Pyöriäishavainnot

Ympäristöministeriöllä on pyöriäisten havainnointikampanjan yhdessä WWF:n, Luonnonvarakeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Särkänniemen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa. Kampanja kertoo pyöriäisistä ja kannustaa ihmisiä ilmoittamaan mahdollisista pyöriäishavainnoistaan.

Kampanja on ollut onnistunut, ja pyöriäisistä on tullut havaintoja joka vuosi Suomen aluevesiltä.

Pikkuvalaiden suojelusopimus velvoittaa Suomea seuraamaan, raportoimaan ja keräämään mahdollisimman paljon tietoa pikkuvalashavainnoista.

Ilmoita pyöriäishavaintosi

Jos tuntomerkkien perusteella varmistut pyöriäishavainnostasi tai jos olet löytänyt rantautuneen tai verkkoihin takertuneen vahingoittuneen pyöriäisen, ota yhteys sivun alalaidassa mainittuihin osoitteisiin.

Pyöriäishavainnoista voit ilmoittaa joko alla olevalla verkkolomakkeella tai tulostavalla lomakkeella, jonka voit lähettää sähköpostilla tai kirjekuoressa alla näkyviin osoitteisiin.

Jos lajimäärityksesi on epävarma, kuvaile mahdollisimman tarkasti eläimen väritys, muoto, koko ja sen käytös. Jos mahdollista, toimita valokuva.

Pyöriäisen tunnistusohjeet

Pyöriänen on kohtuullisen helppo erottaa hylkeistä. Huonoissa olosuhteissa, kuten aallokossa, sumussa, kaukaa tai nopeasti tehdyssä havainnossa on kuitenkin erehtymisen mahdollisuus. Alla on lueteltu pyöriäisen tuntomerkkejä ja miten sen erottaa hylkeistä.

  • Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, jonka välillä tulee näkyviin merestä pyöriäisen hitaasti etenevän pintauinnin aikana.
  • Pyöriäinen on muodoltaan pieni ja pyöreähkö. Sen pinnalla käynti on rullaavan näköinen pyörähdys, mistä se on saanut suomenkielisen nimensä.
  • Pyrstöevä levittäytyy vaakatasossa muiden valaseläinten tapaan. Pyöriäisen pyrstö ei näy pinnan yläpuolella sen uidessa.
  • Pyöriäinen hyppää hyvin harvoin, eikä se hakeudun alusten tuntumaan kuten delfiineillä on tapana.
  • Pyöriäisen hengittäessä pinnan yläpuolella ei näy vesisuihkua, mutta läheltä hengityksen saattaa kuulla.
  • Pää on pyöreähkö ja vailla otsakulmaa, eikä se näy veden pinnan yläpuolelle pyöriäisen uidessa.
  • Pyöriäinen esiintyy usein yksin tai pienryhmissä.

Pyöriäinen veden pinnalla. Kuva Antti Halkkajpg.jpg

Sivuprofiilikuva uivasta ja pinnalla käyvästä pyöriäisestä. © Antti Halkka

Pyöriäisen ja harmaahylkeiden tunnistusvideot:

Miten erotan pyöriäisen hylkeestä

  • Hylkeistä pinnan yläpuolella näkyy yleensä ensimmäisenä pyöreän muotoinen pää.
  • Hylkeet pysyvät yleensä paikallaan tai tulevat esiin uudesta paikasta siinä missä pyöriäinen ui rullaavasti eteenpäin.
  • Hylkeen selän näkyessä meren pinnalla kolmiomainen selkäevä puuttuu. Sen sijaan muhkurainen pää saattaa pilkistää uivan eläimen etuosassa.
  • Hylkeitä näkee yleensä luotojen ja saarien lähettyvillä. Pyöriäinen liikkuu yleensä avoimilla vesillä.

Kuolleena löytynyt pyöriäinen

Suomen lainsäädännön (laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta 1107/1996) mukaan kuolleena tavatun valaan haltuunotto on kiellettyä. Kuolleena löydetty valas tulee tämän lain mukaan toimittaa joko luonnontieteelliseen keskusmuseoon tai Elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) Oulun toimistoon. Lisätietoja antaa Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA), p. 029 530 0400.

SAMBAH-hanke

SAMBAH (Static Acoustic Monitorin of the Baltic Sea Harbour Porpoise) – Life+ hankkeen (2011–2015) tarkoituksena oli saada tarkempi kuva pyöriäisten esiintymisestä Itämerellä pohjaan asennettavan kuuntelulaiteverkoston avulla. Hankkeessa oli mukana kahdeksan Itämeren rantavaltiota. Suomessa hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu, ja mukana olivat myös Särkänniemen delfinaario, ympäristöministeriö ja Suomen WWF. Koko hankkeen koordinaattorina toimi Kolmårdenin eläinpuisto Ruotsissa.

Pyöriäishavaintoja vastaanottavien osoitteet:

Ympäristöministeriö
Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, p. 029 525 0058, etunimi.sukunimi@ym.fi

Turun Ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö Olli Loisa, p. 050 598 5743, etunimi.sukunimi@turkuamk.fi

Julkaistu 21.6.2016 klo 14.25, päivitetty 3.7.2017 klo 11.26