Lääkejätteen käsittely

Jätteen luokittelun lähtökohtana on EU:n jäteluettelo, joka on pantu Suomessa täytäntöön jäteasetuksen liitteessä 4 (86/2015). Jäteluettelossa jokaisella jätenimikkeellä on kuusinumeroinen tunnusnumero. Jos jäte on vaarallinen jäte, tunnusnumeron jälkeen on merkitty tähti (*). Jätenimikkeet on jaettu luettelossa kaksinumeroisten pääotsikoiden ja nelinumerotason alaotsikoiden alle.

Jäteluettelossa on kolmenlaisia nimikkeitä:

  • jätteet, jotka on aina luokiteltu vaarallisiksi (tähdellä merkityt nimikkeet)
  • jätteet, jotka on aina luokiteltu vaarattomiksi
  • jätteet, joille löytyy sekä vaarattoman että vaarallisen jätteen nimike (ns. rinnakkaisnimikkeet)

 

Jos jäte kuuluu sellaiseen jätenimikkeeseen, joka on luokiteltu aina vaaralliseksi jätteeksi tai aina vaarattomaksi jätteeksi, ei jätteen luokittelemisesta tarvitse tehdä erillistä arviota sen selvittämiseksi sovelletaanko jätteeseen lainsäädännön vaarallisia jätteitä koskevia säännöksiä. Jos jäte on luokiteltu ns. rinnakkaisnimikkeeseen, eli samalle jätteelle löytyy sekä vaarattoman jätteen että vaarallisen jätteen nimike, on jätteen luokittelu tehtävä tapauskohtaisesti jätedirektiivin liitteessä III esitettyjen kriteerien (kuten raja-arvojen) mukaisesti. Jos jätteellä on yksikin jätedirektiivin liitteessä III lueteltu vaaraominaisuus, jäte luokitellaan rinnakkaisnimikeparin vaarallisen jätteen nimikkeeseen. Jos vaaraominaisuuksia ei ole, voidaan jäte luokitella nimikeparin vaarattoman jätteen nimikkeeseen. Jätteen vaaraominaisuuksia on kaikkiaan 15, jäte voi olla vaarallista mm. sen räjähtävyyden, syttyvyyden, hapettavuuden, syövyttävyyden, ärsyttävyyden, syöpävaarallisuuden, myrkyllisyyden, lisääntymiselle vaarallisuuden, tartuntavaarallisuuden tai ympäristövaarallisuuden vuoksi.

Suomessa on kansallisesti luokiteltu kaikki lääkejätteet vaaralliseksi jätteeksi, eikä niille sovelleta erillisiä vaarallisen jätteen pitoisuusrajoja.

  • kuluttajilta tulevat lääkejätteet luokitellaan jäteasetuksen liitteen 4 vaarallisen jätteen nimikkeisiin 20 01 31* (sytotoksiset lääkkeet ja sytostaatit) ja 20 01 31* (muut lääkkeet)
  •  ihmisten terveydenhuollosta ja siihen liittyvästä tutkimustoiminnasta tulevat lääkejätteet luokitellaan nimikkeisiin 18 01 08*(sytotoksiset lääkkeet ja sytostaatit) ja 18 01 09* (muut lääkkeet)
  • eläinten terveydenhuollosta ja siihen liittyvästä tutkimustoiminnasta tulevat lääkejätteet luokitellaan nimikkeisiin 18 02 07*(sytotoksiset lääkkeet ja sytostaatit) ja 18 01 08* (muut lääkkeet)
  • lääketeollisuudesta peräisin olevat lääkejätteet on ohjeistettu luokiteltavaksi 16 03 05* (epäkurantit tuotteiden valmistuserät ja käyttämättömät tuotteet jotka sisältävät vaarallisia aineita, orgaaniset); ohjeistus on annettu oppaassa ”Jäteluokitusopas 2005, Tilastokeskuksen Käsikirjoja 37:2005”. Soluviljelmien osalta on syytä huomioida, että myös hypokloriitit ovat vaarallisia aineita. Esim. kalsiumhypokloriitti on luokiteltu hapettavaksi, nieltynä haitalliseksi, ihoa syövyttäväksi ja vesieliöille välittömästi myrkylliseksi. Soluviljelmäjäte voi olla myös näistä syistä vaarallista jätettä.

Terveydenhuollon kemikaalijätteet luokitellaan vaaralliseksi tai vaarattomaksi sen sisältämien vaarallisten aineiden pitoisuuden perusteella, koska niille on jäteluettelossa ns. rinnakkaisnimike (ihmisten terveydenhuolto 18 01 06*/18 01 07; eläinten terveydenhuolto 18 02 05*/18 02 06). (Teollisuuden kemikaalijätteille on omat nimikkeet, jotka vaihtelevat hieman teollisuudenalasta riippuen.)

EDTA:lle ei ole kemikaalien luokitusta koskevassa EU:n CLP-asetuksessa (1272/2008, liite VI taulukko 3) annettu harmonisoitua vaaraluokitusta. Netistä löytyvissä käyttöturvatiedotteissa teollisuus on itse luokitellut aineen mm. seuraavasti (tuottaja Fisher Scientific):

  • Acute Tox (oral) H302; vastaava vaarallisen jätteen raja-arvo 20 %
  • Acute Tox (inhal) H322; raja-arvo 22,5 %
  • Eye Irrit 2  H319; raja-arvo 20 %
  • STOT RE 2 H373 (maksa, munuainen); raja-arvo 10%

Tämän käyttöturvatiedotteen perusteella arvioituna kemikaalijäte olisi vaarallista jätettä, jos se sisältää EDTA:ta yli 10 %. Sillä pitoisuudella se on vaarallista maksaan ja munuaiseen kohdistuvien elinkohtaisten myrkyllisten vaikutusten vuoksi. (On syytä huomata, että luokittelussa on huomioitava lisäksi myös jätteen muut mahdollisesti sisältämät aineet kuin EDTA; kysymyksestä ei käy ilmi mitä loppu 80-90 % jätteestä on.)

Riippumatta siitä, onko jäte luokiteltu vaaralliseksi vai vaarattomaksi, on sen käsittelyyn jätelainsäädännön mukaan aina valittava nimenomaan sille parhaiten soveltuva menetelmä. Kemikaalien osalta soveltuva käsittelymenetelmä voisi vaihdella ainekohtaisesti. Jäteveden puhdistusprosessi ei välttämättä pysty käsittelemään kaikkia vaarattomaksikaan luokiteltuja aineita. Viemäriverkostoon ei ylipäätään saa kaataa myöskään vaarattomia jätteitä ilman viemärinpitäjän lupaa. Monien aineiden päästöjä viemäriin ja vesiympäristöön on säädelty myös mm. Valtioneuvoston asetuksella vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006, säädöstä ollaan parhaillaan uusimassa).

Julkaistu 21.12.2015 klo 10.30, päivitetty 15.1.2018 klo 10.53