ater).

Etkö ole kuullut minusta? Olen vuoden 2010 uhanalaisarvion mukaan erittäin uhanalainen lude, jota löytää parhaiten Etelä- ja Kaakkois-Suomesta. Viihdyn parhaiten kuivilla, paahteisilla kedoilla. Valitettavasti aikaisemmin laidunnuksen ja niiton avulla avoimina pysyneet kedot umpeutuvat nykyään kovaa vauhtia – siinä suurin syy uhanalaisuuteeni. Vuoteen 2000 verrattuna minulla menee yhä huonommin, sillä silloin luokituksekseni arvioitiin kaksi pykälää lievemmäksi, ”silmälläpidettäväksi”.

Meitä huonosti tunnettuja metsien ja ketojen eläviä pidetään silmällä lähinnä tutkijoiden toimesta. Minulla on ollut kunnia toimia kokonaisen tutkimusohjelman nimihahmona. PUTTE on nimittäin lyhenne Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmalle. Ohjelma on pyörinyt ympäristöministeriön rahoittamana vuosina 2003–2016. Viimeisin rahoituskausi kattoi vuodet 2009–2016. Vuosina 2014–2016  PUTTE-hankkeita rahoitettiin noin 400 000 eurolla vuosittain.

Tietoa, osaamista ja oppaita

Ja miksi meitä PUTTE-kerhoon kuuluvia ötököitä, sieniä, sammalia ja jäkäliä pitää tutkia? Vaikka Suomen lajiston tuntemus on maailman huippuluokkaa, hieman yli puolet 45 000 eliölajistamme on jouduttu tiedon puutteen vuoksi jättämään uhanalaisarviointien ulkopuolelle. Myös luonnonsuojelutoimet joudutaan usein suunnittelemaan ainoastaan hyvin tunnettujen eliöryhmien ympäristövaatimusten perusteella. Epäreilua, eikö totta?

PUTTE-ohjelman tavoitteena on lisätä tieteellisesti korkeatasoista metsiensuojelua ja uhanalaisuusarviointeja tukevaa lajistotutkimusta. Hankkeissa selvitetään puutteellisesti tunnettujen eliöryhmien lajistoa, levinneisyyttä, runsautta ja elinympäristövaatimuksia. Merkittävää on myös lajisto-osaamisen siirtäminen nuorille tutkijoille, sillä monien eliöryhmien parhaat tuntijat maassamme ovat jo jääneet eläkkeelle. Yksi tavoite on lisätä luontoharrastuneisuutta ja parantaa tiedonkulkua laadukkaiden määritysoppaiden avulla. Minutkin löytää näyttävästä Suomen luteet -opaskirjasta!

PUTTE on osa METSOa

PUTTE-ohjelma on osa Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOa. METSOn avulla pyritään turvaamaan Suomen metsien lajien ja tärkeiden elinympäristöjen säilyminen. PUTTE-hankkeiden avulla saadaan tietoa siitä, miten tässä tavoitteessa edetään. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota METSO-ohjelman keskeisimpien turvattavien elinympäristöjen, kuten kalkkikallioiden, lehtojen, metsälaidunten ja lahopuustoisten metsien huonosti tunnettuihin lajiryhmiin.

Ilman PUTTE-ohjelman ja ludeharrastajien tietoja ei tieto minunkaan uhanalaistumisestani olisi päivittynyt vuoden 2010 arvioon. Myös vuonna 2019 valmistuvassa seuraavassa lajien uhanalaisuusarvioinnissa päästään entistä tarkempiin arviointeihin PUTTE-hankkeissa tuotetun tiedon ansiosta. Tärkeintä kuitenkin on, että kattavamman lajitiedon ansiosta meillä on paremmat mahdollisuudet ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.

Tervetuloa tutustumaan PUTTE-ohjelmaan!

 

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Mikko Kuusinen, ympäristöministeriö, puh. 050 345 0582, etunimi.sukunimi@ym.fi

Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 670, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 11.6.2013 klo 12.40, päivitetty 31.7.2018 klo 13.18