Pyöriäistä koskevat kansainväliset sopimukset

EU:n luontodirektiivi

Pyöriäinen. Kuva Antti Halkka.jpg
© Antti Halkka

Luontotyyppien sekä luonnonvaraisten eläimistön ja kasviston suojelusta annetussa direktiivissä (N:o 92/43/ETY, 21.5.1992) kaikki valaat kuuluvat tiukan suojelun piiriin liitteeseen IV. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot huolehtimaan lajien suojelun tason seurannasta. Jäsenvaltioiden on myös otettava käyttöön näiden lajien tahatonta pyydystämistä ja tappamista koskeva tarkkailujärjestelmä, suoritettava uusia tutkimuksia ja toteutettava tarvittavia suojelutoimia sen varmistamiseksi, että tahattomalla pyydystämisellä tai tappamisella ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta kyseisiin lajeihin.

Pyöriäinen kuuluu lisäksi luontidirektiivin liitteeseen II, mikä tarkoittaa Natura 2000 -alueiden varaamista lajin suojelua varten. Koska laji ei vakituisesti esiinny millään paikalla Suomessa, Natura-alueiden varaaminen ei koske Suomea.

EU:n meristrategiadirektiivi

Meristrategiadirektiivin (2008/56/EY) tavoitteena on saavuttaa merialueiden hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on laadittava ja pantava täytäntöön merensuojelua koskevat strategiat. Suomessa meristrategiadirektiivi on pantu täytäntöön lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (25.3.2011/272) ja valtioneuvoston asetuksella merenhoidon järjestämisestä (980/2011). Suomen kansallisessa merenhoitosuunnitelmassa on ensi vaiheessa arvioitu meren nykytila sekä asetettu tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Seuraavaksi laaditaan ja pannaan täytäntöön kullakin alueella yhtenäiset hoitosuunnitelmat ja huolehditaan niiden seurannasta.

ASCOBANS-sopimus

ASCOBANS (Agreement on Conservation of Small Cetaceans in Baltic, North East Atlantic, Irish and in North Seas) -sopimus on Bonnin sopimuksen (yleissopimus muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta) alasopimus.

Suomi liittyi ASCOBANSin (Itämeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusopimus) kahdeksanneksi jäsenmaaksi vuonna 1999, ja sopimus tuli voimaan Suomessa 13.10.1999 (Asetus 942/1999, SopS n:o 103/1999). Sopimusaluetta laajennettiin 3.2.2008 käsittämään myös osaa Koillis-Atlanttia ja Irlanninmerta (Asetus 47/2008, SopS n:o 14/2008), jolloin myös sopimuksen nimi muuttui käsittäen myös nämä alueet (Itämeren, Koillis-Atlantin, Irlanninmeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusopimus). ASCOBANS- sopimukseen liittyvässä suojelu- ja hoitosuunnitelmassa on esitetty suojelu-, tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä, joita tulisi ottaa käyttöön. Suomessa tulisi edistää näistä toimista etenkin yhteistyötä muiden kansainvälisten toimijoiden kesken.

Jastarnia -suunnitelma eli ASCOBANSin Itämeren pyöriäisen elvytyssuunnitelma

Jastarnia- suunnitelman tarkoituksena on elvyttää Itämeren pyöriäinen. Suunnitelma laadittiin Puolassa, Jastarniassa tammikuussa 2002. Suunnitelmaa päivitettiin vuonna 2009. Jastarnia -suunnitelman tavoitteena on:

  1. toimeenpanna varovaisuusperiaatteen mukaisia toimia, joiden avulla voidaan vähentää lajin jäämistä kalanpyydyksiin lähelle nollaa,
  2. lisätä mahdollisimman nopeasti tietämystä tärkeimmistä pyöriäiseen liittyvistä asioista ja
  3. kehittää tarkempia elvytystavoitteita sitä mukaa, kun kannan tilasta, sivusaaliiksi joutuvien yksilöiden määrästä ja muista uhista saadaan uusia tietoja.

Tavoitteiden onnistumiseksi on tärkeätä, että kalastajat ja heidän etujärjestönsä ovat mukana toteuttamassa suunnitelmaa.

EU:n yhteinen kalastuspolitiikka ja asetus 812/2004

Vuonna 2013 EU hyväksyi yhteistä kalastuspolitiikka koskevan asetuksen (EU 1380/2013). Uudistetussa kalastuspolitiikassa noudatetaan varovaisuusperiaatetta ja otetaan huomioon ihmisen toiminnan vaikutukset meriekosysteemiin. Kalastuksen haitallisia ympäristövaikutuksia pyritään minimoimaan ja välttämään ja vähentämään tahattomia kalastuksessa saatuja ei-toivottuja saaliita, ns. sivusaaliita. Yhteisen kalastuspolitiikan on osaltaan edistettävä meriympäristön suojelua, kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien lajien kestävää hoitoa ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista viimeistään vuoteen 2020 mennessä meristrategiadirektiivin mukaisesti.

Vuonna 2004 EU antoi asetuksen (N:o 81272004), jonka tarkoituksena on vähentää valaiden jäämistä sivusaaliiksi. Asetuksessa on säännökset akustisista karkoitinlaitteista, tarkkailijajärjestelmästä sekä vuonna 2008 voimaan tullut ajoverkkokalastus kielto Itämerellä pyöriäispopulaation suojelemiseksi. Vuonna 2014 tätä asetusta (asetus N:o 597/2014) tarkistettiin niin, että vuoden 2015 loppuun mennessä tulee arvioida asetuksessa esitettyjen toimien vaikuttavuutta ja tarvittaessa esittää tehokkaampia toimia valaiden suojelemiseksi.

HELCOMin pyöriäissuositus

HELCOM:n vuonna 1996 antamassa ja vuonna 2013 päivitetyssä suosituksessa pyöriäisen suojelusta Itämerellä (17/2) todetaan, että pyöriäisten määrä Itämerellä on dramaattisesti vähentynyt ja että kalastuksen sivusaaliiksi jäämisellä, elinympäristöjen huonontumisella ja niiden häiriintymisellä on ollut epäsuotuisa vaikutus lajiin. Itämeren pyöriäisen haavoittuva tilanne vaatii välittömiä toimia, jotta voitaisiin varmistaa pyöriäisten selviytyminen. Päätöksen mukaisesti jäsenmaiden tulisi toteuttaa seuraavia suosituksia:

  1. välttää pyöriäisten joutumista kalanpyydyksiin, huomioiden mm. ASCOBANSissa ja Jastarnia-suunnitelmassa esitettyjä suosituksia;
  2. ryhtyä toimenpiteisiin yhteistyössä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n (International Council for the Exploration of the Sea) kanssa tietojen keräämisessä ja niiden analysoimisessa. Tietoja tarvitaan mm. pyöriäispopulaatioiden levinneisyydestä ja runsaudesta sekä pyöriäisiin kohdistuvista uhista kuten sivusaaliiksi jäämisestä, vedenalaisesta melusta, haitallisten aineiden tasoista, törmäyksistä aluksiin, ravintoketjunmuutoksista, sairauksista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä merellä tapahtuvasta rakentamisesta;
  3. harkita merellisten suojelualueiden perustamista pyöriäiselle esimerkiksi HELCOM MPA - alueiden (Baltic Sea Protected Areas) raameissa, kun tiedetään että alueilla esiintyy pyöriäisiä;
  4. raportoida joka kolmas vuosi tämän suosituksen toteuttamisesta.

Tämä kohta on myöhemmin muutettu jokavuotiseksi siten, että ASCOBANS kerää siihen kuuluvilta mailta tiedot ja HELCOM niiltä Itämeren mailta, jotka eivät ole ASCOBANS:in jäseniä.

Bernin sopimus ja CITES-sopimus

Pyöriäinen on edellä mainittujen sopimusten lisäksi listattu muun muassa Bernin – sopimuksen (Euroopan luonnonvaraisten eläinten, kasvien ja elinympäristöjen suojelusopimus) II liitteeseen eli se on tiukkaa suojelua vaativa laji. CITES -sopimuksessa (Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kansainvälisen kauppaa koskeva sopimus) laji on myös liitteessä II eli se kuulu lajeihin, joita ei juuri tällä hetkellä uhkaa sukupuutto, mutta se voi olla uhkana ellei kauppaa kontrolloida.

Lisätietoa:

Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöministeriö, p. 02952 50058, etunimi.sukunimi@ym.fi

 

Julkaistu 13.3.2015 klo 15.10, päivitetty 3.7.2017 klo 11.36