Ympäristövahinkojen korjaaminen

Ensisijaisesti vahingon uhan, esimerkiksi onnettomuuden sattuessa ympäristövahingot tulee välittömästi pyrkiä estämään tilanteeseen soveltuvilla torjuntatoimenpiteillä. Ympäristövahinkojen korjaamisen yhteydessä puhutaan usein ympäristön ennallistamisesta eli palauttamisesta mahdollisimman hyvin vahinkoa edeltäneeseen tilaan (perustilaan), mikäli se on mahdollista.

Korjaamistoimet

Joskus aktiivinen toiminta ei ole mahdollista tai on erittäin hankalaa. Tällöin kustannustehokkain vaihtoehto voi olla antaa ympäristön tilan palautua luontaisesti, jolloin riittää, että ympäristön tilaa seurataan ja varmistetaan sen palautuminen sekä estetään mahdolliset lisävahingot. Tietyissä merkittävissä vahinkotapauksissa aiheuttaja voidaan velvoittaa korvaamaan ympäristön heikentynyt tila esimerkiksi suojelemalla vastaava alue jossain muualla (täydentävät korjaavat toimenpiteet) ja korjaamalla tarvittaessa väliaikaiset menetykset luonnonvaralle (korvaavat korjaavat toimenpiteet).

Korjaamisen vaiheet

Ympäristövahinkojen korjaamiseksi laajassa mielessä voidaan ymmärtää kaikki toimenpiteet aina vahingon havaitsemisesta kunnostustuloksen lopettamiseen. Prosessi riippuu vahingon kohteesta ja sen aiheuttajasta sekä vahingon merkittävyydestä, mutta siinä voidaan havaita seuraavat päävaiheet:

  1. Vahingosta tai sen uhasta ilmoittaminen valvontaviranomaiselle ja mahdolliset torjuntatoimet
  2. Vahinkojen ja merkittävyyden arviointi (kohdistuminen, haitalliset aineet, vaikutukset luontoon ja veteen jne.) tutkimuksin ja asiantuntijoiden avulla
  3. Korjaussuunnitelman valmistelu yhteistyössä eri tahojen kanssa ja tarpeellisten tahojen kuuleminen
  4. Suunnitelman hyväksyminen tai kunnostusten määrääminen
  5. Toteutus ja seuranta
  6. Päätös korjaamisen lopettamisesta

Korjaamista koskeva lainsäädäntö

Ympäristövahingon korjaamiseen sovelletaan eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annettua lakia eli nk. ympäristövastuulakia (383/2009) sekä eri ympäristölakeja riippuen vahingon kohteesta tai vahingon aiheuttaneesta toiminnasta. Toimivaltainen viranomainen riippuu sovellettavasta laista, mutta yhteistä näille laeille on aiheuttajan vastuu aiheuttamastaan ympäristövahingosta.

Merkittävät ympäristövahingot

Ympäristövastuulakia sovelletaan vain merkittävän ympäristövahingon kriteerit täyttäviin ympäristövahinkoihin. Merkittävällä ympäristövahingolla tarkoitetaan suojeltaville lajeille ja luontotyypeille sekä vesille ja maaperälle aiheutuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Merkittävyyteen vaikuttavat mm. vahingon laajuus, lajien lukumäärä ja merkitys, palautumisen kesto ja esimerkiksi vaikutukset luonnonvarapalveluihin tai ihmisen terveyteen. Laki koskee myös muuntogeenisten organismien aiheuttamia vahinkoja.

Merkittävien ympäristövahinkojen osalta korjaamisella tarkoitetaan luonnonvaralle ja sen tuottamalle palvelulle aiheutetun vahingon korjaamista. Tällöin voidaan vaatia erityisiä täydentäviä toimenpiteitä kuten korvaavien alueiden suojelua tai korvaavia korjaavia toimenpiteitä kuten väliaikaista kalastoistutusta.

Toimivaltainen viranomainen ja tarkemmat säädökset määräytyvät kyseisten lakien mukaan. Kunnostuksen osalta pilaantuneisiin maihin ja pohjavesiin sovelletaan kuitenkin ainoastaan ympäristönsuojelulain 14 lukua.

Julkaistu 16.7.2013 klo 16.00, päivitetty 6.11.2014 klo 16.57