Suomen sammalet - levinneisyys ja ekologia

Suomen sammallajisto ja sen levinneisyys tunnetaan kohtuullisen hyvin. Tästä huolimatta lähes joka vuosi löytyy maastamme uusia lajeja ja tieto levinneisyydestä karttuu. Viime vuosina levinneisyystietojen kartuttamisessa ovat olleet mukana paitsi monet pitkään sammalia harrastaneet myös huomattava joukko uusia sammalharrastajia. Levinneisyystaulukoiden taustalla olevien näyte- ja kirjallisuustietojen kokoamisesta vastaavat työryhmän pitkäaikainen jäsen Tauno Ulvinen sekä sihteeri Riikka Juutinen.

Koko lajiston levinneisyyden tuntemus ja levinneisyydessä tapahtuneiden muutosten dokumentointi on elintärkeää mm. uhanalaisuuden arvioinnin ja lajien suojelutyön kohdentamiseksi.

Kuparikivisammal

Suomelle uutena lajina löytyi vuonna 2012 mm. maailmanlaajuisesti harvinainen tundrakinnassammal (Scapania tundrae).
© Riikka Juutinen

Lettokehräsammal

Lettokehräsammal (Moerckia hibernica VU) on hyvä esimerkki lajista, josta on saatu runsaasti uutta tietoa lähivuosien aikana. Nimikin on muuttunut etelänkehräsammalesta lettokehräsammaleksi. © Riikka Juutinen.

Sammaltyöryhmän sihteeri ja muut jäsenet ottavat mielellään vastaan tietoja lajien levinneisyyden kannalta kiinnostavista havainnoista. Näytteet, joihin havainnot perustuvat, tulee tallettaa jonkin luonnontieteellisen museon kokoelmiin. Vain tallennettu näyte on pysyvä dokumentti tehdystä havainnosta. Lutukassa 4/2011 on annettu ohjeita levinneisyystietojen toimittamisesta ja sihteeri opastaa tarvittaessa.

Suomessa käytettävä sammalten nimistö ja lajien levinneisyys eliömaakunnissa

Suomen sammalten nimistö (tieteellinen nimi auktoreineen sekä suomen- ja ruotsinkielinen nimi) ja esiintyminen maamme luonnonmaantieteellisissä eliömaakunnissa julkaistiin Suomen uhanalaiset sammalet -kirjan liitteessä 1 (Ulvinen, T. ja Syrjänen, K. 2009. Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Julk.: Laaka-Lindberg, S., Anttila, S. ja Syrjänen, K. (toim.). Suomen uhanalaiset sammalet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas. S. 309–342 s.). Suomen sammalten nimistöä on sittemmin päivitetty, etupäässä lisäämällä synonymiikkaa sekä maalle uudet lajit. Nimistöviitteenä tulee käyttää viimeisintä taulukkoversiota. Uusi ja merkittäviltä osin nykyisestä poikkeava nimistö otetaan Suomessa käyttöön uhanalaisuusarvioinnin valmistuttua.

Taulukon levinneisyystiedot on päivitetty vuosittain uusien havaintojen ja museokokoelmien perusteella tarkentuneiden tietojen mukaisiksi. Seuraava päivitys laaditaan 2020 uhanalaisuusarvioinnin valmistuttua. Eliömaakunnille uudet havainnot on julkaistu vuosittain. Viimeisin listaus on ilmestynyt Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica -sarjassa. http://ojs.tsv.fi/index.php/msff/article/view/60358 Eliömaakunnille uudet havainnot julkaistaan seuraavan kerran uhanalaisuusarvioinnin valmistuttua.

Lajien levinneisyys metsäkasvillisuusvyöhykkeissä ja ELY-keskuksissa sekä sammalten alueellinen uhanalaisuus

Sammaltyöryhmä ylläpitää lisäksi taulukkoa Suomen sammalten esiintymisestä metsäkasvillisuusvyöhykkeillä. Ensimmäisen kerran taulukko julkaistiin Suomen sammalet -kirjassa 2002 (kts alla). Sammalten metsäkasvillisuusvyöhykkeittäinen alueellinen uhanalaisuus on arvioitu vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä ja tilannetta on päivitetty sitä mukaa kun uusia havaintoja on kertynyt. Metsäkasvillisuusvyöhykkeiden laajuuden vuoksi sammaltyöryhmä on jakanut ne alueellisten ympäristökeskusten tai nykyään ELY-keskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueiden alueisiin. Esiintyminen metsäkasvillisuusvyöhykkeillä päivitetään seuraavan kerran valtakunnallisen uhanalaisuusarvioinnin jälkeen. Samassa yhteydessä harkitaan, pidetäänkö ELY-jako vielä mukana.

Suomenkielinen nimistö löytyy "Suomen sammalien levinneisyys eliömaakunnissa" -taulukosta.

Kiiltosirppisammal

Kiiltosirppisammal (Hamatocaulis vernicosus VU).
© Riikka Juutinen.

koivulettoa

Koivulettoa. © Riikka Juutinen.

Lähde Sodankylän Pomokairassa

Lähde Sodankylän Pomokairassa. © Riikka Juutinen.

Suomen sammalten ekologia

Monet sammalet ovat vaateliaita elinympäristöspesialisteja. Suomen sammalet -kirjassa esitetyissä ekologiataulukoissa on tietoa lajien kasvupaikoista ja elinympäristövaatimuksista, lisääntymisekologiasta sekä kannan tilasta. Lajisto, nimistö ja levinneisyystiedot ovat jonkin verran muuttuneet ja uhanalaisuusarviointi on vuoden 2000 arvioinnin mukainen. Perustiedot lajien ekologista ovat kuitenkin edelleen paikkansa pitävät.

Kuusamon sammalet

Nordic Bryological Society ja sammaltyöryhmä retkeilivät vuonna 2014 Kuusamossa. Retkeilyä varten laadittiin yksityiskohtainen luettelo Kuusamon eliömaakunnan sammalista.

 

Julkaistu 20.9.2013 klo 10.46, päivitetty 5.1.2017 klo 10.11