Kivikot

Kivikot ovat geologisia muodostumia, joita on syntynyt geologisten prosessien seurauksena hyvin monella eri tavalla. Syntytapansa perusteella niitä voidaan luokitella erilaisiin ryhmiin. Kivikoita ovat mm. aallokon ja virtaavan veden synnyttämät kivikot ja -lohkareikot, pakkasrapautumisen synnyttämät rakat, roudan nostamat uhkurakat, moreenilohkareikot ja rapautumisen synnyttämät jyrkänteiden talukset eli vyörykivikeilat.

Suomessa kivikoiden geologisia, biologisia ja maisemallisia arvoja on inventoitu pääosin muinaisrantojen osalta aikaisemmin toteutettujen valtakunnallisten inventointien yhteydessä, mutta laajempaa kattavampaa selvitystä kivikoiden osalta ei ole tehty.

Uhkurakkaa Kaihuanvaaralla_Kalevi Mäkinen, GTK
Uhkurakkaa Kaihuanvaaralla, Rovaniemi. © Kalevi Mäkinen, GTK.

Taloudellisen käytön kannalta kivikoilla on paikallisesti huomattavaa merkitystä. Kivi- ja lohkarepeltoja on monin paikoin käytetty maa-ainesten ottokohteina, mutta laajemmin maa-ainesvarantona niiden käyttöä ei kovin hyvin tunneta. Lähitulevaisuudessa paine tietyn tyyppisten kivikoiden taloudelliseen hyödyntämiseen tulee todennäköisesti lisääntymään ainakin seuduilla, jossa karkeammasta harjuaineksesta on pulaa tai jäljellä olevat muodostumat on varattu muihin tarpeisiin.

Kivikkotyyppien valtakunnallinen inventointi

Ympäristöministeriön toimeksiannosta toteuttavat Geologian tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus yhteishankkeen, jonka tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva Suomen kivikkojen geologisista, maisemallisista sekä biologisista arvoista. Vuosien 2012-15 aikana suoritetaan valtakunnallisen kivikkotyyppien inventoinnin maastotyöt ja vuonna 2016 kootaan inventoinnin tuloksista loppuraportti.

Rakkaa Juuvaaran rinteillä_Kalevi Mäkinen, GTK
Rakkaa Juuvaaran rinteillä, Kemijärvi. © Kalevi Mäkinen, GTK.

Inventoinnin tarkoituksena on arvottaa ja rajata koko maassa Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta sellaiset kivikkoiset ja louhikkoiset luontotyypit, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat maa-aineslain tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittäviä. Työssä otetaan huomioon myös metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät kivikkoiset ja louhikkoiset elinympäristöt.

Inventointi tuottaa perustietoa maa-aineslain edellyttämään lupaharkintaan ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Tuloksia hyödynnetään myös Suomen luontotyyppien seuraavassa uhanalaisuusarvioinnissa ja luontotyyppien tilan parantamiseen tähtäävässä toimintasuunnitelman toteutumisessa.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Juhani  Gustafsson, ympäristöministeriö, puh. +358 295 250 338, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Jukka Husa, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 192, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Jari Teeriaho, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 687, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 20.8.2013 klo 11.01, päivitetty 14.4.2016 klo 16.38