Turvetuotannon ympäristönsuojelu

Turvetta käytetään Suomessa pääasiassa energiantuotannossa. Sitä käytetään myös mm. kuivikkeena ja kasvualustana. Suomen soiden ja turvemaiden pinta-ala on 9,3 miljoonaa hehtaaria, mikä on noin 29 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Turvetuotannon ja tuotannon valmistelun piirissä on noin 0,07 miljoonaa hehtaaria.

Turpeenotto vaatii ympäristöluvan, jossa annetaan määräyksiä mm. haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisestä sekä ympäristövaikutusten tarkkailusta.

Turvetuotanto tulee sijoittaa jo ojitetuille alueille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Linjaus on kirjattu
  • valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin,
  • vesiensuojelun suuntaviivoihin vuoteen 2015,
  • valtioneuvoston päätökseen vesienhoitosuunnitelmista
  • valtioneuvoston periaatepäätökseen vesienhoidon toteutusohjelmasta 2010 –2015 sekä
  • valtioneuvoston periaatepäätökseen soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta.

Näitä linjauksia noudattamalla voidaan välttää luonnon monimuotoisuuden ja lajien elinympäristöjen kaventuminen sekä vähentää haitallisia vesistö- ja muita ympäristövaikutuksia.

Turvetuotannolla on vaikutuksia

  • luonnon monimuotoisuuteen,
  • maisemaan ja maankäyttöön,
  • vesistöihin,
  • pohjavesiin ja
  • ilmastoon.

Toiminnasta voi aiheutua myös melu- ja pölyhaittaa. Turvetuotannon ympäristöhaittojen vähentäminen on tärkeää vesien ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä ihmisille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (2015) on lisätietoa ympäristövaikutuksista ja haittojen vähentämisestä.

Yleisohje turvetuotannon tarkkailujen suunnittelua ja toteuttamista varten on laadittu. Ohje on tarkoitettu sekä valvonta- että ympäristölupaviranomaisten käyttöön. Sitä voivat hyödyntää myös turvetuottajat ja tarkkailusuunnitelmia laativat konsultit. Ohjeen tärkeä tavoite on yhdenmukaistaa tarkkailukäytäntöjä. Ohjetta sovellettaessa otetaan huomioon kunkin turvetuotantoalueen ja sen ympäristön ominaisuudet, tuotannon arvioidut vaikutukset sekä ympäristön tila.

Ympäristöministeriö teetti selvityksen, jonka tavoitteena oli tarkastella Suomen turvetuotannon tarkkailuaineistoa vuosilta 1996-2015 ja koota mahdollisimman suuri osa aineistosta sähköisesti käsiteltävissä olevaan muotoon. Kaikkien ELY-keskusten alueiden vuoden 2015 aineisto saatiinkin siirrettyä, mutta ainoastaan kuuden ELY-keskuksen alueelta ehdittiin käytettävissä olevan ajan puitteissa siirtää pidempiä aikasarjoja.

Tavoitteena hankkeessa oli myös suodattaa mahdollisimman paljon tietoa kerätystä aineistosta auttamaan tarkkailun kehittämistä ja optimointia. Tätä varten aineistoa käsiteltiin tilastollisesti. Tilastollisten analyysien tulokset on esitetty raportissa aihepiireittäin. Hankkeeseen liittyen järjestettiin yksi laajapohjainen työpaja turvetuotannon tarkkailusta.

Tulosten pohjalta on esitetty yhteenveto tilastollisista tuloksista sekä ehdotuksia tarkkailun optimoimiseen, tarkkailuraportoinnin kehittämiseen ja muita mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

Julkaistu 28.10.2013 klo 8.27, päivitetty 26.10.2017 klo 13.01