Tietoa pyöriäisestä

 

Pyöriäinen_KaiMattsson_2.JPG

Kuvaaja: Kai Mattsson/YHA-kuvapankki

Pyöriäinen (Phocoena phocoena, L.) on yksi maailman pienimmistä hammasvalaista. Suomenkielisen nimensä pyöriäinen on saanut rullaavasta uintitavastaan.

Aikuinen pyöriäinen on noin 1,55 metriä pitkä (1,4-2 m) ja se painaa noin 50 kiloa (45-65 kg). Naaraat ovat yleensä koiraita kookkaampia. Pyöriäinen voi elää jopa 20 vuotta, mutta viime vuosina pyöriäisen keski-ikä on laskenut Itämeressä alle kymmeneen vuoteen. Syitä tähän ei vielä tiedetä.

Pyöriäinen elää kylmissä merissä niin itäisellä kuin läntisellä pallonpuoliskolla. Sitä tavataan niillä merialueilla, joiden keskilämpötila on alle 15 astetta. Pyöriäinen viihtyy rannikoiden tuntumassa ja matalilla merialueilla. Tavallisesti pyöriäinen sukeltaa ruokaillessaan 20 – 60 metrin syvyyteen, mutta se kykenee sukeltamaan noin 200 metrin syvyyteen saakka.

Naaraat saavuttavat sukukypsyyden 3-4 vuoden ikäisinä, koiraat hiukan vanhempina. Pyöriäiset parittelevat yleensä touko-kesäkuussa. Naaras kantaa 10-11 kuukautta. Syntyessään poikanen on noin 75 senttiä pitkä ja painaa 6-8 kiloa. Emo imettää poikasta 8-12 kuukautta, mutta sen jälkeen poikanen yleensä seuraa emoaan seuraavan poikasen syntymään saakka. Vieroitusaikana poikanen käyttää lisäravintonaan äyriäisiä. Pyöriäinen syö Itämeressä pääosin silakkaa. Muita ravintokaloja ovat kilohaili, turska, ankerias ja kampela. Pyöriäinen syö kalaa 3-6 kiloa vuorokaudessa.

Pyöriäinen elää joko yksin tai pienissä 2-10 yksilön ryhmissä. Toisin kuin delfiinit pyöriäiset eivät viihdy muiden hammasvalaiden seurassa. Ryhmien koko vaihtelee vuodenajan mukaan. Yksinäisiä pyöriäisiä on nähty eniten kesällä, kolmen tai useamman yksilön ryhmistä on eniten havaintoja talvisin. Yli 50 yksilön parvia muodostuu muuttoreiteillä tai hyville ruokailupaikoille. Suomen vesiltä ei ole havaintoja näin kookkaista parvista.

Itämerellä elää maailman pienin pyöriäispopulaatio

Pyöriäisen alalajeja erotellaan nykyisin neljä. Sen levinneisyysalue on pohjoisen pallonpuoliskon viileät merialueet Atlantin valtameressä ja Tyynellä valtamerellä. Lisäksi Mustallamerellä elää eristäytynyt pyöriäispopulaatio. Euroopan puoleisella Pohjois-Atlantilla ja Pohjanmerellä elää arvioilta vähintään 375 000 pyöriäistä.

Itämeren pyöriäiskannan osalta tietoa on ollut vähän. SAMBAH (Static Acoustic Monitorin of the Baltic Sea Harbour Porpoise) – Life+ hankkeen (2011–2015) tarkoituksena oli saada tarkempi kuva pyöriäisten esiintymisestä Itämerellä pohjaan asennettavan kuuntelulaiteverkoston avulla. Hankkeessa oli mukana kahdeksan Itämeren rantavaltiota. Suomessa hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu, ja mukana olivat myös Särkänniemi, ympäristöministeriö ja Suomen WWF. Koko hankkeen koordinaattorina toimi Kolmårdenin eläinpuisto Ruotsissa.

 
 

Geneettisten ja morfologisten selvitysten perusteella Itämerellä oletetaan olevan oma pyöriäiskantansa, joka on osittain erillään Beltinmeren ja Pohjanmeren pyöriäiskannoista.  SAMBAH Life+ -hanke antoi vahvistusta olettamukselle Itämeren omasta pyöriäiskannasta.  Kesäaikana (kuva 1) havaittiin kaksi esiintymiskeskittymää, Beltinmeren kannan alueella Itämeren lounaisosassa ja toinen, aiemmin tuntematon merkittävä Itämeren kannan esiintymisalue Gotlannin eteläpuoleisilta avomerimatalikoilta. Pyöriäisen lisääntyminen (poikasten syntyminen ja parittelu) tapahtuvat kesäaikana. Näin ollen on oletettavaa, että kyseinen alue on Itämeren pyöriäiskannan keskeinen lisääntymisalue ja sen myötä myös kannan selviytymisen kannalta äärimmäisen tärkeä alue.

SAMBAH-hankkeen tulosten perusteella Itämeren populaation kannan koko on arvioitu olevan lisääntymiskaudella noin 500 yksilöä.

Talviaikana pyöriäiset ovat tasaisemmin jakautuneet koko Itämeren alueella. Puolan rannikko sekä Ruotsin itärannikko aina Ahvenanmerelle saakka näyttää olevan tärkeää Itämeren pyöriäispopulaation talvehtimisaluetta. Koko kartoitetun alueen talvehtimispopulaation suuruus on noin 11 000 yksilöä, sisältäen myös eläimiä Beltinmeren kannasta.

Esiintymistodennäköisyys kesällä, elokuu
Pyöriäisen esiintymistodennäköisyys kesällä, elokuu
Pyöriäisen esiintymistodennäköisyys talvella, helmikuu
Pyöriäisen esiintymistodennäköisyys talvella, helmikuu

 

 

 

 

 

 

 

 
 

Pyöriäisen esiintyminen Suomessa

Pyöriäinen on kuulunut Suomen lajistoon jo tuhansia vuosia. Varhaisimmat pyöriäisten fossiililöydöt ovat noin 7000 vuotta vanhoja.  Itämerellä eli vielä 1900-luvun alussa tuhansia yksilöitä, mutta kanta alkoi vähetä nopeasti 1900-luvun puolivälissä.

Varhaiset Suomen rannikolla tehdyt pyöriäishavainnot perustuvat pääosin lehdistä kerättyihin tietoihin. Havainnot 1800- luvulta eivät ole kovinkaan kattavia, mutta yhteensä niitä on kertynyt kymmeniä, joista suurin osa on pyydyksiin jääneitä yksilöitä.

Eniten havaintoja pyöriäisestä kirjattiin 1900–1950 välisenä aikana, noin 150, joista eniten merkintöjä oli elävinä havaituista yksilöistä (77) ja toiseksi eniten pyydyksiin jääneistä pyöriäisistä (34). Loput olivat joko tapettuja, rantautuneita tai sellaisia havaintoja, joiden luonteesta ei ollut tietoa. 1950–1999 havaintojen määrä romahti ja niitä tehtiin enää 19 kappaletta, joista 12 oli elävinä havaittuja ja 5 pyydyksiin jääneitä yksilöitä. Havainnot ulottuivat 1900-luvun alussa pohjoisessa aina Kemin seudulle asti ja idässä Suomenlahden itäosiin saakka. Vielä 1960-luvulla havaintoja tehtiin vuosittain, mutta enää välillä Kokkola-Sipoo. Tämän jälkeen pyöriäishavainnot rannikoltamme ovat yhä vähentyneet.

Ympäristöministeriö on vuodesta 2000 alkaen pyytänyt vuosittaisessa pyöriäishavaintokampanjassaan kansalaishavaintoja pyöriäisistä Suomen merialueella. Vuoteen 2015 mennessä on tehty 63 hyväksyttyä pyöriäishavaintoa 113 yksilöstä.  Vuosittainen havaintomäärä on vaihdellut yhdestä seitsemään ja havaittujen eläinten minimimäärä yhdestä 16 yksilöön. Useimmiten on nähty yksittäinen eläin ja keskimääräinen ryhmäkoko on ollut noin 1,8 yksilöä.

Pyöriäisen esiintyminen
Vuosittaiset pyöriäishavainnot

Varmistettuja akustisia havaintoja Suomen aluevesiltä on tehty vuosien 2011-2014 aikana yhteensä 14, SAMBAH-hankkeen kaksivuotisessa seurannassa 13 ja BIAS Life+  (Baltic Sea Information on the Acoustic soundscape = Itämeren vedenalainen äänimaisema) -hankkeen yhteydessä 1. Pääosa havainnoista (12 havaintoa) on Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuoliselta avomerialueelta . Saaristomereltä ja Suomenlahdelta on molemmista yksi havainto. Havaintojen ajoittuminen poikkeaa näköhavainnoista; kaikki akustiset havainnot on tehty talvi- ja kevätaikaan, joulukuun ja toukokuun välisenä aikana, kun taas näköhavainnot on tehty kesällä.

Akustiset havainnot ja näköhavainnot

Sivusaaliiksi joutuminen on Itämeren pyöriäisen merkittävin uhka

Syyt pyöriäisten vähenemiseen etenkin Itämerellä ovat moninaiset. Vielä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa pyöriäisiä metsästettiin niiden kulkiessa muun muassa Tanskan salmissa, jolloin Itämeressä arvioitiin olleen noin 10 000 pyöriäistä. Metsästyksen loppumisen jälkeen kuvaan tulivat muut uhat.

Kovat jäätalvet koettelivat 1940-luvulla Itämeren pyöriäistä, jolloin Itämeri jäätyi kokonaan useaan otteeseen. Kovien jäätalvien jälkeen kanta ei kuitenkaan ole alkanut elpyä. Suurimmaksi syyksi on arveltu pyöriäisten sivusaaliiksi joutumista. Kalanpyydyksiin takertumista pidetään nykyään ehkä vakavimpana uhkana pyöriäiskannan elpymiselle. Pyöriäiselle pahimpia verkkotyyppejä ovat ajo- ja pohjaverkot, joihin pyöriäiset jäävät kiinni ja hukkuvat.

Muita pyöriäisten vähenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat ympäristömyrkyt, äänisaasteet merellä, elinympäristöjen tuhoutuminen ja meriliikenteen kasvu. Esimerkiksi melu voi aiheuttaa pyöriäisille hetkellisen kuulon heikkenemisen tai johtaa jopa kuuroutumiseen. Tämä vaikeuttaa niiden suunnistusta ja keskinäistä yhteydenpitoa. Melulähteitä merialueilla ovat esim. öljynporauksen yhteydessä tehdyt räjäytykset, kalastuksessa käytetyt kaikuluotaimet sekä vilkas laivaliikenne.

Näitä kaikkia eri tekijöitä tutkitaan parhaillaan. Itämeren pyöriäiskanta on romahtanut viimeisten vuosikymmenien ajan hyvinkin dramaattisesti, ja kanta on tällä hetkellä uhanalainen. Pikaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta Itämeren pyöriäiskanta saataisiin pelastettua.

Julkaistu 13.3.2015 klo 15.02, päivitetty 27.6.2017 klo 15.52