Haitallisten aineiden päästölähteet ja kulkeutumisreitit Itämereen

 Haitallisia yhdisteitä voi päätyä ympäristöön joko suorina pistepäästöinä mm. teollisuudesta tai erilaisten onnettomuuksien yhteydessä, mutta myös kotitalouksista jätevesipuhdistamojen kautta sekä hajapäästöinä. Jotkut yhdisteet voivat päätyä Itämereen myös kaukokulkeumana. Haitallisten aineiden päästöt voivat kohdistua ympäristöön eri tavoin, riippuen kemikaalien ominaisuuksista ja niiden käyttötarkoituksesta.

Päästöjen hallinnan kannalta kansallisilla ja kansainvälisillä kielloilla sekä rajoituksilla on ollut selvä positiivinen vaikutus joidenkin yhdisteiden päästöjen vähenemiseen. Pitkäikäiset kuluttajatuotteet voivat kuitenkin toisinaan muodostaa eräänlaisia ”varastoja”, joista vapautuvat yhdisteet voivat hidastaa kokonaiskuormituksen vähenemistä, rajoituksista ja kielloista huolimatta. Aineiden tai aineryhmien käyttömäärissä on myös havaittavissa selviä alueellisia eroja. Eteläinen Itämeri sekä Suomenlahti näyttäisivät olevan, kaikkein raskaimmin kuormitettuja alueita.

Haitallisten aineiden päästöjä tarkasteltaessa tulisi huomioida määrien ohella myös yhdisteiden pysyvyys, sillä hitaasti hajoavilla tai käytännössä hajoamattomilla aineilla pienetkin päästömäärät voivat ympäristön kannalta olla ongelmallisia. Suorien ihmistoiminnasta peräisin olevien päästöjen ohella on olemassa myös ns. luontaisia tai historiallisia päästölähteitä, joiden merkitys Itämerelle voi joidenkin aineiden osalta olla merkittävä. Tällaisia ovat esim. pilaantuneet sedimentit satamien ja telakoiden läheisyydessä (orgaaniset tinayhdisteet), entisten kloorifenoleita käyttäneiden puunjalostusteollisuuslaitosten alapuoliset vesialueet ja etenkin niiden sedimentit (dioksiinit) tai länsirannikon happamilta sulfaattimailta tapahtuva huuhtouma (raskasmetallit).  

Jätevedenpuhdistamoiden rooli haitallisten aineiden kulkeutumisreittinä voi joidenkin yhdisteiden osalta olla merkittävä, sillä useat suuret yhdyskuntajätevedenpuhdistamot saavat asumajätevesien lisäksi käsiteltäväkseen myös erilaisten PK-yritysten, sairaaloiden ja kaatopaikkojen jätevesiä sekä kaupunkien hulevesiä. Nykyisellään puhdistamot on suunniteltu poistamaan jätevedestä lähinnä ravinteita ja kiintoainetta, ei niinkään erilaisia kemikaaleja tai lääkeaineita. Myös lietteen hyötykäyttö on joidenkin yhdisteiden osalta merkittävä kulkeutumisreitti maaperään.

Julkaistu 15.12.2015 klo 9.46, päivitetty 15.12.2015 klo 10.51