Kansainväliset vastuulajit

Suomella katsotaan olevan kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä sitä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa – lajit eivät välttämättä ole uhanalaisia. Lainsäädännössä määriteltyä asemaa vastuulajeilla ei ole.

Haahkoja_vastuulaji_Tuomas Lahti
Haahka (Somateria mollissima) kuuluu Suomen vastuulajeihin, joiden säilyttämisessä Suomella on merkittävä kansainvälinen vastuu. © Tuomas Lahti.

Vastuulajien luettelon ja valintakriteerit on laatinut ympäristöministeriön uhanalaisten lajien toinen seurantatyöryhmä (Rassi ym. 2001). Lajiluetteloa ei muutettu vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä.

Vastuulajeja valittaessa tarkasteltavana oli Euroopan maantieteellinen alue joka määriteltiin Atlas Florae Europaean (Jalas & Suominen 1972 -) mukaisesti.

Suomen vastuulajeiksi valikoitui Suomelle tai Pohjois-Euroopalle kotoperäisten lajien lisäksi lajeja, joiden kokonaislevinneisyys on suppea ja kanta kaikkialla harva. Lisäksi mukaan tuli lajeja, joiden kokonaislevinneisyys on laaja, mutta ne ovat yleisiä vain pienellä osalla aluetta, josta merkittävä osa on Suomessa. Vastuulajeja valittaessa pidettiin ohjearvona, että Suomessa on 15 ̶ 20 prosenttia Euroopan kannasta. Kansainvälisten vastuulajiemme joukossa on etenkin pohjoisten havumetsien, soiden, vähäravinteisten järvien sekä Itämeren ja suurten jokien rantojen lajeja.

Vastuulajitaulukot

Vastuulajitarkastelu tehtiin linnuista, nisäkkäistä, putkilokasveista ja sammalista. Myös kovakuoriaisia ja perhosia tarkasteltiin melko kattavasti. Muista eliöryhmistä on otettu yksittäisiä lajeja, joiden kannasta tai levinneisyysalueesta huomattava osa on Suomessa. Mukana luetteloissa ovat myös maailman uhanalaisten lajien luettelossa mainitut Suomessa esiintyvät lajit (vuoden 2000 tilanne).

Kirjallisuutta

Hallingbäck, T. 1992: Sveriges boreala mossflora I ett internationellt perspektiv. - Svensk Bot. Tidskr. 86: 177-184.

Hultén, E. & Fries, M. 1986: Atlas of North European vascular plants north of the Tropic of Cancer. I-III. - Koeltz Scientific Books, Königstein, 1172 s.

Jalas, J. & Suominen, J. (toim.) 1972 - : Atlas Florae Europaeae. Distribution of vascular plants in Europe. 1-11.  - Helsinki.

Kurtto, A. 1997: Kansainväliset vastuulajit sekä lajin alkuperä ja levinneisyys uhanalaisuuden tarkastelussa. - Teoksessa: Kaipiainen, H., Kemppainen, E., Peltonen, S.-L, & Alanen, A. (toim.): Uhanalaisuuden arviointiperusteet. Suomen ympäristökeskuksen moniste 68, s. 11, 54-64.
Leivo, M. 1996: EVA  Suomen kansainvälinen erityisvastuu linnustonsuojelussa. Linnut 31:34-39.

Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s.

Lisätietoja

vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 692, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
 

Julkaistu 14.5.2013 klo 12.51, päivitetty 22.9.2017 klo 14.24